Tämä on lupaava artikkeli.

Komorit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Komorien liitto
Union des Comores
Udzima wa Komori
Al-Qamut-Ittihād al-Qumur
الاتحاد القمر
Komorien lippu. Komorien vaakuna.
lippu vaakuna

Komorien sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Azali Assoumani

Pääkaupunki Moroni

Muita kaupunkeja Fomboni
Mutsamudu

Pinta-ala
– yhteensä 2 235 [1] km² (sijalla 179)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2014) 766 865 [1] (sijalla 164)
– väestönkasvu 1,87 [1] % (2014)

Viralliset kielet arabia, ranska, komori

Valuutta Komorien frangi (KMF)

BKT
– yhteensä 911 milj. USD (PPP)[1] (sijalla 206)
– per asukas 1 300 USD (PPP)

HDI (2014) 0,503 [2] (sijalla 159)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 51 [1] %
– teollisuus 10 [1] %
– palvelut 39 [1] %

Aikavyöhyke UTC+3
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Ranskasta

6. heinäkuuta 1975

Lyhenne KM

– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?

Kansainvälinen
suuntanumero
+269

Motto Unité - Justice - Progrès (Yhtenäisyys - Oikeus - Edistys)

Kansallislaulu Udzima wa ya Masiwa

Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Iso-Komori, Moheli ja Anjouan. Komorien saariryhmään kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komorit ja Mayotte

Malesialais-polynesialaiset purjehtijat asettuivat Komoreille 600-luvulta alkaen. Persialaiset ja arabit saapuivat saarille 1000-luvulta alkaen ja saaret toimivat orja- ja maustekaupan keskuksena. Islam saapui myös saarille arabikauppiaiden myötä. Portugalilaiset löysivät saaret vuonna 1527, mutta vasta vuonna 1841 Ranska alkoi ottaa niitä hallintoonsa.[3]

Vuonna 1886 Komoreista tuli Ranskan protektoraatti ja vuonna 1912 siirtomaa. Ranskalaiset ja varakkaat arabit perustivat saarille plantaaseja vientiä varten. Toisen maailmansodan aikana britit valtasivat Komorit Vichyn Ranskan hallinnolta 25. syyskuuta 1942 ja luovuttivat sen Charles de Gaullen hallinnolle. Sodan jälkeen Komoreista tuli Ranskan merentakainen territorio, ja vuonna 1961 saaret saivat itsehallinnon.[4] Vuoden 1968 opiskelijaliikehdintä joudutti itsenäistymiskehitystä ja vuonna 1973 tehdyn sopimuksen mukaan Komorien piti itsenäistyä vuonna 1978.[5]

Komorien parlamentti julisti kuitenkin maan itsenäiseksi 6. heinäkuuta 1975. Mayotten saaren edustajat pidättäytyivät parlamentin itsenäisyysäänestyksestä, ja Mayotten asukkaista suurin osa kannatti vuosien 1974 ja 1976 kansanäänestyksissä pysymistä Ranskan yhteydessä.[4]

Komorien itsenäistyttyä Said Mohammed Jaffar toimi valtion päämiehenä, kunnes vallankumouksellinen sosialisti Ali Soilih kaappasi vallan häneltä tammikuussa 1976. Soilih pysyi vallassa toukokuuhun 1978 saakka, kunnes Bob Denardin johtamat joukot syrjäyttivät hänet. Soilihin syrjäyttämisen jälkeen Bob Denard otti vallan.[6]

Komoreilla on itsenäisyyden aikana ollut yli 20 vallankaappausta tai kaappausyritystä.[7] Niistä neljä on ollut ranskalaissyntyisen palkkasoturi Bob Denardin järjestämiä ja vuosina 1978–1989 maa oli pitkälle hänen komennossaan. Ranskan ja Etelä-Afrikan vedettyä tukensa pois Denardilta tämä lähti maanpakoon saarilta vuonna 1989 ja maan johtoon nousi Said Mohamed Djohar. 28. syyskuuta 1995 Denard ja joukko palkkasotureita kaappasivat vallan, mutta Ranskan lähettämät sotilaat palauttivat Djoharin hallinnon viikkoa myöhemmin. Uusien vaalien jälkeen presidentiksi nousi Mohamed Taki Abdoulkarim maaliskuussa 1996, mutta vuonna 1997 Anjouan ja Mohéli alkoivat pyrkiä eroon valtiosta. Ne toivoivat joko itsenäisyyttä tai paluuta Ranskan valtaan. Ranska ei suostunut palauttamaan siirtomaavaltaansa Anjouanilla ja Mohélilla, joten nämä julistautuivat itsenäisiksi.[8][4] Presidentti Taki kuoli 6. marraskuuta 1998 ja eversti Azali Assoumani kaappasi vallan huhtikuussa 1999, mutta vallankaappaus koski vain Komorien suurinta saarta Gran Comorea. Assoumani vahvisti presidenttiytensä vuoden 2002 vaaleissa.[7]

Vuonna 2005 tuhannet asukkaat pakenivat tulivuoren syöksemää tuhkaa. Vuonna 2006 anjouanilainen Ahmed Abdallah Mohamed Sambi valittiin liittovaltion presidentiksi. Vuonna 2007 Anjouan valitsi omaksi presidentikseen Mohamed Bacarin. Vuonna 2008 Afrikan unionin ja Komorien joukot pakottivat Anjouanin liittovaltion alaisuuteen. Vuonna 2009 Mayotten saari päätti kansanäänestyksellä liittyä Ranskaan. Komorien hallitus julisti vaalituloksen mitättömäksi. Joulukuussa 2009 presidentti Sambin puolue sai murskavoiton parlamenttivaaleissa. Huhtikuussa 2010 presidentin turvakaartiin liittyi libyalaisia sotilaita kouluttajiksi. Kesäkuussa 2010 poliittiset johtajat saivat sovittua seuraavien vaalien aikataulusta, joka alkoi presidentin esivaaleilla marraskuussa 2010.[4] Vaalit voitti Ikililou Dhoinine, josta tuli Komorien presidentti. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa presidentiksi valittiin Azali Assoumani.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komorien liittovaltion muodostavat kolme saarta: Iso-Komori (N’gazidja), Anjouan (Ndzuwani), Moheli (Mwali) ja neljä kuntaa: Domoni, Fomboni, Moroni ja Moutsamoudou.[1]

Liittovaltion kolme pääsaarta valitsevat kukin oman presidenttinsä, ja vuoden 2001 perustuslain mukaan valtionpäämiehen rooli vaihtelee neljän vuoden välein näiden kolmen kesken. Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Pääministerin virkaa ei ole. Liittovaltion parlamentti on yksikamarinen ja siihen kuuluu 33 jäsentä, joista 18 valitaan yleisillä vaaleilla ja 15 osavaltioiden kansalliskokousedustajien joukosta.[1]

Mayotten saari on Ranskan merentakainen alue, jonka asema on määritelty hiukan epämääräisesti. Se on ollut tässä asemassa vuodesta 1974, jolloin se päätti pysyä osana Ranskaa kun muut Komorien saaret itsenäistyivät. Monet laittomat maahanmuuttajat yrittävät livahtaa Komoreilta Mayottelle ja sitä kautta Ranskaan. Vuonna 2009 saarella järjestettiin kansanäänestys siitä, haluaako saari liittyä Ranskan varsinaiseksi departementiksi. Tarkkailijoiden mukaan äänestys koski paitsi Ranskaan liittymistä myös etäisyyden ottamista Komoreihin. Komorien liittovaltio ja Afrikan unioni vastustivat kansanäänestyksen järjestämistä, ja nimesivät sen vieraan vallan miehitysyritykseksi.[10] Äänestys päättyi murskalukuihin: 95,2 prosenttia Ranskan puolesta. Muutos tapahtui asteittain vuosina 2011–2014.[11]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komorit ja Mayotte
Komorit satelliittikuvassa huhtikuussa 2002.

Komorien saaret ovat tuliperäisiä. Korkein huippu kohoaa 2 360 metriin. Rantaviivaa on 360 kilometriä. Le Karthalan tulivuori Ison-Komorin saarella on aktiivinen.[1] Maaperä vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siitä on maanviljelyyn sopimatonta laavaa.[5]

Saaret ovat lännestä itään Iso-Komori eli N’gazidja, Moheli eli Mwali, Anjouan eli Ndzuwani ja neljäntenä Mayotte, joka kuuluu edelleen Ranskalle. Vuonna 2009 Isolla-Komorilla oli 342 200 asukasta, Anjouanilla 283 500 asukasta ja Mohelilla 43 600 asukasta.[12]

Komorien lähivesillä elää harvinainen syvänmeren varsieväkala latimeria, jota kutsutaan eläväksi fossiiliksi. Saarilla elää harvinainen makilaji ja maailman suurimpiin kuuluva lepakkolaji, comoronlentäväkoira. Myös eräs sieppolaji, Humblotia flavirostris, on endeeminen Komoreilla.[13]

Komoreilla kasvaa monenlaisia orkideoita, joiden joukossa on kotoperäisiä lajeja.[14] Kahdella suuremmalla saarella, Isolla-Komorilla ja Anjouanilla, kasvaa trooppista sademetsää. Rannikoilla on mangrovemetsiä.[15]

Komorien ilmasto on merellinen trooppinen ilmasto. Siellä on kaksi vuodenaikaa: koillismonsuunin takia marraskuusta huhtikuuhun on kuumaa ja kosteaa, muu aika vuodesta on viileämpää ja kuivempaa. Rannikon kuukausikeskilämpötilat ovat 23–28 °C, ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä 2 000 millimetrin vaiheilla. Suuresta sademäärästä huolimatta makeasta vedestä on pulaa niillä alueilla, joissa maaperä ei pidätä vettä lainkaan ja sadevesi valuu nopeasti mereen.[13] Alue on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komorien tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat vanilja, mausteneilikka, hajusteet ja kopra. Maatalous, joka tuottaa 40 prosenttia kansantuotteista, tuottaa edellä mainittujen lisäksi banaaneita, kassavaa ja kookospähkinöitä. Parfyymien tislaus on huomattava teollisuudenhaara.[5]

Komorien kansantuote henkeä kohti kuuluu maailman pienimpiin. Maaperä vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siitä on maanviljelyyn sopimatonta laavaa. Siksi omatarveviljely ja kalastus ovat suuria elinkeinoja. Saarilla kasvatetaan Cananga odorata -nimistä hedelmäpuuta, jonka kukista tislattua aromaattista öljyä käytetään hajusteiden tuotantoon. Komorit on sen tuotannossa maailman kärjessä.[5]

Infrastruktuurin puute haittaa talouden kehittymistä. Moniin kyliin ei ole lainkaan tieyhteyttä. Moronin ja Ison-Komorin satamat sopivat vain pienille aluksille, ainoa syväsatama on Anjouanilla.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etnisesti komorilaiset ovat muun muassa eri afrikkalaisista kansoista, arabeista ja malaijilaisista kansoista muodostunutta sekaväestöä. Yleisin kieli on komorin kieli, joka on swahilin ja arabian sekoitus. Uskonnoltaan 98 prosenttia komorilaisista on sunnimuslimeja ja kaksi prosenttia katolisia kristittyjä.[1]

Vuonna 2007 ala-asteikäisistä 73 prosenttia kävi koulua, ja 62 prosenttia jatkoi ainakin viidennelle luokalle asti.[16]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka komorilaiset harjoittavat sunni-islamia, heidän sosiaalinen elämänsä on järjestäytynyt matrilineaarisen järjestelmän mukaan. Vaihtamiskulttuuri on tärkeää, ja se korostuu sosiaalisissa tapahtumissa kuten suurissa hääjuhlissa, joihin jokainen osallistuu joko sukunsa, ikäryhmänsä tai sukupuolensa määrittämän ryhmän jäsenenä. Islamin lisäksi maan kulttuuri on ottanut vaikutteita Ranskasta.[17]

Komorilaista perusruokaa on riisi, jonka kanssa syödään maniokkia, banaaneita, tuoretta ja kuivattua kalaa sekä kookosmaitoa.[17]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radio on tärkein viestintäväline; Komorien kansallisen radioverkon kanssa kilpailevat kaupalliset asemat sekä Mayottelta lähettävä ranskankielinen asema. Viranomaiset valvovat tarkasti kaikkia viestintävälineitä.[18]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komorit osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran vuonna 1996,[19] ja on siitä lähtien lähettänyt joukkueen kaikkiin kesäolympialaisiin. Se ei ole saanut mitaleita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Comoros The World Factbook. CIA. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  2. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  3. Helen Chapin Metz (toim.): French Colonization Comoros: A Country Study.. 1994. Washington: GPO for the Library of Congress,. Viitattu 4.11.2010. (englanniksi)
  4. a b c d Comoros profile BBC News. BBC. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  5. a b c d e Background Note: Comoros 2012 U.S. Department of State. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  6. Comoros – The Soilih Regime Country-data.com. Viitattu 6.11.2013. (englanniksi)
  7. a b Comoros president confirmed BBC News. 9.5.2002. BBC. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  8. Kiljunen, Kimmo: Maailman maat – liput ja historia, osio Afrikka, artikkeli ”Komorit”.
  9. Azali Assoumani sworn-in as Comoros president Africanews. 27.5.2016. Viitattu 28.5.2017. (englanniksi)
  10. Mayotte to hold referendum on whether to become France’s 101st département The Telegraph. 27.3.2009. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  11. Mayotte vote en faveur de la départementalisation Le Monde. 29.3.2009. Viitattu 24.7.2017. (ranskaksi)
  12. Comoros Citypopulation.de. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  13. a b Geography Comoros: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1994. (englanniksi)
  14. Flora of the Comores Biodiversity Comores. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  15. Comoros forests WWF. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  16. Millennium Development Goals Profile: Comoros MDG Monitor. 2007. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  17. a b Comoros Countries and their Cultures. Everyculture.com. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  18. Comoros country profile BBC News. BBC. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  19. Comoros at the Olympics Topend Sports. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]