Kalle Korhonen (kansanedustaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl (Kaarlo, Kalle) Korhonen (27. joulukuuta 1878 Säräisniemi11. helmikuuta 1938 Karhumäki, Neuvostoliitto) oli kainuulainen maanviljelijä ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Venetheiton kylässä syntyneen Korhosen vanhemmat olivat puuseppä Eero Korhonen ja Eeva Kustaava Leinonen. Kansakoulun käytyään Korhonen toimi renkinä ja maanviljelijänä Säräisniemellä. Hän liittyi SDP:hen 1902 ja toimi puolueessa agitaattorina, kassanhoitajana, sihteerinä ja paikallisen puoluejärjestön puheenjohtajana. Hän oli SDP:n kansanedustajana 1917 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä.

Suomen sisällissodan aikana 1918 Korhonen siirtyi Venäjälle, jossa hän oli vuonna 1920 Aro-nimisen kommuunin puheenjohtajana Kostromassa Volgan varreella. Kesäkuussa 1920 hänet lähetettiin Neuvosto-Karjalaan, jossa hän työskenteli uittomiehenä Sunu-joella, radanvartijana Kemissä ja virkailijana Uhtuan hallintopiirin maa-asiain osastossa. Korhonen oli nuorisokoulun talousasiain hoitajana 1923–1930, Uhtuan valtiontilan talousosaston johtajana 1930–1933 ja koulun johtajana 1932–1936.

Korhonen erotettiin NKP:stä 26. marraskuuta 1935 ja hänet vangittiin 30. marraskuuta 1937 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta syytettynä. Korhonen tuomittiin ammuttavaksi ja hänet teloitettiin 11. helmikuuta 1938 Karhumäen lähellä. Korhosen maine palautettiin 1988.

Korhonen oli naimisissa Hilma Vilhelmiina Nissinahon kanssa vuosina 1902–1937; liitto päättyi avioeroon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]