Tyyne Salomaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tyyne Salomaa
Tyyne Salomaa.jpg
Kansanedustaja
4.4.1917–31.10.1917
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt4. huhtikuuta 1891
Orivesi
Kuollut26. helmikuuta 1938 (46 vuotta)
Petroskoi
Ammatti ompelija

Tyyne Siviä Salomaa (synt. Eriksson, vuodesta 1913 Eloranta,[1] ven. Тюне Генриховна Саломаа, 4. huhtikuuta 1891 Orivesi26. helmikuuta 1938 Petroskoi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1917. Sisällissodan jälkeen Salomaa pakeni Neuvosto-Venäjälle, ja hänet teloitettiin myöhemmin Stalinin vainojen aikana.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupajoen Hulippaan kylässä syntyneen Salomaan vanhemmat olivat Asikkalasta kotoisin ollut itsellinen Heikki Erkinpoika Eloranta (s. 1853) ja Kuorevedellä syntynyt Amanda Matintytär Ala-Pihlajajärvi (s. 1865). Lylyssä ompelijana työskennellyt Salomaa liittyi SDP:n jäseneksi 1906, ja kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin paikallisen työväenyhdistyksen johtokuntaan.[2][3][4] Salomaa vaikutti myös Sosialidemokraattisessa Naisliitossa ja toimi 1910-luvun alussa Työläisnainen-lehden avustajana.[5] Vuonna 1913 hän oli lyhyen aikaa puolueen agitaattorina Ensossa.[6]

Salomaa valittiin kansanedustajaksi heinäkuussa 1916 pidetyissä eduskuntavaaleissa.[2] Vasta huhtikuussa 1917 kokoontunut uusi eduskunta hajotettiin jo seuraavana syksynä, ja lokakuun vaaleissa Salomaa jäi Emil Saarisen varaedustajaksi.[7]

Neuvostoliitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salomaan toiminnasta Suomen sisällissodan aikana ei ole tietoa, mutta sodan loppuvaiheessa hän pakeni puolisoineen Neuvosto-Venäjälle. Salomaa liittyi NKP:n jäseneksi jo 1918 ja sai myöhemmin myös Neuvostoliiton kansalaisuuden. Salomaa toimi aluksi suomalaisen pakolaiskodin taloudenhoitajana Pietarissa, ja myöhemmin hän työskenteli vuonna 1920 Petroskoin suomenkielisen puoluekoulun johtajana, 1921 agitaatiokurssien vetäjänä, 1922 NKP:n Karjalan aluekomitean naisasiain osaston toimitsijana, 1923–1929 lastenkodin johtajana Petroskoissa sekä 1930–1936 Kansanperinnekeskuksen kulttuurijaoston johtajana.[2][3]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 1937 Salomaa määrättiin Petroskoin pioneeripalatsin suomalaisosaston kirjastonhoitajaksi, mutta lokakuussa hänet erotettiin puolueesta syytettynä kansalliskiihkoisesta käyttäytymisestä sekä kansanvihollisena vangitun miehensä suojelemisesta. Salomaa vangittiin 17. tammikuuta 1938, minkä jälkeen hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ampumalla 26. helmikuuta 1938 Petroskoin lähistöllä. Salomaan maine palautettiin 1957.[3]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salomaan puoliso oli Jeremias Salomaa (1891–1937), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1916.[2] Pariskunnalla oli kaksi lasta. Jeremias Salomaa työskenteli Neuvostoliitossa Karelgranitin Kivimännistö-nimisen louhoksen johtajana. Hänet vangittiin vastavallankumouksellisen kansalliskiihkoisen järjestön jäsenyydestä syytettynä ja ammuttiin 28. joulukuuta 1937 Sandarmohissa. Myös Jeremias Salomaan maine palautettiin 1957.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimeni. Työläisnainen, 5.6.1913, nro 21, s. 7. Kansalliskirjasto Viitattu 8.4.2021.
  2. a b c d e Tyyne Salomaa. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.9.2007.
  3. a b c d KASNTn NKVDn vuosina 1937–1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo (arkistoitu sivu) 2.12.1998. Karjalan tasavalta. Viitattu 24.9.2007.
  4. Kirjeitä. Lylystä. Kansan Lehti, 15.1.1909, nro 11, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 8.4.2021.
  5. ”Työläisnainen”, Suomen köyhälistön naisten äänenkannattaja ilmestyy edelleen v. 1913 entisen kokoisena. Työläisnainen, 19.12.1912, nro 50, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 8.4.2021.
  6. Naistemme toimintaa. Työläisnainen, 22.5.1913, nro 19, s. 6. Kansalliskirjasto Viitattu 8.4.2021.
  7. Tiedonanto. Työkansa, 19.10.1917, nro 84, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 8.4.2021.