6. marraskuuta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
6. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 310. päivä (311. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 55 päivää.
Nimipäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- suomalainen kalenteri: Mimosa
- suomenruotsalainen kalenteri: Svea
- ortodoksinen kalenteri: Paavali, Paavo, Pauli
- pohjoissaamenkielinen kalenteri: Gustu Ádolfe
- vanhemmissa kalentereissa: Adolphus, Amantius, Engelbrecht, Gustaf, Gustaf Adolf, Gustaf Adolph, Kustaa Aadolf, Leonhard, Leonhardus, Äijö
Vuodesta 2010 lähtien nimi Kustaa Aadolf ei enää esiinny almanakassa perusmuodossaan nimipäivien tavoin merkittynä, vaan päivän kohdalla on merkintä Kustaa Aadolfin päivä.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1860 – Abraham Lincoln valittiin Yhdysvaltojen 16. presidentiksi ensimmäisenä republikaanisen puolueen ehdokkaana.
- 1888 – Yhdysvaltain istuva presidentti Grover Cleveland sai presidentinvaaleissa enemmistön äänistä, mutta republikaanisen puolueen ehdokas Benjamin Harrison sai taakseen enemmistön valitsijamiehistä.
- 1900 – Presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista.
- 1905 – Suurlakko päättyi.
- 1913 – Mahatma Gandhi pidätettiin hänen johtaessaan intialaisten kaivostyöläisten marssia Etelä-Afrikassa.
- 1928 – Republikaani Herbert Hoover voitti ylivoimaisesti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa demokraattien Alfred E. Smithin.
- 1933 – Helsingissä syntyi katutappeluja suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten välille. Kahdessa päivässä tappelut yltyivät paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin järjestyksen palauttamiseksi.
- 1935 – Yhdysvaltalainen Edwin Armstrong esitteli tutkimuksensa taajuusmodulaation käytöstä radiolähetyksessä: "A Method of Reducing Disturbances in Radio Signaling by a System of Frequency Modulation", mikä johti ULA-radion syntyyn.
- 1945 – Suomen hallitus päätti, että entinen tasavallan presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entiset ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki oli asetettava erityisessä sotasyyllisyysoikeudessa syytteeseen "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi". Kaikki kahdeksan pidätettiin seuraavan vuorokauden aikana ja oikeudenkäynti alkoi 15. marraskuuta.
- 1956 – Presidentti Dwight D. Eisenhower valittiin jatkokaudelle Yhdysvaltain presidentinvaaleissa hänen kukistettuaan demokraattien presidenttiehdokkaan Adlai Stevensonin, joka oli ollut hänen vastaehdokkaanaan myös neljä vuotta aikaisemmin.
- 1957 – Félix Gaillardista tuli Ranskan pääministeri.
- 1962 – YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka tuomitsi Etelä-Afrikan rasistisen apartheid-politiikan ja kehotti kaikkia YK:n jäsenmaita lakkauttamaan sotilas- ja taloussuhteet Etelä-Afrikan kanssa.
- 1963 – Vietnamin sota: jatkona 1. marraskuuta tapahtuneelle vallankaappaukselle ja presidentti Ngô Đình Diệmin murhalle, vallankaappauksen johtaja kenraali Dương Văn Minh nousi Etelä-Vietnamin johtoon.
- 1965 – Kuuba ja Yhdysvallat sopivat aloittavansa lentokuljetukset (ns. Freedom Flights) niille kuubalaisille, jotka halusivat lähteä Yhdysvaltoihin (vuoteen 1971 mennessä 250 000 kuubalaista otti osaa tähän ohjelmaan).
- 1971 – Yhdysvaltain atomienergiakomissio (United States Atomic Energy Commission - AEC) räjäytti voimakkaimman yhdysvaltalaisen vetypommin, koodinimeltään Cannikin, Amchitkan saarella Aleuteilla.
- 1975 – Vihreä marssi alkoi: 300 000 aseetonta marokkolaista kokoontui Tarfayan kaupunkiin odottamaan Marokon kuningas Hassan II:n merkkiä siirtyä Länsi-Saharaan.
- 1985 – Vasemmistolainen sissiliike "Huhtikuun 19. päivän liike" valtasi Bogotán oikeustalon Kolumbiassa surmaten lopuksi 115 ihmistä, joista 11 oli Kolumbian korkeimman oikeuden tuomareita.
- 1996 – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton valittiin uudestaan Yhdysvaltojen presidentiksi.
- 1998 – Suomen Sisu perustettiin.
- 1999 – Australialaiset äänestäjät kannattivat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan olevan jatkossakin Australian valtionpäämies.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 15 – Agrippina, Rooman keisarinna (synnyinvuosi voi olla myös 16) (k. 59)
- 1479 – Johanna Mielipuoli, Kastilian ja Leónin kuningatar (k. 1555)
- 1494 – Soliman Suuri, Turkin sulttaani (k. 1566)
- 1618 – Aurangzeb, Intian viimeinen suurmogulihallitsija (k. 1707)
- 1661 – Kaarle II, Espanjan kuningas 1665–1700 (k. 1700)
- 1787 – Vuk Karadžić, serbialainen kielitieteilijä (k. 1864)
- 1814 – Adolphe Sax, belgialainen soitinsuunnittelija, saksofonin keksijä (k. 1894)
- 1825 – Charles Garnier, ranskalainen arkkitehti (k. 1898)
- 1832 – Joseph Smith III, yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja (k. 1914)
- 1833 – Jonas Lie, norjalainen kirjailija (k. 1908)
- 1835 – Cesare Lombroso, italialainen krimonologi (k. 1909)
- 1851 – Charles Dow, yhdysvaltalainen toimittaja (k. 1902)
- 1854 – John Philip Sousa, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja, kapellimestari ja säveltäjä (marssimusiikkia) (k. 1932)
- 1860 – Ignacy Paderewski, puolalainen säveltäjä, pianisti, diplomaatti ja Puolan pääministeri (k. 1941)
- 1861 – James Naismith, kanadalainen opettaja (koripallon sääntöjen kehittäjä) (k. 1939)
- 1868 – Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (k. 1917)
- 1870 – Herbert Samuel, brittiläinen valtiomies ja filosofi (k. 1963)
- 1874 – Kusti Laurela, suomalainen kunnallisneuvos (k. 1942)
- 1880 – Robert Musil, itävaltalainen kirjailija (Mies vailla ominaisuuksia) ( 1942)
- 1882 – Kössi Kaatra, suomalainen työväenrunoilija (k. 1928)
- 1882 – Feng Yuxiang, kiinalainen sotaherra (k. 1948)
- 1900 – Harri Eljanko, suomalainen urheilukirjailija ja sosiaalineuvos (k. 2001)
- 1908 – Teizō Takeuchi, japanilainen jalkapalloilija (k. 1946)
- 1910 – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 1977)
- 1921 – James Jones, yhdysvaltalainen kirjailija (Täältä ikuisuuteen) (k. 1977)
- 1923 – Armas Vainio, suomalainen taidemaalari ja taiteilijaprofessori (k. 2003)
- 1927 – Sirkka Vilander, suomalainen hiihtäjä (k. 2014)
- 1928 – Fredrik Castrén, suomalainen vuorineuvos (k. 1998)
- 1929 – Desmond Robert Dunn, australialainen lännenkirjailija (k. 2003)
- 1930 – Paul Wheelahan, australialainen sarjakuvakäsikirjoittaja, taiteilija ja lännenkirjailija (k. 2018)
- 1931 – Michael Igor Peschkowsky (”Mike Nichols”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Miehuuskoe) (k. 2014)
- 1932 – François Englert, vuoden 2013 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut belgialainen teoreettinen fyysikko
- 1937 – Heikki Ylikangas, suomalainen historian professori
- 1940 – Paul Darmanin, kenialainen katolinen piispa
- 1941 – Erik Vikström, suomalainen piispa (Porvoon hiippakunta)
- 1941 – Matti Keinonen (”Mölli”), suomalainen jääkiekkoilija (k. 2021)
- 1945 – Maarita Mäkelä, suomalainen näyttelijä
- 1946 – Sally Field, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
- 1946 – Viivi Luik, virolainen kirjailija
- 1948 – Kaarle Ervasti, suomalainen antikvariaatinpitäjä (k. 2010)
- 1948 – Glenn Frey, yhdysvaltalainen muusikko, laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä (k. 2016)
- 1954 – Karin Fossum, norjalainen rikoskirjailija
- 1955 – Maria Shriver, yhdysvaltalainen toimittaja (Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzeneggerin puoliso)
- 1956 – Marc Dutroux, belgialainen rikollinen
- 1957 – Saara Karhu, suomalainen kansanedustaja
- 1957 – Astrid Thors, suomalainen europarlamentaarikko
- 1964 – Greg Graffin, yhdysvaltalainen laulaja ("Bad Religion")
- 1966 – Paul Gilbert, yhdysvaltalainen kitaristi ("Mr. Big", "Racer X")
- 1966 – Laurent Lafforgue, ranskalainen matemaatikko
- 1967 – Rebecca Schaeffer, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1970 – Ethan Hawke, yhdysvaltalainen näyttelijä (Kuolleiden runoilijoiden seura)
- 1970 – Petri Kettunen, suomalainen salibandynpelaaja ja valmentaja
- 1972 – Rebecca Romijn, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
- 1973 – Sami Pitkämö, suomalainen muusikko
- 1976 – Anne Moilanen, suomalainen toimittaja
- 1978 – Taryn Manning, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä
- 1979 – Kristian Meurman, suomalainen laulaja
- 1979 – Gerli Padar, virolainen laulaja
- 1983 – Nicole Hosp, itävaltalainen alppihiihtäjä
- 1983 – Antti Rytilahti (”R-Syke”), suomalainen rap-artisti
- 1987 – Ana Ivanović, serbialainen tennispelaaja
- 1988 – Noora Louhimo, suomalainen laulaja
- 1988 – Thomas Neuwirth (”Conchita Wurst”), itävaltalainen drag-artisti ja laulaja
- 1988 – Emma Stone, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1989 – Jozy Altidore, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
- 1990 – André Schürrle, saksalainen jalkapalloilija
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1003 – Johannes XVII, paavi
- 1406 – Innocentius VII, paavi (s. 1336)
- 1632 – Kustaa II Aadolf, Ruotsin kuningas (s. 1594)
- 1656 – Juhana IV, Portugalin kuningas (s. 1603)
- 1672 – Heinrich Schütz, saksalainen säveltäjä (s. 1585)
- 1793 – Philippe Égalité, alk. Louis Philippe Joseph, ranskalainen aatelinen ja poliitikko, Ludvig XVI:n serkku (s. 1747)
- 1822 – Claude Louis Berthollet, ranskalainen kemisti (s. 1748)
- 1836 – Kaarle X, Ranskan kuningas (s. 1757)
- 1893 – Pjotr Tšaikovski, venäläinen säveltäjä (Pähkinänsärkijä) (s. 1840) (itsemurha)
- 1940 – Ivar Andresen, norjalainen oopperalaulaja (s. 1896)
- 1941 – Kalervo Huuri, suomalainen orientalisti (s. 1908)
- 1941 – Maurice Leblanc, ranskalainen kirjailija (s. 1864)
- 1962 – Kaarlo Heiskanen, suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari, Puolustusvoimien komentaja 1953–1959 (s. 1894)
- 1964 – Hans von Euler-Chelpin, vuoden 1929 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalais-ruotsalainen biokemisti (s. 1873)
- 1965 – Edgard Victor Achille Charles Varèse (”Edgar Varèse”), ranskalais-yhdysvaltalainen säveltäjä (Poème électronique) (s. 1883)
- 1982 – Urho Valdemar Lehtinen, suomalainen taidemaalari (s. 1887)
- 1983 – Ville Pessi, suomalainen kommunistipoliitikko (s. 1902)
- 1984 – Heikki Grönqvist, suomalainen valokuvaaja ja yrittäjä (s. 1943)
- 1993 – Axel Grandell, suomalainen liiketaloustieteilijä (s. 1899)
- 1994 – Nikolai Lehto, suomalainen kuvataiteilija (s. 1905)
- 1997 – Isaiah Berlin, latvialais-brittiläinen filosofi ja historioitsija (s. 1909)
- 2000 – Lyon Sprague de Camp, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (s. 1907)
- 2005 – Minako Honda, japanilainen laulaja (s. 1967)
- 2007 – Hank Thompson, yhdysvaltalainen countrylaulaja (s. 1925)
- 2010 – Michael Seifert, ukrainalainen sotarikollinen (s. 1924)
- 2011 – Charles Walton, yhdysvaltalainen keksijä (s. 1921)
- 2012 – Clive Dunn, englantilainen näyttelijä ja laulaja (s. 1920)
- 2012 – Maksim, Bulgarian patriarkaatin johtaja (s. 1914)
- 2014 – Mara Kakko, suomalainen elokuvaaja (s. 1940)
- 2015 – Markku Halme, suomalainen musiikki- ja elokuvatoimittaja (s. 1962)
- 2016 – Zoltán Kocsis, unkarilainen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä (s. 1952)
- 2016 – Marcel Neels (”Marc Sleen”), belgialainen sarjakuvantekijä (s. 1922)
- 2017 – Kätherose Derr (”Karin Dor”), saksalainen näyttelijä (s. 1938)
- 2018 – Marjatta Moulin, suomalainen miekkailija (s. 1926)
- 2019 – Jan Stráský, tšekkiläinen poliitikko, Tšekkoslovakian presidentti ja pääministeri 1992 (s. 1940)
- 2020 – Ilpo Forssén, suomalainen arkkitehti (s. 1952)
- 2020 – Fernando Solanas, argentiinalainen elokuvaohjaaja ja poliitikko (s. 1936)
- 2021 – Veikko M. Hämäläinen, suomalainen lakimies, hovioikeuden presidentti ja oikeusneuvos (s. 1926)
- 2022 – Ali Birra, etiopialainen laulaja (s. 1950)
- 2022 – Edward C. Prescott, vuoden 2004 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1940)
Juhlapäiviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dominikaaninen tasavalta: Perustuslain päivä ("Constitution Day"). Itsenäistyi Haitista 1844.
- Marokko: Vihreän marssin vuosipäivä.
- Ruotsi: Kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Virallinen liputuspäivä Ruotsissa.
- Suomi: Ruotsalaisuuden päivä alkaen 1908 Ruotsalaisen kansanpuolueen aloitteesta. Myöhemmin liputuspäivä Suomessa. Myös hakkapeliittain päivä.
- Suomi ja Ruotsi: Pyhäinpäivä päivän osuessa lauantaille.
|
| ||
|---|---|---|
|
Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää.
| ||
Katso myös: kalenteri ~ 5. marraskuuta, 7. marraskuuta