6. heinäkuuta

6. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 187. päivä (188. päivä karkausvuonna). Päivä on Suomessa Eino Leinon päivä, joka on nimetty myös runon ja suven päiväksi^[1], ja se on yleinen liputuspäivä. Vuodesta on jäljellä 178 päivää.

Sisällysluettelo

1 Nimipäivät
2 Tapahtumia
3 Syntyneitä
4 Kuolleita
5 Juhlapäiviä
6 Katso myös
7 Lähteet

Nimipäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

suomalainen kalenteri: Esa, Esaias
suomenruotsalainen kalenteri: Halvar
ortodoksinen kalenteri: Sisso
saamenkielinen kalenteri: Esájas
vanhemmissa kalentereissa: Augustina, Gustaf, Hechtor, Hector, Jesaias

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1253 – Mindaugas tuli Liettuan kuninkaaksi.
1415 – Jan Hus poltettiin roviolla.
1483 – Rikhard III kruunattiin Englannin kuninkaaksi.
1609 – Böömille myönnettiin uskonnonvapaus.
1630 – Kolmikymmenvuotinen sota: 4 000 ruotsalaista sotilasta nousi maihin Saksassa Kustaa II Aadolfin johdolla.
1785 – Yhdysvaltain dollari valittiin yksimielisesti Yhdysvaltain rahayksiköksi. Ensimmäistä kertaa maailmassa otettiin käyttöön desimaalinen valuuttajärjestelmä.
1799 – Ranjit Singhin 25 000 miestä marssi kohti Lahorea.
1801 – Algecirasin taistelu: ranskalaisten laivasto voitti brittien laivaston.
1854 – Yhdysvaltain republikaanit pitivät ensimmäisen puoluekokouksensa Jacksonissa Michiganissa.
1885 – Louis Pasteur testasi onnistuneesti vesikauhu-rokotettaan. Potilas oli Joseph Meister, jota oli purrut raivotautinen koira.
1892 – Dadabhai Naoroji valittiin ensimmäisenä intialaisena kansanedustajaksi Ison-Britannian parlamenttiin.
1908 – Robert Peary suuntasi laivansa Arktikselle tutkimusmatkalle, jonka aikana hän myöhemmin saavutti Pohjoisnavan.
1912 – Suomen helluntailiikkeen ensimmäinen lähetystyöntekijä lähti ensimmäiselle lähetysmatkalleen.
1917 – T.E. Lawrencen johtamat arabijoukot valtasivat Akaban turkkilaisilta.
1919 – Ilmailu: brittien ilmalaiva R-34 laskeutui New Yorkiin ensimmäisenä Atlantin ylittäneenä ilmalaivana.
1939 – Holokausti: viimeisetkin Saksan juutalaiset yritykset suljettiin.
1940 – Neuvostoliitto hajotti miehittämiensä Baltian maiden parlamentit, koska ne ”eivät edustaneet kansaa”.
1944 – Hartfordin sirkuksen tulipalo, Yhdysvaltain suurimpia tulipaloja, surmasi arviolta 168 ihmistä ja yli 700 sai vammoja Hartfordissa Connecticutissa.
1957 – Althea Gibson voitti Wimbledonin tennismestaruuden ensimmäisenä mustana urheilijana.
1957 – John Lennon ja Paul McCartney ("The Beatles") tapasivat ensimmäisen kerran.
1964 – Yeah, yeah, tässä me tulemme, ensimmäinen The Beatles -elokuva ensi-illassa.
1964 – Malawi itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
1966 – Malawista tuli tasavalta.
1967 – Biafran sota alkoi Nigerian joukkojen hyökättyä Biafraan.
1975 – Komorit itsenäistyi Ranskasta.
1988 – Pohjanmerellä ollut Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä ja tulipaloissa, 167 työntekijää sai surmansa.
1988 – Meksikossa pidettiin kiistanalaiset presidentinvaalit.
1995 – Srebrenican verilöylyssä Bosnian sodassa surmattiin 8 000 ihmistä.

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wojciech Jaruzelski

1781 – Sir Stamford Raffles, englantilainen virkamies (Singaporen perustaja) (k. 1826)
1796 – Nikolai I, Venäjän keisari (k. 1855)
1859 – Verner von Heidenstam, vuoden 1916 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (Folkungien suku) (k. 1940)
1878 – Armas Einar Leopold Lönnbohm (”Eino Leino”), suomalainen runoilija ja kirjailija (Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja) (k. 1926)
1885 – Ernst Busch, saksalainen marsalkka (k. 1945)
1887 – Walter Flex, saksalainen sotakirjailija (k. 1917)
1903 – Axel Hugo Theodor Theorell, vuoden 1955 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen tutkija (k. 1982)
1906 – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997)
1907 – Frida Kahlo, meksikolainen taidemaalari (k. 1954)
1908 – Samuel Besprosvanni (”Sam Vanni”), suomalainen taidemaalari (k. 1992)
1912 – Heinrich Harrer, itävaltalainen vuorikiipeilijä, alppihiihtäjä ja kirjailija (k. 2006)
1917 – Arthur Lydiard, uusiseelantilainen juoksuvalmentaja (k. 2004)
1918 – Sebastian Cabot, brittiläinen näyttelijä (k. 1977)
1923 – Nancy Reagan, yhdysvaltalainen näyttelijä (Ronald Reaganin toinen puoliso)
1923 – Wojciech Jaruzelski, Puolan presidentti
1925 – William Haley (”Bill Haley”), yhdysvaltalainen laulaja ("Bill Haley & His Comets") (”Rock Around the Clock”) (k. 1981)
1927 – Jeanette Helen Morrison (”Janet Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Psyko) (k. 2004)
1935 – Lhamo Dhondrup (”Tenzin Gyatso”), 14. dalai-lama (Tiibetin pakolaishallituksen johtaja)
1937 – Vladimir Ashkenazy, venäläissyntyinen pianisti ja orkesterinjohtaja
1940 – Nursultan Nazarbajev, Kazakstanin presidentti
1946 – George W. Bush, 43. Yhdysvaltain presidentti
1946 – Sylvester Stallone, yhdysvaltalainen näyttelijä
1951 – Geoffrey Rush, australialainen Oscar-palkittu näyttelijä (Loisto)
1958 – Jennifer Saunders, brittiläinen näyttelijä ja koomikko
1975 – Curtis James Jackson (”50 Cent”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
1983 – Gregory Smith, kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guy de Maupassant

1189 – Henrik II, Englannin kuningas (s. 1133)
1249 – Aleksanteri II, Skotlannin kuningas (s. 1198)
1415 – Jan Hus, tšekkiläinen uskonpuhdistaja (s. n. 1370) (poltettiin harhaoppisena, O sancta simplicitas)
1476 – Johannes Müller von Königsberg (”Regiomontanus”), saksalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (s. 1436)
1533 – Ludovico Ariosto, italialainen runoilija (Raivoisa Roland) (s. 1474)
1535 – Sir Thomas More, englantilainen lakimies, kirjailija, poliitikko ja filosofi (Utopia) (s. 1478) (teloitettiin maanpetoksesta)
1553 – Edvard VI, Englannin kuningas (s. 1537)
1762 – Pietari III, Venäjän keisari (s. 1728) (murhattiin)
1809 – Joachim Zachris Duncker, suomalainen everstiluutnantti (s. 1774) (haavoittui Hörneforsin taistelussa, kuoli haavoihinsa venäläisten leirissä)
1854 – Georg Simon Ohm, saksalainen fyysikko (Ohmin laki) (s. 1789)
1893 – Henry-René-Albert-Guy de Maupassant (”Guy de Maupassant”), ranskalainen kirjailija (Rasvapallo) (s. 1850)
1959 – George Grosz, saksalainen taidemaalari (s. 1893)
1960 – Aneurin Bevan, brittiläinen poliitikko (s. 1897)
1962 – William Cuthbert Falkner (”William Faulkner”), vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Ääni ja vimma) (s. 1897)
1971 – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1901)
1973 – Otto Klemperer, saksalaissyntyinen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1885)
1974 – Aladár Paasonen, unkarilaissyntyinen suomalainen eversti (Päämajan tiedustelujaoston päällikkö) (s. 1898)
1975 – Otto Skorzeny, saksalainen kommando (pelasti Benito Mussolinin toisessa maailmansodassa) (s. 1908)
1989 – János Kádár, Unkarin johtaja (s. 1912)
1998 – Leonard Franklin Slye (”Roy Rogers”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (cowboy-rooleja) (s. 1911)
1999 – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (Concierto de Aranjuez) (s. 1901)
2004 – Thomas Klestil, Itävallan liittopresidentti (s. 1932)
2005 – Claude Simon, vuoden 1985 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Flanderin tie) (s. 1913)
2009 – Robert McNamara, Yhdysvaltain puolustusministeri (Maailmanpankin johtaja) (s. 1916)

Juhlapäiviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komorit: Itsenäisyyspäivä (1975).
Liettua: Valtion päivä (”Day of Statehood”).
Malawi: Itsenäisyyspäivä (1964) ja Tasavallan päivä (”Republic Day”) (1966).
Suomi: Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
Tšekki: Jan Husin päivä (1415).