Savanni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leijona savannilla Afrikassa.

Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jota luonnehtii ruohikko ja harva puusto. Savannilla on puita yleensä 10–49 prosentilla maa-alasta.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana savanni on alkujaan peräisin Amerikasta, Karibian saariston alkuperäisasukkaiden tainojen sanastosta. Se on merkinnyt lämpimien seutujen puutonta, heinää kasvavaa aluetta, mutta siirtynyt myöhemmin tarkoittamaan myös monenlaista vähäpuustoista maata, joka kuitenkaan ei vielä ole metsää.[1]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savanneja esiintyy tropiikissa aavikoiden ja sademetsien välissä. Savannia sanotaan sademetsän ja aron väliseksi siirtymäalueeksi. Päiväntasaajalla on yleensä sademetsää, mutta Itä-Afrikassa savannia on myös päiväntasaajalla, sillä alue on ylänköä eikä sademetsä siksi menesty.

Angola on tyypillinen savannimaa Afrikassa.

Savannityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savannia voi olla jopa 2 000 metrin korkeudessa, mutta tavallisempaa se on alle 1 000 metrissä.

  • Kostea 1000–2000 mm, kuivakausi 2,2–5,5 kk , kauden pituuspoikkeama 15–20 %. Tyyppiä esiintyy Länsi-Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja aivan Afrikan sademetsien eteläpuolella[3].
  • Puolikostea 500–1000 mm, 5,0–7,5 kk, 20–25 %. Tyyppiä esiintyy Keski-Amerikan ylängöillä, Länsi-Afrikassa, eteläisessä Keski-Afrikassa, Keski-Intiassa ja Pohjois-Australiassa.
  • Puolikuiva 250-500 mm, 7,5–10 kk, 25–40 %. Tyyppiä esiintyy Sahelin alueella, jossa savannilla kasvaa puiden sijasta pensaita[2]

Kostealla savannilla voi kasvaa ainavihantia puita. Puolikosteilla ja kuivilla savanneilla hallitsee ruohokasvillisuus. Kuiva metsä on harvapuista metsää, jossa kasvaa ruohoa. Kuivaa metsää kasvaa varsinkin savannien ja monsuunialueiden välimaastossa.

Savannin lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kausimetsä, kuivana kautena lehtensä pudottava metsä, jossa korkeintaan lyhyttä ruohoa[3].
  • Metsäsavanni, metsä, ruohoa merkittävästi.
  • Puusavanni, puita siellä täällä ja ruohoa.
  • Pensassavanni, kuivuutta hyvin sietäviä (piikki)pensaita ja ruohoa.
  • Ruohosavanni, pelkkää ruohikkoa.

Savannit voidaan jakaa myös seuraavasti:

  • Monsuunimetsä
  • Savannimetsä
  • Heinäsavanni
  • Kuivasavanni (aromainen)
  • Puistosavanni

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savannin sademäärä vaihtelee 250–2 000 millimetrin välillä.[3] Savannin ilmastossa vuorottelevat kuiva- ja sadekausi. Eniten sataa kesällä. Sadekaudella on ukkossateita, jotka aiheuttavat monesti tulvia. Savannin kuiva kausi kestää yli kymmenen viikkoa, mutta alle 7,5 kuukautta.[4]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savannin kasvillisuus on kuivakaudelle sopeutuvaa. Tyypillisellä savannilla ruohomaastossa kasvaa harvakseltaan akaasiapuita, mutta on myös metsäsavanneja ja ruohosavanneja ja kaikkea siltä väliltä. Kuivina kausina puut ja pensaat pudottavat lehtensä ja ruoho kuihtuu.

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savannien eläimistö on erittäin monipuolista. Savannien yleisimmät eläimet ovat suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä.

Eläimistö Afrikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Rikkinen: Maapallon aluemaantiede. Otava 1983.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Merraim-Webster Dictionary (englanniksi)
  2. a b Rikkinen 1983, s. 69.
  3. a b c Rikkinen 1983, s. 66
  4. Rikkinen 1983, s. 65

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]