Louie Bellson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Louis Bellson (1952)

Louie Bellson, joskus Louis Bellson, (oik. Luigi Paulino Alfredo Francesco Antonio Balassoni, 6. heinäkuuta 1924 Rock Falls, Illinois, Yhdysvallat14. helmikuuta 2009 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen jazzrumpali. Hän oli ensimmäisiä soittajia, jotka ottivat käyttöön kaksi bassorumpua. Hän on julkaissut useita rumpujensoittoa käsitteleviä kirjoja ja oli myös tuottelias säveltäjä.

Bellson on työskennellyt useiden musiikinhistorian tunnetuimpiin kuuluvien jazzmuusikoiden kanssa. Näiden joukossa ovat Duke Ellington, Count Basie, Benny Goodman, Harry James, Sarah Vaughan, Art Tatum, Oscar Peterson, Pearl Bailey, Dizzy Gillespie, Tommy Dorsey, Mel Tormé ja Tony Bennett. Hänen uransa kesti 1940-luvulta syksyyn 2008, jolloin hän soitti vuosittain järjestettävillä omilla perinnepäivillään. Ura sai lentävän lähdön, sillä hän sai 1942 kiinnityksen rumpaliksi Benny Goodmanin orkesteriin. Hänellä oli myös omia yhtyeitä, ja hän julkaisi omalla nimellään noin 50 albumia. Hän oli tunnettu erityisesti big band -rumpalina, mutta soitti myös pienissä yhtyeissä.[1]

Bellson syntyi italialais-amerikkalaiseen perheeseen. Hänen isällään oli kotikaupungissa soitinkauppa. Bellson oli naimisissa laulaja-näyttelijä Pearl Baileyn kanssa tämän kuolemaan vuoteen 1990 saakka. Hän avioitui parin vuoden kuluttua uudestaan, ja MITistä valmistuneesta Francine Bellsonista tuli hänen managerinsa. Hänellä on kaksi tytärtä ensimmäisestä avioliitosta.

Diskografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesterinjohtaja

  • The Amazing Artistry of Louis Bellson (Norgran) (1954)
  • The Exciting Mr. Bellson and His Big Band (Norgran) (1954)
  • Live at Flamingo Hotel 1959 (Jazz Hour) (1959)
  • Big Band Jazz from the Summit (Roulette Birdland) (1962)
  • Explorations with Lalo Schifrin (Roulette Birdland) (1964)
  • Are You Ready for This? with Buddy Rich (Roost) (1965)
  • Thunderbird (Impulse!) (1965)
  • Repercussion (Studio2Stereo) (1967)
  • Breakthrough! (Project 3) (1968)
  • Conversations (Vocalion) (1972)
  • 150 MPH (Concord) (1974)
  • Raincheck (Concord) (1978)
  • Dynamite! (Concord)(1979)
  • 1979 – Live at Ronnie Scott's Club (1979)
  • 1979 – Side Track (Concord) (1979)
  • 1980 – London Scene (Concord) (1980)
  • 1982 – Hi Percussion (accord) (1982)
  • 1982 – Cool, Cool Blue (Pablo) (1982)
  • 1982 – The London Gig (Pablo)(1982)
  • 1984 – Louis Bellson & Explosion (pausa) (1984)
  • 1993 – Live From New York (Telarc) (1993)
  • 1996 – Air Bellson (Concord) (1996)

Kokoelmat

  • Louis Bellson, With Bells On! (Vogue Jazz (1979)
  • Classic Drum Solos and Drum Battles DVD (Hal Leonard) (2001)
  • Pete York's Super Drumming, Vol. 1 (Inakustic Gmbh) (2002)
  • Pete York's Super Drumming, Vol. 3 (Inakustic Gmbh) (2008)

Sessiomuusikkona

James Brown

  • Soul on Top (1969)

Dizzy Gillespie

  • Roy and Diz (Clef, 1954) Roy Eldridge

Stephane Grappelli

  • Classic Sessions: Stephane Grappelli, Phil Woods and Louie Bellson (1987)

Oscar Peterson

  • The Tenor Giants Featuring Oscar Peterson (1975)

Sarah Vaughan

  • How Long Has This Been Going On? (1978)

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesterinjohtaja

  • Louis Bellson and His Big Band (VIEW) (2003)
  • Cobham Meets Bellson (VIEW) (2007)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harri Uusitorppa: Jazzrumpali Louie Bellson. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 18.2.2009, s. C5.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louie Bellson.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.