Mood Indigo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mood Indigo” on Duke Ellingtonin ja Barney Bigardin säveltämä jazzstandardi. Ellington nauhoitti ensimmäisen instrumentaaliversion kappaleesta lokakuussa 1930, ja ensimmäisen lauletun version teki Ivie Anderson Ellingtonin orkesterin kanssa kymmenen vuotta myöhemmin.[1]

Bigard lainasi osan sävellyksestä entisen opettajansa Lorenzo Tion ”Dreamy Bluesista”, joka oli Piron’s New Orleans Orchestran tunnuskappale. Ellingtonin ensimmäisissä nauhoituksissa ”Dreamy Blues” mainitaan kappaleen toisena nimenä.[1] Ellington sanoi vuonna 1962 radiohaastattelussa Mitchell Parishin kirjoittaneen kappaleen sanat ja myyneen ne sellaisenaan Irving Millsin julkaisuyhtiölle.[2] Näin ollen tekijöiksi merkittiin ainoastaan Ellington, Bigard ja Mills Parishin jäädessä ilman rojalteja hitiksi tulleesta kappaleesta.[3]

Kappale on käännetty suomeksi useaan kertaan. Sitä on esitetty muun muassa nimillä ”Siniunelma”, ”Yön tullen” ja ”Oon yksinäinen”.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Chris Tyle: Mood Indigo JazzStandards.com. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)
  2. Mark Tucker ja Duke Ellington: The Duke Ellington Reader, s. 338–340. Oxford University Press US, 1995. ISBN 0195093917. (englanniksi)
  3. David Bradbury: Duke Ellington, s. 31. Haus Publishing, 2005. ISBN 1904341667. (englanniksi)
  4. Hakutulos kappaleelle Mood indigo Suomen Äänitearkisto. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)