30. helmikuuta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aukeama ruotsalaisesta almanakasta vuodelta 1712.

30. helmikuuta on säännönvastainen päivämäärä, koska helmikuussa on yleensä vain 28 päivää ja karkausvuosina 29 päivää. Joissakin maissa on päivää kuitenkin jouduttu viettämään kalenterin tasaamisen vuoksi.

Ruotsalainen kalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa päätettiin vuonna 1699 siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin siten, että vuodesta 1700 alkaen jätettäisiin karkauspäivät pitämättä aina vuoteen 1740 asti (ns. ruotsalainen kalenteri). Siten maaliskuussa 1740 oltaisiin gregoriaanisessa kalenterissa, mutta toisaalta 40 vuoden ajan käytettäisiin kalenteria, joka poikkeaisi kaikista muista maista. Lisäksi tuo poikkeama ei olisi vakio vaan muuttuisi neljän vuoden välein.

Niinpä vuonna 1700 ei ollut karkauspäivää. Kalenteriuudistus jäi toteuttamatta suuren Pohjan sodan sytyttyä, joten vuosina 1704 sekä 1708 pidettiin karkauspäivä tavalliseen tapaan. Tammikuussa 1711 kuningas Kaarle XII päätti, että valtakunta palaa juliaaniseen kalenteriin vuonna 1712 liittämällä helmikuun loppuun ylimääräisen karkauspäivän (1712 olisi muutenkin ollut karkausvuosi). Helmikuun 1712 kalenterissa on siis karkauspäivä 24.2. ja ”Tilökelsedag” 30.2.

Muut kalenterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astronomimunkki Johannes de Sacrobosco kirjoitti 1200-luvulla, että helmikuussa olisi ollut karkausvuosina 30 päivää Julius Caesarin kalenteriuudistuksen jälkeen. Myöhemmin keisari Augustus olisi lyhentänyt helmikuuta yhdellä päivällä, jotta Augustuksen mukaan nimetyssä elokuussa olisi yhtä monta päivää kuin Caesarin mukaan nimetyssä heinäkuussa. Sama käsitystä on toistettu myöhemmissäkin tietokirjoissa, mutta se on todettu virheelliseksi.[1][2]

Neuvostoliitto esitteli vuonna 1929 rinnakkaisen vallankumouskalenterin, jossa vuosina 1930 ja 1931 oli helmikuussa 30 päivää.

Maailmankalenterissa, tunnetussa kalenteriehdotuksessa, helmikuussa on 30 päivää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roscoe Lamont: The Roman calendar and its reformation by Julius Caesar. Popular Astronomy, 1919, nro 27, s. 585–587. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.1.2016.
  2. Helmikuu on lyhyt, koska vuosi loppui kesken Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]