Anna Nevalainen
| Anna Nevalainen | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
6.4.1945–28.3.1954
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Turun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1894 Juuka |
| Kuollut | 27. tammikuuta 1976 (81 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | luennoitsija |
Anna Elvira Nevalainen (9. marraskuuta 1894 Juuka – 27. tammikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1954. Hän oli myös puolueensa naisjärjestön SNDL:n ensimmäinen puheenjohtaja 1944–1955.[1] Eduskunnassa Nevalainen työskenteli erityisesti tasa-arvoisen peruskoulutuksen puolesta. Politiikan ohella hän vaikutti aktiivisesti rauhanliikkeessä.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juukan Vuokossa syntyneen Anna Nevalaisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Heikki Nevalainen (1866–1909) ja Helena Valpuri Kortelainen (1871–1927).[3] Perhe muutti pian hänen syntymänsä jälkeen Hankasalmelle.[4]
Kansakoulun käytyään Nevalainen karisti kotiseutunsa tomut jaloistaan ja työskenteli Helsingissä muun muassa Valtionrautateiden konttoristina. Nevalainen opiskeli työnsä ohessa Helsingin työväenopistossa ja iltaoppikoulussa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1924. Vuonna 1929 Nevalainen suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Valmistuttuaan hän vietti neljä kuukautta Kansanvalistusseuran stipendiaattina Cambridgen yliopiston kesäkoulussa perehtymässä kansansivistystyöhön ja talouteen. Nevalainen työskenteli Helsingin työväenopiston luennoitsijana 1931–1932, Mäntän työväenopiston johtajana 1932–1934 sekä vuodesta 1935 lähtien Helsingin työväenopiston kansantalouden luennoitsijana, kirjastonhoitajana ja toimistoapulaisena. Hän täydensi opintojaan myös Pohjoismaisen Geneve-koulun kansainvälisen politiikan kurssilla.[3][5][6]
Sisällissodan tapahtumien seurauksena Nevalainen lähti 1920-luvulla rauhanliikkeeseen. Hän kuului Suomen Rauhanliiton hallitukseen sekä Naisten kansainvälisen rauhan ja vapauden liiton Suomen osaston johtokuntaan. Myöhemmin Nevalainen oli mukana Ihmisoikeuksien liiton toiminnassa ja liittyi myös Suomen Sosialidemokraattiseen Työläisnaisliittoon.[3][7][8]
SDP:n vasenta siipeä edustanut Nevalainen siirtyi jatkosodan jälkeen kansandemokraatteihin. Joulukuussa 1944 hänet valittiin SNDL:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Keväällä 1945 Nevalaisesta tuli kansanedustaja ja seuraavana syksynä hän oli Pariisissa perustamassa Naisten kansainvälistä demokraattista liittoa. Eduskunnassa Nevalainen puhui aktiivisesti koulujärjestelmän uudistamisesta peruskoulun kaltaiseksi yhtenäiskouluksi jättäen jo 1945 ensimmäisen asiaa koskevan aloitteen. Hän oli samana vuonna asetetun kansakoulukomitean sekä hieman myöhemmin toimineen koulujärjestelmän uudistamista pohtineen komitean jäsen. Nevalainen kuului myös aikuiskoulutusta pohtineeseen työväenopistokomiteaan sekä Yhteiskunnallisen korkeakoulun järjestelykomiteaan. Vuoden 1948 tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen hän liittyi SKP:n jäseneksi keskuskomitean patistaessa näkyvimpiä kansandemokraatteja puolueeseen. Vuonna 1954 Nevalainen jätti terveyteensä vedoten eduskunnan ja luopui kaksi vuotta myöhemmin SNDL:n puheenjohtajan nuijasta.[3]
Nevalainen toimi myös presidentin valitsijamiehenä 1950, jonka lisäksi hän oli muun muassa SKDL:n liittoneuvoston jäsen, Vapaan Sanan toimitusneuvoston puheenjohtaja, Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja sekä Osuusliike Elannon edustajiston jäsen. Nevalainen kuoli 81-vuotiaana tammikuussa 1976.[3] Hänen perintöään vaalii Varsinais-Suomessa toimiva Vasemmistonaisten Annan piiri -yhdistys.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anna Nevalainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 7.12.2007.
- ↑ Annan Piiri (arkistoitu sivu) 5.4.2003. Varsinais-Suomen Vasemmistonaiset. Arkistoitu 17.11.2007. Viitattu 22.12.2006.
- 1 2 3 4 5 Katainen, Elina: Nevalainen, Anna (1894–1976) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 13.4.2019.
- ↑ Juho Heikinpoika Nevalainen (1866–1909) 22.6.2023. Geni. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Helsingin Työväenopisto. Suomen Sosialidemokraatti, 21.1.1931, nro 20, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Työväenopiston johtajaksi. Kuorevesi-Mänttä-Vilppula, 7.7.1932, nro 27, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Suomen Rauhanliiton vuosikokous. Suomen Sosialidemokraatti, 18.8.1928, nro 224, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ ”Lyydi” [Lyydia Saarikivi]: Suomen sd. työläisnaisten kesäretkeily- ja opintopäivät. Toveritar, 1934, nro 15–16, s. 212–214. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2026.
- ↑ Naiset mukaan poliittiseen toimintaan! Varsinais-Suomen Uusi Päivä, Marraskuu 2009, s. 6. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 24.4.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katainen, Elina: Akkain aherrusta aatteen hyväksi : Suomen naisten demokraattinen liitto 1944–1990. Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto, 1994. ISBN 951-9455-35-3
