Siirry sisältöön

August Turunen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Aukusti Turunen)
August Turunen
August Turunen vuonna 1929.
August Turunen vuonna 1929.
Kansanedustaja
2.9.1927–20.10.1930, 12.7.1948–21.7.1948
Ryhmä/puolue STPV
Vaalipiiri Kuopion läntinen
Henkilötiedot
Syntynyt19. marraskuuta 1888
Kuopion mlk
Kuollut18. joulukuuta 1967 (79 vuotta)
Kuopion mlk
Ammatti pienviljelijä

August Turunen (19. marraskuuta 1888 Kuopion mlk – 18. joulukuuta 1967 Kuopion mlk) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n ja SKDL:n kansanedustajana vuosina 1927–1930 ja 1948.[1] Hänen ensimmäinen eduskuntakautensa päättyi kesällä 1930, jolloin STPV:n kansanedustajat pidätettiin ja tuomittiin myöhemmin eripituisiin vankeusrangaistuksiin poliittisen toimintansa johdosta. Turunen palasi politiikkaan jatkosodan jälkeen, jolloin kommunistien toiminta jälleen sallittiin. SKDL:n ohella hän vaikutti myös kommunistien valtaaman Pienviljelijäin Liiton johdossa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmasmäen kylässä syntyneen August Turusen vanhemmat olivat torppari Reinhold Vilhelm Turunen (s. 1857) ja Karttulasta kotoisin ollut Anna Maria Tanninen (1862-1919). Ainoastaan rippikoulun käynyt Turunen viljeli Kuopion maalaiskunnan Rytkyssä sijainnutta tilaansa aluksi torpparina ja myöhemmin pienviljelijänä.[1][2][3]

Vuonna 1908 Turunen liittyi Haminalahden työväenyhdistykseen.[2] Hän oli jo 1910-luvun alussa mukana kotipitäjänsä kunnalliselämässä muun muassa verotuslautakunnan jäsenenä.[4] Keväällä 1917 Turunen valittiin elintarvikelautakuntaan ja yleislakon jälkeen hänestä tuli sen sihteeri. Tammikuussa 1918 Turunen osallistui Kuopion punakaartin Jännevirralla tekemään asetakavarikkoon, mutta sisällissodan käynnistyttyä hän pysytteli sivussa tapahtumista. Turunen vangittiin Kuopion taistelun jälkeen ja passitettiin vankileirille. Epäonnistuneen asetakavarikon ohella häntä syytettiin työväenyhdistyksen agitaattorina ennen sotaa pitämistään kiihotuspuheista. Turunen vapautui kesällä saatuaan kolmen vuoden ehtoollisen kuritushuonetuomion avunannosta valtiopetokseen.[2][5][6]

Eduskuntaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 1918 Turunen valittiin Kuopion maalaiskunnan kunnanvaltuustoon SDP:n listoilta.[7] Hän vaikutti myös Pienviljelijäin Liiton paikallisosastoissa ja toimi sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puhujana.[8][9] Vuonna 1923 Turunen palasi varasijalta kunnanvaltuustoon, kun asioitsija Viktor Huuskosen kotipaikan katsottiin olevan Kuopion kaupungissa.[10][11]

Loikattuaan kommunistien riveihin Turunen oli vuoden 1924 vaaleissa nousemassa eduskuntaan saatuaan kolmanneksi eniten ääniä STPV:n ehdokkkaista. Kuopion maalaiskunnassa oli kuitenkin useita samannimisiä torppareita, eikä vaalilipusta kunnallislautakunnan mukaan käynyt ilmi kenestä oli kyse, joten paikka meni lopulta Adam Asikaiselle.[12][13] Turunen oli presidentin valitsijamiehenä seuraavan vuoden presidentinvaaleissa ja 1927 hänestä viimein tuli kansanedustaja.[1] Eduskunnassa Turunen keskittyi pienviljelijöiden aseman parantamiseen.[3] Hän teki muun muassa aloitteen maaseudun työväestön itsehallinnosta. Tarkoituksena oli siirtää heitä koskevien lakien toimeenpano kyläkunnittain valittaville asutusneuvostoille. Turusen mukaan ylempien luokkien hallitsemat viranomaiset yrittivät estää maatyöläisten oikeuksien toteutumista.[14]

Vankilatuomio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 1930 Turunen joutui äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen sieppaamaksi. Turunen oli matkalla Keiteleen kunnantalolla pidettävään puhetilaisuuteen, kun lapualaiset pakottivat hänet moottoriveneeseen ja veivät Nilakan yli. Matka jatkui Keski-Suomen kautta Pohjanmaalle, jossa Turunen vapautettiin Kokkolassa.[15][16]

Turusen eduskuntatyö päättyi 5. heinäkuuta sisäministeri E. V. Kuokkasen määrätessä Lapuan liikkeen painostamana STPV:n eduskuntaryhmän jäsenet pidätettäväksi ja asetettavaksi syytteeseen valtiopetoksesta. Lapualaiset olivat aikaisemmin samana päivänä siepanneet Säätytalolta puolueen kansanedustajat Eino Pekkalan ja Jalmari Rötkön, mistä pelästyneenä Turunen karisti Helsingin tomut jaloistaan ja palasi kotiseudulleen.[8] Elokuussa Kuopion maalaiskunnan kommunistivaltuutetut pakotettiin jättämään tehtävänsä, jolloin ero myönnettiin myös maan alle painuneelle Turuselle.[17] Muutamaa päivää myöhemmin hänet pidätettiin puolentoista kuukauden piileskelyn jälkeen kotitilaltaan Rytkystä.[18][19]

Turun hovioikeudessa Turunen kertoi olevansa maltillisuusmies ja kannattavansa aseellisen vallankumouksen sijaan parlamentaarista kumousta. Turunen kielsi olevansa laittoman SKP:n jäsen, vaikka muun muassa ilmiantajaksi paljastunut Jalmari Rasi oli yrittänyt värvätä häntä puolueeseen. Turunen väitti myös, että hänet oli kommunistien keskuudessa leimattu epäluotettavaksi kannattaessaan yhteistyötä porvareiden ja sosialidemokraattien kanssa.[8][20] Marraskussa 1930 hovioikeus mätkäisi Turuselle kaksi ja puoli vuotta kuritushuonetta valtiopetoksen valmistelusta.[21]

Paluu politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vankilasta päästyään Turunen joutui jättämään politiikan, kun kommunistien toiminta kiellettiin ja hän oli myös menettänyt kansalaisluottamuksen. Turunen vaikutti edelleen Pienviljelijäin Liitossa, jonka liittovaltuustoon hänet valittiin vuosikymmenen puolivälissä.[22] Jatkosodan päätyttyä kommunistien toiminta laillistettiin ja Turunen palasi politiikkaan kansandemokraattien riveissä. Äärivasemmiston vallattua Pienviljelijäin Liiton 1948 hänestä tuli järjestön liittovaltuuston puheenjohtaja.[23] Samana vuonna Turunen nousi yhdeksäksi päiväksi eduskuntaan Yrjö Räisäsen kuoltua juuri ennen vaalikauden loppua.[1]

Turunen kuoli 79-vuotiaana joulukuussa 1967. Hänet on haudattu Kuopioon Flodbergin hautausmaahan.[24]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Turusen puoliso oli palvelijatar Matilda Kröger (1892-1974), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1917.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 August Turunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.8.2015.
  2. 1 2 3 Valtiorikosoikeuden akti 93/72 – Turunen, August (s. 475–487) Valtiorikosoikeuksien aktit 1918–1920. 19.7.1918. Digihakemisto. Viitattu 24.2.2026.
  3. 1 2 50 vuotta. Savon Työmies, 17.11.1938, nro 134, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  4. ↑ Vuokralautakuntain jäseniksi Kuopion kuntaan. Savon Sanomat, 13.11.1912, nro 129, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  5. ↑ Elintarvikeasioita. Savotar, 30.5.1917, nro 59, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  6. ↑ Kuopion punakaarti ”sotaretkellä” Jännevirralla. Savon Sanomat, 24.1.1918, nro 10, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  7. ↑ Valtuusmiesvaalit. Savon Jääkäri, 3.1.1919, nro 1, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  8. 1 2 3 Kommunistijutun ensi käsittely päättyi eilen. Turun Sanomat, 16.9.1930, nro 249, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  9. ↑ Puhja (sic) saapuu! Uusi Savon Kansa, 23.12.1919, nro 21, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  10. ↑ Kuopion maalaiskunnan valtuuston kokouksessa. Sanantuoja, 28.6.1923, nro 71, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  11. ↑ Kuopion maalaiskunnan valtuuston jäseniksi. Savon Sanomat, 23.8.1923, nro 94, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  12. ↑ Lopulliset tulokset v:n 1924 eduskuntavaaleista saatu eilen selville. Uusi Suomi, 12.4.1924, nro 87, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  13. ↑ Voimassa olevan vaalilain. Savon Sanomat, 1.5.1924, nro 50, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  14. ↑ Saarela, Tauno: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 331. Historiallisia Tutkimuksia 239. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6 Teoksen verkkoversio (PDF).
  15. ↑ Eduskunta kutsuttu koolle heinäkuun 1 päiväksi. Savon Sanomat, 17.6.1930, nro 66, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  16. ↑ Kinnunen, Erkki: Lapuanliike Savossa Savon historia. 2019. Edita; Savon maakuntaliitot. Viitattu 24.2.2026.
  17. ↑ Ruuskanen, Esa: Lapualaisaktivismia punamaakunnassa : työväentalojen sulkemiset ja kunnanvaltuustojen puhdistukset Pohjois-Savossa 1930, s. 102. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2000. Teoksen verkkoversio (PDF).
  18. ↑ Ent. kommunistiedustaja Turunen pidätetty. Savon Sanomat, 16.8.1930, nro 91, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  19. ↑ Kommunistiedustaja Turunen pidätettiin torstaina Kuopion lähellä. Iltalehti, 16.8.1930, nro 186, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  20. ↑ Kommunistijuttu Turun hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 16.9.1930, nro 249, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  21. ↑ Turun HO:ssa 46 kommunistia saanut tuomionsa. Uusi Aura, 14.11.1930, nro 309, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  22. ↑ Pienviljelijäin Liiton XII edustajakokous pidettiin helluntaina Helsingissä. Savon Työmies, 13.6.1935, nro 6, s. 1, 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026.
  23. ↑ Småbrukarförbundets kongress sprängdes av yttersta vänstern. Arbetarbladet, 28.6.1948, nro 73, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.2.2026. (ruotsiksi)
  24. ↑ Turunen, August –1967 Hautahaku. Viitattu 24.2.2026.
Työväen ja pienviljeläin eduskuntaryhmän kansanedustajat
Kansandemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=August_Turunen&oldid=23861634”