Siirry sisältöön

Heikki Väisänen (kansanedustaja)

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Malline- tai tiedostomuutokset tässä versiossa odottavat arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 24. heinäkuuta 2025.
Heikki Väisänen
Kansanedustaja
4.4.1917–31.10.1917, 14.1.1919–31.3.1919, 1.8.1929–20.10.1930
Ryhmä/puolue SDP, STPV
Vaalipiiri Viipurin itäinen, Kuopion läntinen
Henkilötiedot
Syntynyt29. syyskuuta 1864
Iisalmi
Kuollut25. marraskuuta 1940 (76 vuotta)
Lapinlahti
Ammatti pienviljelijä, vahtimestari

Heikki Väisänen (29. syyskuuta 1864 Iisalmi – 25. marraskuuta 1940 Lapinlahti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n ja STPV:n kansanedustajana vuosina 1917, 1919 ja 1929–1930.[1] Väisäsen poliittinen ura päättyi 1930, jolloin kommunistien julkinen toiminta kiellettiin Suomessa ja hän sai vankilatuomion.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nerkoon kylässä syntyneen Heikki Väisänen vanhemmat olivat Aatami Väisänen (s. 1838) ja Ulrika Katainen (1843-1884). Hän ei käynyt edes kansakoulua, vaan teki maatöitä ja oli myöhemmin parinkymmenen vuoden ajan radanrakentajana eri puolilla Suomea. Vuodesta 1906 lähtien Väisänen viljeli omaa pientilaansa Parikkalassa.[1][2]

Väisänen lähti työväenliikkeeseen 1905. Hän vaikutti Parikkalan kunnalliselämässä useiden lautakuntien jäsenenä.[2] Vuoden 1916 eduskuntavaaleissa Väisänen jäi varasijalle, mutta hänestä tuli kansanedustaja Juho Pihlmanin kuoltua ennen eduskunnan kokoontumista keväällä 1917.[3] Sisällissodan jälkeen Väisänen oli pienviljelijänä Jaakkimassa. Tammikuussa 1919 hän nousi niin sanottuun tynkäeduskuntaan, kun Vilho Lehokas oli teloitettu Viipurin taistelun jälkimainingeissa.[4] Siirryttyään vuosikymmenen vaihteessa kommunistisen SSTP:n riveihin Väisänen työskenteli Iisalmen työväentalon vahtimestarina.[1][5] Hän oli Iisalmen kaupunginvaltuuston jäsen.[6] Vuonna 1929 Väisänen valittiin jälleen eduskuntaan SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n listoilta.[1]

Heinäkuussa 1930 Svinhufvudin hallitus määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostamana kaikki STPV:n kansanedustajat vangittaviksi.[7] Eino Pekkalan ja Jalmari Rötkön jouduttua Etsivän keskuspoliisin haaviin Väisänen piileskeli viikon ajan kotiseudullaan. Kuultuaan talonpoikaismarssille kokoontuneiden lapualaisten poistuneen Helsingistä hän palasi noutamaan edustajanpalkkiotaan ja pidätettiin Säätytalolla.[8][9] Marraskuussa Turun hovioikeus tuomitsi Väisäsen valtiopetoksen valmistelusta puoleksitoista vuodeksi kuritushuoneeseen.[10] Valtiopäivätoimintansa ohella hänen katsottiin kuuluneen Sosialistisen nuorisoliiton Iisalmen nuorisoyhdistykseen.[11]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Väisäsen puoliso oli Hanna Halonen (s. 1868), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1895. Perheeseen syntyi viisi lasta.[1] Kestävyysjuoksija Onni Väisänen (1896-1972) oli heidän poikansa.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Heikki Väisänen (kansanedustaja) Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 25.5.2011.
  2. 1 2 Heikki Väisänen 65 v. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 28.9.1929, nro 147, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Kansanedustajat. Karjala, 22.3.1917, nro 67, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  4. ↑ Jäännöseduskuntaa täydennetään. Kansan Työ, 4.1.1919, nro 3, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  5. ↑ Tiedonanto Lapinlahden järjestöille ja puoluetovereille. Savon Kansa, 4.5.1922, nro Sanantuoja 49, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  6. ↑ Iisalmen kaupunginvaltuusto. Salmetar, 22.8.1929, nro 93, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  7. ↑ Tilanteen selvittäminen. Helsingin Sanomat, 15.7.1930, nro 186, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  8. ↑ Kommunisti Väisänen tuli tänään Säätytalolle ja pidätettiin. Suomen Sosialidemokraatti, 12.7.1930, nro 184, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  9. ↑ Kommunistiedustajain juttu. Helsingin Sanomat, 13.9.1930, nro 246, s. 4, 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  10. ↑ 46 kommunistia tuomittu Turun hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 14.11.1930, nro 308, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  11. ↑ 12 kommunistia syytteeseen Turun hovioikeudessa. Uusi Suomi, 29.8.1930, nro 231, s. 1, 7–8. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2025.
  12. ↑ Järvi, Antti: Minne katosi Antti Järvi? Kertomus kadonneesta isoisoisästä ja luovutettuun Karjalaan jääneistä, s. 202–203. Helsinki: Gummerus, 2023. ISBN 978-951-24-2631-7
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heikki_Väisänen_(kansanedustaja)&oldid=23444471”