Savanni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leijona savannilla.
San Rafael, savanni Venezuelassa.

Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jolla kasvaa ruohoa, pensaita ja puita. Kuiva- ja sadekausi vuorottelevat. Eniten sataa kesällä. Sadekaudella on ukkossateita, jotka aiheuttavat monesti tulvia. Savannin kuiva kausi kestää yli kymmenen viikkoa, mutta alle 7,5 kuukautta.[1]

Savanneja esiintyy tropiikissa aavikoiden ja sademetsien välissä. Päiväntasaajalla on yleensä sademetsää, mutta Itä-Afrikassa savannia on myös päiväntasaajalla, sillä alue on ylänköä eikä sademetsä siksi menesty. Sademäärä vaihtelee 250–2 000 millimetrin välillä.[2] Savannilla on puita yleensä 10–49 prosentilla maa-alasta.

Tyypillisellä savannilla ruohomaastossa kasvaa harvakseltaan akaasiapuita, mutta on myös metsäsavanneja ja ruohosavanneja ja kaikkea siltä väliltä. Kuivina kausina puut ja pensaat pudottavat lehtensä ja ruoho kuihtuu. Savannia sanotaan sademetsän ja aron väliseksi siirtymäalueeksi.

Sana savanni on alkujaan peräisin Amerikasta, Karibian saariston alkuperäisasukkaiden tainojen sanastosta. Se on merkinnyt lämpimien seutujen puutonta, heinää kasvavaa aluetta, mutta siirtynyt myöhemmin tarkoittamaan myös monenlaista vähäpuustoista maata, joka kuitenkaan ei vielä ole metsää.[3]

Savannien esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angola on tyypillinen savannimaa Afrikassa.

Savannityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savannia voi olla jopa 2 000 metrin korkeudessa, mutta tavallisempaa se on alle 1 000 metrissä.

  • Kostea 1000–2000 mm, kuivakausi 2,2–5,5 kk , kauden pituuspoikkeama 15–20 %. Tyyppiä esiintyy Länsi-Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja aivan Afrikan sademetsien eteläpuolella[2].
  • Puolikostea 500–1000 mm, 5,0–7,5 kk, 20–25 %. Tyyppiä esiintyy Keski-Amerikan ylängöillä, Länsi-Afrikassa, eteläisessä Keski-Afrikassa, Keski-Intiassa ja Pohjois-Australiassa.
  • Puolikuiva 250-500 mm, 7,5–10 kk, 25–40 %. Tyyppiä esiintyy Sahelin alueella, jossa savannilla kasvaa puiden sijasta pensaita[4]

Kostealla savannilla voi kasvaa ainavihantia puita. Puolikosteilla ja kuivilla savanneilla hallitsee ruohokasvillisuus. Kuiva metsä on harvapuista metsää, jossa kasvaa ruohoa. Kuivaa metsää kasvaa varsinkin savannien ja monsuunialueiden välimaastossa.

Savannin lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kausimetsä, kuivana kautena lehtensä pudottava metsä, jossa korkeintaan lyhyttä ruohoa[2].
  • Metsäsavanni, metsä, ruohoa merkittävästi.
  • Puusavanni, puita siellä täällä ja ruohoa.
  • Pensassavanni, kuivuutta hyvin sietäviä (piikki)pensaita ja ruohoa.
  • Ruohosavanni, pelkkää ruohikkoa.


Savannit voidaan jakaa myös seuraavasti:

  • Monsuunimetsä
  • Savannimetsä
  • Heinäsavanni
  • Kuivasavanni (aromainen)
  • Puistosavanni

Savannin eläinlajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savannien eläimistö on erittäin monipuolista. Savannien yleisimmät eläimet ovat suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä.

Savannin eläimistö Afrikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Rikkinen: Maapallon aluemaantiede. Otava 1983.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikkinen 1983, s. 65
  2. a b c Rikkinen 1983, s. 66
  3. Merraim-Webster Dictionary (englanniksi)
  4. a b Rikkinen 1983, s. 69.