Siirry sisältöön

Jaakko Liedes

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Jaakko Liedes
Jaakko Liedes 1920-luvulla.
Jaakko Liedes 1920-luvulla.
Kansanedustaja
17.10.1924–20.10.1930
Ryhmä/puolue STPV
Vaalipiiri Oulun pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1886
Ii
Kuollut5. toukokuuta 1958 (71 vuotta)
Oulu
Ammatti pienviljelijä

Jaakko Arvid Liedes (5. kesäkuuta 1886 Ii – 15. toukokuuta 1958 Oulu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1930.[1] Liedeksen eduskuntatyö päättyi, kun hänet tuomittiin vankeuteen poliittisen toimintansa johdosta. Liedes palasi kunnallispolitiikkaan jälleen sotavuosien jälkeen. Hän oli kotipitäjänsä Iin merkittävimpiä vaikuttajia, joka nautti arvostusta yli puoluerajojen.[2][3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Liedeksen vanhemmat olivat maanviljelijä Kaarlo Liedes (1857-1941) ja Margareta Mikkola (1858-1946). Liedes kävi kansakoulun ja kaksi vuotta käsityökoulua, jonka jälkeen hän työskenteli muun muassa puuseppänä, kirvesmiehenä ja satamatyömiehenä.[1][4]

Iin Haminassa asunut Liedes liittyi paikalliseen työväenyhdistykseen vuonna 1907. Hän oli sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan ja piirineuvoston jäsen.[5][6] Vuodesta 1910 lähtien Liedes hankki pääasiallisen elantonsa pienviljelijänä. Hän työskenteli kymmenen vuoden ajan myös Iin satamatyöosuuskunnan toimitusjohtajana.[1][4] Yleislakon aikana Liedes toimi Iin työväen järjestyskaartiin sihteerinä ja kuului työväenneuvostoon. Sisällissodan alettua kaarti ei osallistunut sotatapahtumiin, mutta Liedes oli silti lyhyesti vangittuna. Hänet pidätettiin jälleen kesäkuussa ja toimitettiin Oulun vankileirille. Liedekselle vaadittiin tuomiota valtio- ja maanpetoksesta, mutta syytteet hylättiin ja hän vapautui muutaman viikon kuluttua.[2][5]

Eduskuntaan ja vankilaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa Liedes jäi varasijalle SDP:n ehdokkaana.[7] Hän siirtyi pian kommunistien riveihin ja valittiin jo 1921 kunnanvaltuustoon SSTP:n listoilta.[8] Liedes toimi myös Iin kunnanvaltuuston puheenjohtajana.[4] Heinäkuun 1924 eduskuntavaaleissa hän jäi jälleen varasijalle, mutta nousi syksyllä eduskuntaan Konsta Vuokilan jouduttua vankilaan.[9][10] Liedes uusi paikkansa viranomaisten lakkauttaman SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n ehdokkaana myös kaksissa seuraavissa vaaleissa. Vuonna 1929 hän oli vaalipiirinsä ääniharava.[11]

Liedeksen eduskuntatyö päättyi heinäkuussa 1930, jolloin sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki STPV:n kansanedustajat pidätettäviksi. Liedes piileskeli parin viikon ajan Helsingissä, kunnes lopulta ilmoittautui Etsivälle keskuspoliisille.[12] Hän selitti painuneensa maan alle väkivallan pelosta lapualaisten siepattua Eino Pekkalan ja Jalmari Rötkön eduskunnasta.[13] Liedes ei osallistunut kommunistien salaiseen puoluetoimintaan, vaan häntä syytettiin ainoastaan kuulumisesta STPV:n eduskuntaryhmään sekä puolueen vaalitoimitsijan tehtävien hoitamisesta. Liedes puolustautui kertomalla nauttivansa kotipitäjässään myös porvareitten luottamusta. He olivat valinneet Liedeksen muun muassa Iin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokuntaan, jonka ohella hän sanoi tehneensä jo parikymmenen vuoden ajan yhteistyötä työnantajien kanssa.[14] Marraskuussa 1930 Turun hovioikeus mätkäisi Liedekselle kahden vuoden ja kuuden kuukauden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta.[15] Erään maalaisliittolaisen kansanedustajan kerrotaan todenneen Liedeksen joutuneen vankilaan ilman omaa syytään.[3]

”Ei Liedes mikään kommunisti ole, vaan rehellinen työväen edustaja!”
—Eduskunnan kuppilassa notkunut maalaisliittolainen Pohjanmaan Sanan mukaan.[3]

Tuomion jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapauduttuaan Tammisaaren pakkotyölaitoksesta 1933 Liedes ei enää voinut osallistua politiikkaan kansalaisluottamuksensa menetettyään.[2] Hän toimi muun muassa Iin Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajana ja vaikutti sosialidemokraattisessa pienviljelijäliikkeessä.[16][17] Jatkosodan jälkeen Liedes palasi kunnallispolitiikkaan SKDL:n riveissä ja oli Iin kunnanvaltuuston jäsen 1946–1955. Hän toimi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana.[2]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Liedeksen puoliso oli Hanna Järvenpään (1889-1978), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1909. Heidän lapsiaan olivat kansanedustaja Pentti Liedes ja Neuvostoliittoon asettunut kirjailija Ahti Liedes.[1][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Jaakko Liedes Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.2.2015.
  2. 1 2 3 4 Huovinen, Pertti: Iin historiaa: Jaakko Liedes – kaksi kertaa vankileirillä ja välillä eduskunnassa (vain tilaajille) 21.1.2021. Rantapohja. Viitattu 14.1.2026.
  3. 1 2 3 Jaakko Liedes 50-vuotias. Pohjanmaan Sana, 4.6.1936, nro 58, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  4. 1 2 3 4 Jaakko Liedes (arkistoitu sivu) Kirjastovirma. Viitattu 24.2.2015.
  5. 1 2 Valtiorikosoikeuden akti 44/15 – Liedes, Jaakko Arvid Valtiorikosoikeuden aktit. 2.7.1918. Digihakemisto. Viitattu 14.1.2026.
  6. ↑ Oulun l. pohjoisen vaalipiirin sos.-dem. piirikokous. Kansan Tahto, 20.5.1913, nro 111, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  7. ↑ Tiedoksianto. Liitto, 15.3.1919, nro 61, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  8. ↑ Iin kunnallisvaalit. Liitto, 11.12.1921, nro 284, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  9. ↑ Ilmoitus. Pohjolan Työmies, 13.4.1924, nro 62, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  10. ↑ Eduskunta tuominnut kommunistiedustajat Vuokilan ja Tenhosen menettäneiksi edustajatoimensa. Pohjolan Sanomat, 2.10.1924, nro 221, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  11. ↑ Eri listojen saamat lopulliset äänimäärät Oulun l. pohj. vaalipiirissä. Kaleva, 12.7.1929, nro 157, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  12. ↑ Kommunistiedustaja Jaakko Lieden pidätetty. Aamulehti, 17.7.1930, nro 188, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  13. ↑ Uusi, suuri kommunistijuttu alkoi Turun HO:ssa eilen. Turun Sanomat, 13.9.1930, nro 246, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  14. ↑ Branting jatkaa Tukholmasta käsin puolustusasianajajatointaan. Turun Sanomat, 11.10.1930, nro 274, s. 1, 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  15. ↑ 46 kommunistia tuomittu Turun hovioikeudessa. Uusi Suomi, 14.11.1930, nro 308, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  16. ↑ Oulun Osuuskaupan 35-vuotisjuhlat viime sunnuntaina. Liitto, 6.7.1937, nro 149, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
  17. ↑ Pienviljelijäin ja palkkatyöläisten poliittisen yhteistoiminnan merkitystä korosti Pohjois-Suomen pienviljelijäkokous voimakkaasti. Suomen Sosialidemokraatti, 24.4.1939, nro 110, s. 1, 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2026.
Työväen ja pienviljeläin eduskuntaryhmän kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaakko_Liedes&oldid=23780598”