Ville Pessi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ville Pessi Berliinissä vuonna 1963.

Ville Pessi (24. maaliskuuta 1902 Kaukola6. marraskuuta 1983 Vantaa[1])) oli suomalainen poliitikko, Suomen kommunistisen puolueen (SKP) pitkäaikainen pääsihteeri (1944–1969) ja kunniapuheenjohtaja (vuodesta 1972).

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalassa työläisperheeseen syntynyt Ville Pessi liittyi mukaan poliittiseen toimintaan jo varhain. Hän syntyi aviottomana lapsena Marja (Annamarja) Sipintytär Pessille (s 1882) Järvenpään kylässä Kaukolan pitäjässä Viipurin läänissä. Toimeentulo oli niukkaa, äidin joutuessa yksinään huolehtimaan perheen ylläpidosta. Kansakoulu tuli sentään käydyksi, mutta sitten olikin lähdettävä vakinaiseen ansiotyöhön. Ensin metsätöihin, sittemmin läkkisepän oppiin, sahatyöläiseksi, lämmittäjäksi ja metallityöläiseksi.[2]

Työväen järjestötoimintaan osallistui Pessi ensi kerran liittymällä 1919 Hiitolan Pekonlahden sahalla toimivaan ammattiosastoon. Siitä lähtien aina maanalaiseksi joutumiseensa saakka hän toimi ammatillisessa liikkeessä erilaisissa luottamustehtävissä. Siirryttyään Käkisalmeen otti hän osaa Sosialistisen Nuorisoliiton toimintaan ja sen tultua lakkautetuksi hän toimi opintoyhdistyksissä ja niiden keskuselimissä Helsingissä. Samanaikaisesti osallistui hän muidenkin vasemmistojärjestöjen toimintaan sikäli kun aikaa ja voimia riitti.[2]

Ville Pessi liittyi kiellettyyn Suomen kommunistiseen puolueeseen (SKP) 1924 muutettuaan Helsinkiin ja mentyään töihin Pasilan konepajalle. Sosialistisen Nuorisoliiton tultua lakkautetuksi vuosina 1925–1927 Pessi toimi Suomen kommunistisen nuorisoliiton (SKNL) Uudenmaan piirisihteerinä ennen lähtöään opiskelemaan (1927–1930) Leningradin Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistoon. Suomeen paluun jälkeen odottivat tehtävät SKP:n Vaasan ja Turun piirien sihteerinä (1930–1931).

Vuodet 1931–1932 Pessi vietti jälleen Neuvostoliitossa työskennellen Moskovassa SKP:n ulkomaantoimistossa yhdessä muun puoluejohdon kanssa. 1931 Pessi valittiin puolueen keskuskomiteaan. Pessi jatkoi SKP:n johtotehtävissä Suomessa taas vuonna 1932.[3] 1933 Pessi suoritti Kansainvälisen Lenin-koulun jatkokurssin Moskovassa. Opiskelijana hän käytti salanimeä Valde (tai Gunnar) Hagman.[4]

Vuoden 1935 alussa Pessi jäi kiinni Suomessa. Turun hovioikeudelta hän sai seitsemän vuoden vankeustuomion. Rangaistusajan päätyttyä 1941 syksyllä Pessi lähetettiin keskitysleiriin, josta vapautui vasta välirauhan tultua 1944.[2] Yhteensä Pessi vietti kymmenen vuotta vankeudessa.[3] Vankilassa ja keskitysleirillä ollessaan Pessi teki herkeämättä puoluetyötä. Tietojensa ja kykyjensä perusteella hän joutui alun alkaen johtavaan työhön. Mainittujen avujensa ansiosta hän helposti saavutti toveriensa luottamuksen, mutta myös vastustajiensa vihan, joka 1940 kesällä huipentui yritykseen raivata hänet elävien kirjoista.[2]

Jatkosodan päätyttyä 1944 Pessi valittiin laillistetun SKP:n pääsihteeriksi, jossa tehtävässä hän johti puoluetta seuraavat 25 vuotta. Pääsihteerinä Pessi tunnettiin vaatimattomana[3] ja sovittelukykyisenä johtajana, joka esimerkiksi SKP:n puolueriidan aikana yritti pitää puoluetta koossa. Hän ajoi myös Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa jo varhain. Pessi toimi mielellään kulissien takana eikä julistanut mielipiteitään kovaan ääneen.[5] Proletaarinen internationalismi merkitsi Pessille ehdotonta uskollisuutta Neuvostoliiton johtavalle roolille maailman kommunistisessa liikkeessä.

Otto Wille Kuusisen eläessä Pessi välitti arvostetun toverin terveiset suomalaisille[3] ja suhteet itärajan taakse jatkuivat lämpiminä kuolemaan asti.[5] Pessi muun muassa hoiti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) SKP:lle kanavoimaa rahallista tukea vielä pääsihteerin uran katkettua. Pessi oli myös Otto Wille Kuusisen säätiön puheenjohtaja.

Pessi valittiin kansanedustajaksi SKDL:n listalta eduskuntavaaleissa 1945 Uudenmaan vaalipiiristä ja hän pysyi eduskunnassa vuoteen 1966. Pessi valittiin kolmesti (1950, 1956, 1962) presidentin valitsijamieheksi.

Pessi avioitui 1945 Vera Sundvallin kanssa. Hänet on haudattu SKP:n johdon yhteishautaan Malmin hautausmaalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Missä Milloin, s. 106. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07992-1.
  2. a b c d Kommunisti N:o 1-2, 31.1.1946.
  3. a b c d Ville Pessi (Yhteistyö 2/1983)
  4. Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938 (SKS 2006), s. 428.
  5. a b Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 145–147.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ville Pessi.
  • Timo Soukola: Pessi, Ville (1902 - 1983) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Ville Pessi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.