Dominica

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dominican liittovaltio
Commonwealth of Dominica
Dominican lippu Vaakuna Dominica
lippu vaakuna

Dominican sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Nicholas Liverpool
Roosevelt Skerrit

Pääkaupunki Roseau

Pinta-ala
– yhteensä 754 km² (sijalla 172)
– josta sisävesiä 1,6 %

Väkiluku (2010) 72 813[1] (sijalla 201)
– väestötiheys 92,8 / km²
– väestönkasvu 0,213[1] % (2010)

Viralliset kielet englannin kieli

Valuutta Itä-Karibian dollari (XCD)

BKT (2010) sijalla 210
– yhteensä 765,4 miljoonaa USD[1]
– per asukas 10 500 USD

HDI (2012) 0.745[2] (sijalla 72)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 17,7[1] %
– teollisuus 32,8[1] %
– palvelut 49,5[1] %

Aikavyöhyke -4
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta

3. marraskuuta 1978

Lyhenne DM

Kansainvälinen
suuntanumero
+1-767

Motto Après le Bondie, C'est la Ter (Jumalan jälkeen on Maa)

Kansallislaulu Isle of Beauty, Isle of Splendour

Dominican liittovaltio[3] eli Dominica on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Maa oli pitkään Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnoima alue, ja itsenäistyi vasta vuonna 1978.

Saaren kallioperä on rikkonaista vulkaanista kiveä, ja sen itärinteet kuuluvat maailman sateisimpiin alueisiin. Se on pitkään ollut riippuvainen maanviljelystä, lähinnä banaaneista, mutta talouselämää pyritään monipuolistamaan, ja maasta yritetään tehdä ekoturismin kohdetta. Lähes kaikki asukkaat ovat afrikkalaista syntyperää, mutta maan itäosassa elää noin kolme tuhatta karib-intiaania.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominican alkuperäisasukkaita olivat arawakit. Karibit valtasivat kuitenkin saaren 1300-luvulla. Ranska otti Dominican hallintaansa vasta vuonna 1635, vaikka Kristoffer Kolumbus olikin löytänyt saaren jo 1493. Dominica hylättiin kuitenkin jo 1660 karibien vastarinnan jatkuessa. Sekä britit että ranskalaiset retkikunnat tekivät saarelle kuitenkin puutavaran hankintamatkoja. Koska saari sijaitsee Martiniquen ja Guadeloupen välissä, siellä kävi enemmän ranskalaisia, ja he perustivat pieniä siirtokuntia 1700-luvulla.[4]

Vuonna 1763 saari siirtyi brittien hallintaan, ja britit perustivat sinne lakiasäätävän kansalliskokouksen, johon kuului edustajia saaren valkoihoisesta väestöstä. Ranskalaiset hallitsivat uudestaan Dominicaa Yhdysvaltain vapaussodan yhteydessä 1778–1783 ja yrittivät kaappausta myös 1795 ja 1805. Vuonna 1831 britit ulottivat äänioikeuden myös vapaisiin mustaihoisiin, ja kun orjuudesta luovuttiin, vuonna 1838 Dominicasta tuli ainoa Brittien Karibialla hallitsema alue, jossa mustalla väestöllä oli enemmistö lakiasäätävässä elimessä. Valkoihoiset maanomistajat pelkäsivät joutuvansa alakynteen ja onnistuivat saamaan saaren tilapäisesti tiukemmin emämaan valvontaan.[4]

Dominica itsenäistyi brittien alaisuudesta 1978. Kaksi vuotta myöhemmin pahasti korruptoitunut hallinto kaatui ja pääministeriksi nousi Eugenia Charles, joka oli virassaan 15 vuotta. Charles oli Karibian alueen ensimmäinen naispääministeri.[5] Hurrikaanit vahingoittivat maan taloutta vuosina 1979 ja 1980, banaanin hintojen lasku 1990-luvulla, ja 2000-luvulla on nähty sekä hurrikaaneja että hintaongelmia.[4]

Vuodesta 1998 Dominica on pyrkinyt kehittämään lainsäädäntöään voidakseen houkutella maahan ulkomaalaisia pääomia.[5]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionpäämies on presidentti, mutta toimeenpanovalta on hallituksella, jota johtaa pääministeri. Yksikamarisessa parlamentissa on 30 jäsentä, joista 21 on valittu vaaleilla alueiden edustajiksi. Nämä päättävät, miten loput yhdeksän valitaan: pääministerin ja oppositiojohtajan nimityksellä vai alue-edustajien äänestyksellä.[4] Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskaudelle, ja presidentti nimittää pääministerin. Nicholas Liverpool valittiin presidentiksi 2003 ja toiselle kaudelle 2008.[1]

Maassa on kaksi suurta puoluetta, Dominica Labour Party (18 paikkaa vuoden 2009 parlamenttivaaleissa) ja Dominica United Workers Party (3 paikkaa).[1][4]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominica on jaettu 10 alueeseen, jotka on kaikki nimetty pyhimysten mukaan: Saint Luke, Saint Mark, Saint George, Saint Paul, Saint Joseph, Saint Peter, Saint Andrew, Saint David, Saint Patrick ja Saint John. Vuonna 2001 Saint Georgessa oli lähes 20 000 asukasta, Saint Andrewissa noin 10 000 ja Saint Paulissa ja Saint Patrickissa molemmissa noin 8400 asukasta. Muut ovat väkiluvultaan pienempiä.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominica-CIA WFB Map.png

Dominican maaperä on vulkaanista, rikkonaista kalliota. Rotkoissa ja jyrkänteillä korkeus vaihtelee 300 metristä noin 1 400 metriin. Korkein huippu on Morne Diablotins 1 447 metriä. Tulivuorenpurkauksia ei ole tapahtunut tuhansiin vuosiin, mutta maa tärähteli vuonna 1986, ja kuumia lähteitä on edelleen.[7]

Pasaatituulet tuovat saarelle kosteutta koko vuoden, mutta eniten sataa kesäkuusta lokakuuhun. Tuulenpuoleisella itärannalla sataa 5 000 mm vuodessa, paikoin jopa 9 000 mm, mikä on maailman suurimpia sademääriä. Suojanpuolella sademäärät jäävät 1 800 millimetriin vuodessa.[7]

Sadevesi kertyy lammikoiksi, joiksi ja vesiputouksiksi. Joet eivät ole kulkukelpoisia, mutta niistä saadaan vesivoimaa.[7] Dominica on suurelta osin rehevän sademetsän peitossa. Morne Trois Pitonsin kansallispuisto on Unescon maailmanperintökohde sekä monimuotoisen kasvillisuutensa että geologisten piirteidensä ansiosta. Siellä on kuumia lähteitä ja "kiehuva järvi", jokia, vesiputouksia ja järviä. Vuorten huipuilla kasvaa pilvimetsää, rinteillä erityyppisiä sademetsävyöhykkeitä. Viidenkymmenen lintulajin joukossa on monia suuria papukaijoja. Keisariamatsoni ja dominicanamatsoni ovat harvinaistuneita kotoperäisiä lajeja.[8]

Hurrikaanit ovat runnelleet Dominicaa säännöllisesti, etenkin vuosina 1979, 1980, 1999 (Lenny) ja 2007 (Dean). Vuonna 2004 saaren pohjoisosan rakennukset vahingoittuivat maanjäristyksessä.[5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominica satelliittikuvassa

Dominican talous on ollut riippuvainen maanviljelystä etenkin banaaniteollisuudesta. Koko valtion talous kärsii, jos banaanisato jää heikoksi tai banaanin maailmanhinta laskee. Sen jälkeen kun EU on rajoittanut banaaninostojaan, Dominica on pyrkinyt järjestelmällisesti laajentamaan viljelykasveja kahviin, patsuliin, leikkokukkiin, lääkeaaloeen ja hedelmiin kuten mango, papaija ja guava.[4]

Vuosituhannen vaihteessa taloudella meni huonosti: vuonna 2002 Dominican väestöstä noin 30 % eli köyhyysrajan alapuolella, ja vuonna 2000 työttömyysprosentti oli 23 %. Talouden paraneminen oli nopeaa vuonna 2006, mutta 2007 saarelle isku hurrikaani Dean, ja sen jälkeen tuli maailmalaajuinen talouslama. Maan bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2010 oli noin 10 500 Yhdysvaltain dollaria.[1]

Dominicalla on kaksi lentokenttää, ja päällystettyä maantietä vajaat 400 kilometriä. Sen suurimmat satamat ovat Portsmouth ja Roseau.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki dominicalaiset ovat Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä. Dominica on kuitenkin itäisen Karibian ainoa saari, joka on säilyttänyt osan intiaaniväestöstään, sillä noin 3 000 karibia elää saaren itärannikolla.[4] Karibeilla, jotka kutsuvat itseään nimellä kalinago, on oma, noin 15 neliökilometrin erillisalue Atkinsonin ja Castle Brucen kylien välissä, jossa elää noin 2 200 karibia.[9] Alue eristettiin vuonna 1903. Sen asukkaat valitsevat oman päällikkönsä neljän vuoden välien.[10]

Englanti on maan virallinen kieli, mutta kreolia puhutaan laajalti. Noin 60 % väestöstä kuuluu katoliseen kirkkoon.[1]

Tunnettuja dominicalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toripäivä Dominicalla

Sateisella ja hedelmällisellä saarella on helppo kasvattaa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Keittobanaani ja banaani ovat keskeinen osa ruokavaliota, ja niitä valmistetaan monella tavalla. Aiemmin leipää tehtiin maniokista, mutta nykyisin leipomoista saatavat vehnäleivät ovat syrjäyttäneet sen asemaa. Kansallisruoka on vuoristobroileriksi kutsuttu sammakkolaji, mutta nykyisin on suositumpi kreoliruoka, jota tehdään paahdetusta leipäpuun hedelmästä, kuivatusta turskasta ja sipulista paistamalla niitä öljyssä. Karjanhoito keskittyy vuohiin, sikoihin ja muutamiin lehmiin. Luonnosta pyydystetään maalla ja joissa eläviä rapuja, opossumeja, aguteja ja kalaa.[11]

Pääkaupunki Roseau oli aikoinaan ranskalaisten suurin taajama. He rakensivat taloja hujan hajan keskusaukion läheisyyteen. Kun britit tulivat valtaan, he rakensivat loput keskustasta ruutuasemakaavaan. Useimmat taloista ovat pienikokoisia, ja niiden joukossa on sekä puuhuviloita kuisteineen että moderneja hurrikaaninkestäviä betonirakennuksia. Brittien rakentamista linnoituksista Fort Young on hotellina ja Fort Shirley Portsmouthissa kansallispuiston rakennuksena. Maaseudulla talot rakennetaan perinteisesti paalujen varaan, ja niissä on puiset seinät ja peltikatto.[11]

Kirjailija Jean Rhys on syntynyt Dominicalla. Elokuvaa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu kuvattiin saarella.[12]

Dominica on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1996. Sillä on ollut edustajia vain uinnissa ja yleisurheilussa, eikä maa ole saanut yhtään mitalia.[13] Maan jalkapallojoukkue oli helmikuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 128. Maassa toimii 21 jalkapalloseuraa, joissa pelaa yhteensä 1300 rekisteröityä pelaajaa.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k The World Factbook: Dominica CIA. (englanniksi) Viitattu 29.1.2011
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Valtioiden nimien luettelo (luettu 14. heinäkuuta 2007)
  4. a b c d e f g Background Note: Dominica US Department of State
  5. a b c Timeline: Dominica BBC News. Viitattu 26.4.2010 (englanniksi)
  6. Dominica Parishes Citypopulation. Viitattu 3.2.2011 (englanniksi)
  7. a b c Geography Caribbean Islands: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
  8. Morne Trois Pitons National Park Unesco
  9. Carib territory Kalinago bara aute
  10. Caribs A Virtual Dominica (englanniksi)
  11. a b Dominica Countries and their cultures. Viitattu 29.1.2011 (englanniksi)
  12. Pirates in Dominica A Virtual Dominica
  13. Dominica in olympics Sport reference. Viitattu 29.1.2011 (englanniksi)
  14. Associations: Dominica FIFA
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dominica.