Luusalmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luusalmi
Луусалми
vaakuna
vaakuna

Luusalmi

Koordinaatit: 65°3′30″N, 31°34′0″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kalevalan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5 507 km²
Väkiluku (2012) 506
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Luusalmen kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla.

Luusalmi (ven. Лууса́лми) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Keski- ja Ala-Kuittijärvet yhdistävän salmen länsirannalla 23 kilometriä Keski-Kuittijärveä pitkin tai 75 maanteitse Uhtualta kaakkoon.[1] Taajamassa oli 478 ja kunnassa 506 asukasta vuonna 2012[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luusalmen kunnan pinta-ala on 5 507 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Louhen piirin Kiestingin ja koillisessa Ambarnyin kuntiin, idässä Kalevalan piirin Jyskyjärven ja Uhtuan (Kalevalan) kuntiin, etelässä Borovoihin, lounaassa Kostamuksen kaupunkipiirikuntaan sekä lännessä Suomeen[3]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[4].

Seutu kuuluu Länsi-Karjalan ylänköön. Sen maisemaa leimaavat laajat suot sekä lukuisat järvet.[5] Kunnan alueella virtaavia jokia ovat Kepajoki (ven. Kepa), Pistojoki ja Vuonnisjoki (Voinitsa). Järviä ovat Keski-Kuittijärvi, Ylä-Kuittijärvi, Ala-Kuittijärvi, Pistojärvi, Kenttijärvi, Ohtajärvi (Ohtan-jarvi) ja Koivajärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka ja sora. Vuonnisen metsänhoitoalueella on samanniminen rauhoitusalue.[6]

Keskustaajaman lisäksi Luusalmen kuntaan kuuluu kaksi taajamaa: Pistojärvi ja Vuonninen. Pistojärvellä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[2] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 43 % on kansallisuudeltaan karjalaisia, 30 % venäläisiä, 11 % valkovenäläisiä ja 3 % ukrainalaisia[7].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luusalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran Paanajärven pitäjän asukasluettelossa vuodelta 1707, jolloin siinä oli yksi asuttu ja kaksi autiota taloa. Talojen autioitumisen perusteella kylä on syntynyt viimeistään 1690-luvulla, mahdollisesti jopa vuosikymmeniä aikaisemmin.[8]

Uhtuan kuntaan eli volostiin kuuluneessa Luusalmen kyläkunnassa oli vuonna 1905 kymmenen kylää: Alajärvi, Haikola, Kuusiniemi, Luomajärvi, Luusalmi, Mikkola, Nurmilahti, Paloniemi, Sipola ja Stahveila. Luusalmen kylässä oli kyytiasema, 21 taloa ja 166 asukasta.[9]

1920-luvulla perustettuun Uhtuan piirin Luusalmen kyläneuvostoon kuului vuonna 1926 kuusi asutusta: Haikola, Luusalmi, Luusalmen Kaulalahti, Mikkola, Nurmilahti ja Sompajärvi, joissa oli yhteensä 358 asukasta. Luusalmen 76 asukkaasta oli karjalaisia 72 ja suomalaisia neljä.[10] Vuoden 1933 tilaston mukaan Luusalmessa oli 196 asukasta, joista suomalaisia oli 140, karjalaisia 50, venäläisiä yksi ja muiden kansallisuuksien edustajia viisi[11].

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkee Vienan Kemistä Uhtuan kautta Suomen rajalle Lonkkaan johtava päällystetty maantie A135 sekä Tungjärven ja Uhtuan välinen soratie A137. Luusalmeen johtaa osittain päällystetty tie Borovoista ja Vuonnisesta on soratie Vuokkiniemen kautta Kostamukseen. Vuonnisesta on linja-autoyhteydet Uhtuaan ja Kostamukseen. Luusalmessa ja Vuonnisessa on laivalaiturit ja Luusalmessa huoltoasema.[12]

Kunnassa toimii ruotsalainen puunhankintayritys Leswood sekä Jyskyjärven metsänhoitoalueen haaraosasto[1]. Lisäksi louhitaan hiekkaa ja soraa[13]. Kursma-, Levi-, Hauki- ja Pistojärvien lähettyvillä on rajavartiostot ja Lonkassa tulliasema[14].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja muutama kauppa. Luusalmessa on evankelinen kirkko ja Vuonnisessa kaksi tsasounaa.[14]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonnisella, Pistojärvellä ja autioksi jääneellä Jyvälahden kylällä on historiallisen asutuksen status. Jyvälahden ja Alajärven lähellä on kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluu 1800-luvun puolivälissä rakennettu Jyvälahden tsasouna sekä Jyvälahden ja Pistojärven vanhat asuin- ja talousrakennukset. Historialliset kohteet liittyvät Vuonnisen runonlaulajiin sekä Venäjän kansalaissodan ja toisen maailmansodan tapahtumiin.[15]

Vuonnisessa toimii hotelli, parantola ja neljä vierasmajaa. Voikulanjärven (ven. Vaikulskoje) pohjoispuolella Piiksiniemessä (Piksi) on lomakylä.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 182. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. ↑ a b c Generalnyi plan, s. 3.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 7.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 38.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 8.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 11–15.
  7. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 111. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
  9. ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 192–194. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  10. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 7. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  11. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 5. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  12. ↑ Generalnyi plan, s. 19.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 24–25, 27-28.
  14. ↑ a b Generalnyi plan, s. 20–21.
  15. ↑ Generalnyi plan, s. 17–18.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 21.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luusalmi&oldid=21824490”