Caravan (kappale)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Caravan” on Juan Tizolin ja Duke Ellingtonin säveltämä jazzstandardi vuodelta 1936. Ellingtonin orkesteri, jossa Tizol soitti pasuunaa, soitti kappaletta usein ja nauhoitti useita eri sovituksia siitä.[1] Ellingtonin yhtyeellä oli tapana soittaa se aina konsertin toisena kappaleena.[2]

Ensimmäisen nauhoituksen kappaleesta teki Barney Bigard yhtyeensä kanssa.[1] Vuonna 1946 Billy Eckstine nauhoitti ensimmäisen hittiversion sanojen kanssa.[3] Sanat kirjoitti Ellingtonin manageri Irving Mills.[1] Kappale esitetään kuitenkin useimmiten instrumentaalina, eikä Millsin nimeä aina mainita.[4] Tizolin kerrotaan alun perin myyneen oikeudet kappaleeseen Millsille 25 dollarilla,[1][5] mutta myöhemmin kappaleen muodostuttua hitiksi Mills suostui myöntämään pasunistille osan sävellyksen rojalteista.[1]

Kappaleessa vuorottelevat latinomusiikkipohjaiset rytmiset osiot ja jazzmaisemmat, harmonisesti monimutkaisemmat jaksot. Kappaleen harmonia viittaa swing-aikakaudella yleisesti käytössä olleeseen George GershwininI Got Rhythm” -kappaleen sointukulkuun.[6]

Reino Helismaa teki kappaleeseen suomenkieliset sanat nimellä Karavaani ja sen levytti ensimmäisenä lauluyhtye Trubaduurit vuonna 1956, seuraavana vuonna siitä tekivät omat versionsa Tuula Siponius ja Olavi Virta. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Jeremy Wilson: Caravan JazzStandards.com. Viitattu 10. huhtikuuta 2010. (englanniksi)
  2. Juan Tizol All About Jazz. Viitattu 11. huhtikuuta 2010. (englanniksi)
  3. Sandra Burlingame: Juan Tizol JazzBiographies.com. Viitattu 11. huhtikuuta 2010. (englanniksi)
  4. Evan Bailyn: Tizol, Juan Music of Puerto Rico. Viitattu 11. huhtikuuta 2010. (englanniksi)
  5. Juan Tizol Big Bands Database. Viitattu 11. huhtikuuta 2010. (englanniksi)
  6. Mark Lomanno: Duke Ellington: Caravan (1937) Jazz.com. Viitattu 11. huhtikuuta 2010. (englanniksi)
  7. Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala: Reino Helismaa: jätkäpoika ja runoilija, s. 358. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1994.