Puffadderi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puffadderi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat'Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Kyykäärmeet Viperidae
Alaheimo: Varsinaiset kyykäärmeet Viperinae
Suku: Puffadderit Bitis
Alasuku: Bitis
Gray, 1842
Laji: arietans
Kaksiosainen nimi

Bitis arietans
(Merrem, 1820)

Synonyymit
  • Bitis lachesis (Laurenti, 1768)
Puffadderin levinneisyys
Puffadderin levinneisyys
Alalajit[2]
  • B. a arietans (Merrem, 1820)
  • B. a somalica Parker, 1949
Katso myös

  Puffadderi Wikispeciesissä
  Puffadderi Commonsissa

Puffadderi (Bitis arietans, syn. Bitis lachesis) on Afrikassa ja Arabian niemimaan eteläisimmissä osissa elävä erittäin myrkyllinen käärme. Se kuuluu kyykäärmeiden heimoon. Sitä tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Arabian niemimaan eteläisimmässä kolkassa, Jemenissä ja Saudi-Arabian lounaisimmassa nurkassa. Lisäksi Marokossa on erillinen jäännöspopulaatio. Elinympäristönä on savanni, sademetsäalueita se karttaa.

Puffadderi on kookas ja tunnusomaisen paksu käärme; pituus vaihtelee alle metristä lähes kahteen metriin ja paino voi olla jopa 6 kilogrammaa. Koiras on naarasta suurempi. Ruumiin poikkileikkaus on kolmiomainen. Sillä on litteä, kolmionmuotoinen pää ja lyhyt häntä. Valtavat myrkkyhampaat ovat teräkärkiset ja ontot, jotka levossa taittuvat kitalakea vasten. Väritys vaihtelee elinympäristön mukaan: aavikoilla elävät ovat vaalean kellanruskeita tummanruskein V-kuvioin, joissa on vaaleat reunat; metsissä elävien käärmeiden pohjaväri on tumma ja juovat oliivinruskeita.

Puffadderi on yksineläjä ja enimmäkseen yöaktiivinen. Kantavat naaraat voivat liikkua päivälläkin ja nousta pensaiden oksille ottamaan aurinkoa. Myös lämpiminä pysyvät pikitiet ovat iltaisin puffadderien suosiossa. Uiminenkaan ei ole kynnyskysymys. Painavimpien yksilöiden on liikuttava suoraviivaisesti tai ryömien suurten boakäärmeiden tapaan. Nuoret puffadderit ovat myös itse esimerkiksi petolintujen, mangustien, pahkasikojen ja isompien käärmeiden ravintoa. Häirittynä puffadderi puolustautuu pullistamalla itsensä ilmalla ja sihisemällä kovaa. Jos tämä ei auta käärme kohottautuu S-kirjaimen muotoiseksi silmukaksi ja iskee. Puremakohta turpoaa ja nousee rakoille. Seurauksena on tavallisesti sydämen tai munuaisten toiminnan pysähtyminen. Puffadderi elää vankeudessa 15 vuotta.

Puffadderin ravintoon kuuluvat pääasiassa pikkunisäkkäät, mutta sille kelpaavat myös linnut, sammakot ja liskot. Se voi väijyä saalista tuntikausia paikallaan suojaväriinsä luottaen. Käärme ei tuhlaa myrkkyään helppoihin uhreihin, kuten sammakoihin, jotka se syö elävinä. Myrkky on varsin tappavaa, mutta hitaammin vaikuttavaa kuin mamboilla ja kobrilla. Siksi saalis saattaa päästä pakenemaan kauaskin, mutta puffadderi seuraa sen hajujälkeä löytääkseen uhrinsa. Käärme tarttuu saaliiseen alaleuan hampailla ja nielee sen kokonaisena. Saaliin ennättäessä kurkkuun käärme nostaa päätään ja käyttää lihaksiaan saadakseen saaliin vatsaan. Ison saaliin jälkeen puffadderi sulattelee sitä pitkään.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariutumisaika kestää lokakuusta joulukuuhun. Erityisesti kauden alussa koiraat joutuvat taistelemaan keskenään naaraista. Kamppailun voittanut parittelee naaraan kanssa kiertämällä hännän sen alle ja viemällä siittimen hännän tyvellä sijaitsevaan sukupuoliaukkoon. Puffadderi ei muni, vaan hedelmöittyneet munat kehittyvät naaraan sisällä. Poikaset syntyvät maalis-huhtikuussa. Ne rikkovat munansa ennen ulostuloaan, joten periaatteessa naaras synnyttää eläviä poikasia. Poikasia on todettu enimmillään jopa 80, mutta yleensä poikuekoko on 20-30. Poikaset ovat 20 cm pitkiä ja olisivat heti valmiita saalistamaan. Yleensä poikaset kuitenkin ensin luovat nahkansa, jonka aikana ne eivät saalista. Poikasten ruskuaispussi ei ole vielä täysin tyhjä, jonka turvin ne kasvavat lähes neljänneksen pituutta ja paksuutta. Puffadderi saavuttaa sukukypsyyden kahden vuoden iässä.[3]

  1. Wagner, P., Wilms, T., Luiselli, L., Penner, J., Rödel, M.-O., Els, J., Al Johany, A.M.H., Egan, D.M., Beraduccii, J., Howell, K., Msuya, C.A., Ngalason, W., Turner, A.A., Zassi-Boulou, A.-G., Kusamba, C. & Chippaux, J.-P.: Bitis arietans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
  2. Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Bitis arietans The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 22.8.2020. (englanniksi)
  3. Kiehtova maailmamme, Ryhmä 3: Matelijat ja sammakkoeläimet, N:o 37: Puffadderi, Mestarikustannus Oy 1996

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]