Ilmari Sormunen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toivo Ilmari Sormunen (23. marraskuuta 1896 Sumiainen22. marraskuuta 1980 Oulu) oli suomalainen vasemmistopoliitikko ja toimittaja. Sormunen oli SKDL:n kansanedustaja vuosina 1945–1951 ja Pohjan Voiman päätoimittaja 1925–1928. Sormunen työskenteli myös maanviljelijänä, liikkeenharjoittajana, renkinä, sepänsällinä, seppänä, työkaluviilarina, rautateiden sähköttäjänä ja kurssitoiminnan ohjaajana. Hän oli vankilassa poliittisista syistä vuosina 1930–1934 ja 1937–1939.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sormunen oli lähes kouluja käymätön; takana oli vain kaksi viikkoa kiertokoulua. Hän oli sotien välisenä aikana aktiivinen vasemmistolainen toimija ja joutui pakenemaan välillä Ruotsiin. Niihin aikoihin hän joutui vankilaan maanpetoksen valmisteluepäilyjen vuoksi.[2]

Muusikko Kalle Fält on Ilmari Sormusen tyttärenpoika.[2]

Sormunen on haudattu Oulujoen hautausmaalle.

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sormunen oli 1920-luvulla maanalaisen Suomen kommunistisen puolueen jäsen. Sormunen oli erityisesti talonpoikaiskysymyksen asiantuntija ja hän vaikutti puolueensa edustajana muun muassa Muhoksen pulaliikkeessä ja Pohjanmaan katoliikkeessä. 1930-luvulla Sormunen ajautui riitoihin SKP:n johdon kanssa, kun hän kritisoi kollektivisoinnin järkevyyttä vallankumoustilanteessa. SKP leimasi Sormusen sosialidemokraatiksi ja buharinilaiseksi.[3]

Lapuanliike muilutti Sormusen vapunpäivänä 1930, kun hän oli menossa pitämään puhetta Liminkaan. Paikalliset isännät ottivat Sormusen kiinni, kuskasivat autolla takaisin Ouluun ja kielsivät paluun. Tapausta on pidetty koko maan ensimmäisenä poliittisena kyydityksena.[4]

Vuoden 1950 presidentinvaaleissa Sormunen valittiin SKDL:n ja siten Mauno Pekkalan valitsijamieheksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ilmari Sormunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b Heikki Kirstinä: Kansan Tahto, 16.8.2012, nro 33, s. 8–9. Oulu:
  3. Matti Lackman: Taistelu talonpojasta. Suomen Kommunistisen Puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918–1939 (Pohjoinen 1985), s. 100, 149.
  4. Esa Ruuskanen: Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot Jyväskylä studies in humanities 63, Jyväskylän yliopisto 2006, s. 98–99.