Uhtua

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uhtua
(Калевала, Kalevala)
Uhtuan rantaa (2007)
Uhtuan rantaa (2007)
Lippu
Lippu
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa.

Uhtua

Koordinaatit: 65.1969°N, 31.1817°E

Valtio Venäjän lippu Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kalevalan kansallinen piiri
Väkiluku (2010)  ([1]) 4 528
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 186910[2]
Suuntanumero(t) +7 81454[3]
Kalevalan piirin sivusto (suomeksi) (venäjäksi) (englanniksi)
Uhtua on piirin hallintokeskus

Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Uhtuan taajamassa asui 4 529 ihmistä ja koko kaupunkikunnassa maaseutuväestö mukaan lukien 4 840.[1][4]

Kalevala on 8 321 asukkaan Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus.[1] Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.

Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.lähde?

Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja I.K. Inha kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.

Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Jatkosodan aikana Uhtualla toimi Neuvostoliiton ilmavoimien 69. ilmavalvontakomppania.[5] Vuoden 1959 väestönlaskennan mukaan Uhtan kylä asukasluku oli 3 494 henkeä.[6] Piiriin aiemmin kuulunut, Ylä-Kuittijärven rantakylä Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.

Historiallisen Uhtuan kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  2. Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  3. Respublika Karelija: Telefonnyje kody Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
  4. Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Spk-8127
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kylät ja ei-kaupunkimaiset taajamat (jotka toimivat piirikeskuksina).) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.5.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]