Kyykäärmeet
| Kyykäärmeet | |
|---|---|
 Aspiskyy (Vipera aspis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Kladi: | Uuskäärmeet Caenophidia |
| Heimo: |
Kyykäärmeet Viperidae Oppel, 1811 |
| Alaheimot | |
|
|
| Katso myös | |
Kyykäärmeet (Viperidae) on uuskäärmeisiin (Caenophidia) kuuluva myrkyllisten käärmeiden heimo, jonka lajeja elää kaikkialla maailmassa. Kyykäärmeillä on yleensä paksu ruumis, solakka häntä ja kolmiomainen pää.
Useimmat kyykäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Alkuperäislajitselvennä munivat munia, joissa sikiö on jo täysin kehittyneessä tilassa.
Kuoppakyiden (Crotalinae) alaheimon lajeilla on myös infrapuna-aistielin.
Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyiden myrkky on aina hemotoksista, mutta osa lajeista erittää sekä hemotoksista että neurotoksista myrkkyä. Vanhan maailman myrkkykäärmeistä kyykäärmeillä on kehittynein myrkkyelin. Kyiden hampaat ovat niin pitkät, että ne eivät normaalisti mahtuisi suljettuun suuhun. Tästä syystä lyhyeksi kehittynyt yläleukaluu taittuu linkkuveitsen tapaan kokoon. Käärmeen purressa hampaat taittuvat salamannopeasti esiin ja iskeytyvät saaliiseen. Myrkky alkaa saman tien vaikuttaa, ensin lamauttaen ja lopulta tappaen saaliseläimen. Vaikka saaliit ehtivätkin juosta pitkähköjäkin matkoja pureman jälkeen, kyy löytää ne yleensä kuolleena seuraamalla hajujälkeä tarkan hajuaistinsa avulla. Käärme nielee saaliinsa pää edellä.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyykäärmeiden heimo jakautuu kolmeen alaheimoon, joissa on yhteensä 364 lajia:[1][2]
- Azemiopinae
- Kuoppakyyt (Crotalinae)
- Vesimokkasiinit (Agkistrodon)
- Atropoides
- Bothriechis
- Bothrocophias
- Keihäskäärmeet (Bothrops)
- Calloselasma
- Cerrophidion
- Kalkkarokäärmeet (Crotalus)
- Deinagkistrodon
- Garthius
- Gloydius
- Kyömynenäkyyt (Hypnale)
- Surukukut (Lachesis)
- Metlapilcoatlus
- Mixcoatlus
- Ophryacus
- Ovophis
- Porthidium
- Protobothrops
- Kääpiökalkkarokäärmeet (Sistrurus)
- Aasiankuoppakyyt (Trimeresurus)
- Tropidolaemus
- Varsinaiset kyykäärmeet (Viperinae)
- Puukyyt (Atheris)
- Puffadderit (Bitis)
- Konnakyyt (Causus)
- Sarvikyyt (Cerastes)
- Daboia
- Efat (Echis)
- Eristicophis
- Macrovipera
- Montatheris
- Montivipera
- Proatheris
- Pseudocerastes
- Kyyt (Vipera)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uetz, Peter: Higher Taxa in Extant Reptiles The Reptile Database. 15.1.2020. Reptarium. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Crotalinae The Reptile Database. 2020. Reptarium. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Viperidae (englanniksi)