Laila Hirvisaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laila Hirvisaari
Laila Hirvisaari Turun kirjamessuilla 2009.
Laila Hirvisaari Turun kirjamessuilla 2009.
Syntynyt 7. kesäkuuta 1938 (ikä 77)
Viipuri
Ammatit kirjailija
Kansallisuus suomalainen
Ensiteokset Lehmusten kaupunki (1972, nimellä Laila Hietamies)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies; s. 7. kesäkuuta 1938 Viipuri) on suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja sekä näytelmiä ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin.

Syksyyn 2008 mennessä Hirvisaaren kirjoja oli myyty yli 4 miljoonaa kappaletta.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laila Hirvisaari syntyi 7. kesäkuuta 1938 Viipurissa. Hirvisaaren isä Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Heillä on kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Tyttäristä Eve Hietamies on myös kirjailija ja käsikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta, virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä pitäen julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari.lähde?

Hirvisaaren (Hietamiehen) ensimmäinen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemäs osa ilmestyi syksyllä 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lähtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas-sarja (1980–1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaiden vaiheista 1920–1940-luvuilla. Sarja sisältää muun muassa evakkokokemuksia Länsi-Suomessa. Lehmusten kaupunki ja Kannas-sarjojen välissä ilmestynyt kaksiosainen Hamina-sarja kuvaa ensiksi pienen kylän ihmisten elämää ja sen jälkeen elämää Haminassa. Kuusiosainen Laatokka-sarja (1986–1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venäjästä. Sonja-sarja (1993–1997) pureutuu yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämään edellisessä vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen näkökulman Venäjän vallankumouksesta. Kolmiosainen Anni-sarja kuvaa pientä Metsäkylän kylää ja sen asukkaiden värikästä elämää, joka heittelee ihmisiä Viipuriin sekä sodan jälkeen Virolahdelle.

Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyisin.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laila Hirvisaarta haastatellaan Helsingin kirjamessuilla 2009.
Laila Hirvisaari Helsingin kirjamessuilla 2009.

Laila Hirvisaari on julkaissut 41 romaania, useita näytelmiä sekä novelleja ja muita julkaisuja. Ensimmäisen kirjansa Hirvisaari (Hietamies) julkaisi vuonna 1972. Kallis kotimaa jäi viimeiseksi Laila Hietamiehen nimellä julkaistuksi romaaniksi, sen jälkeen ilmestyneet teokset on julkaistu nimellä Laila Hirvisaari. Kirjat on kustantanut Otava lukuun ottamatta vuonna 1985 ilmestynyttä Joulumuisto-novellia, jonka on julkaissut Gummerus.

Hirvisaaren teokset ovat olleet monina vuosina myydyimpiä kotimaisia kaunokirjoja. Esimerkiksi vuonna 2004 myydyin teos oli Kallis kotimaa (121 600 kpl),[2] vuonna 2009 Pihkovan kellot (82 400 kpl),[3] vuonna 2011 Minä, Katariina (83 900 kpl)[4] ja vuonna 2013 Me, Keisarinna (62 800 kpl)[5].

Vuodesta 2002 Laila Hirvisaaren nimeä kantava rahasto on jakanut vuosittain 5000 euron apurahan aloittelevalle kirjailijalle.[6]

Laila Hirvisaaren miljoonas kirja painettiin vuonna 1982,[7] toinen miljoona meni rikki vuonna 1992[7], kolmas vuonna 2002 ja neljäs vuonna 2008.

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Unohduksen lumet, ensi-ilta helmikuussa 1975 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Olga, ensi-ilta maaliskuussa 1977 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Muuttolinnut, ensi-ilta marraskuussa 1992 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Keisarin perhe ja pyhä paholainen, ensi-ilta syyskuussa 1993 Suomen Kansallisteatterissa
  • Katariina Suuri, ensi-ilta syyskuussa 1996 Suomen Kansallisteatterissa
  • Maan kämmenellä, sovitus yhdessä Panu Rajalan kanssa, ensi-ilta Pyynikin kesäteatterissa 17.6.1998
  • Mannerheim − mies moneksi, kantaesitys/ensi-ilta 24.3.1999 Suomen Kansallisteatterissa

TV-sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanien dramatisoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olga, tv-näytelmä, TV 1/1978
  • Hylätyt talot, autiot pihat, kuunnelma, YLE/1989
  • Mäeltä näkyy toinen mäki, näytelmä, Katinhännän kesäteatteri 1989
  • Maa suuri ja avara, näytelmä, Katinhännän kesäteatteri 1994
  • Lehmusten kaupunki, näytelmä, Lappeenrannan kaupunginteatteri 1997
  • Hylätyt talot, autiot pihat, näytelmä, Katinhännän kesäteatteri 1998
  • Mäeltä näkyy toinen mäki, näytelmä, Lopen Teatteri/kesäteatteri 1999
  • Unohduksen lumet, näytelmä, Lappeenrannan kaupunginteatteri 1999
  • Hylätyt talot, autiot pihat, elokuva, 2000
  • Valamon yksinäinen, näytelmä, Joensuun Kaupunginteatteri, 2002

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laila Hirvisaaren teoksia myyty yli neljä miljoonaa kappaletta Iltalehti.fi. 1.10.2008. Viitattu 22.10.2014.
  2. Bestsellerit 2004: Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Viitattu 1.1.2015.
  3. Bestsellerit 2009: Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Viitattu 1.1.2015.
  4. Bestsellerit 2011: Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Viitattu 1.1.2015.
  5. Bestsellerit 2013: Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys. Viitattu 1.1.2015.
  6. Laila Hirvisaaren rahasto Kirjakauppaliitto.fi. Viitattu 6.6.2012.
  7. a b Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä, Otava 1998
  8. Kallista draamaa uudesta näkökulmasta Yle Uutiset. 15.3.2010. Viitattu 15.10.2011.
  9. Kirjailijaliitto palkitsi Hirvisaaren, Kejosen ja Harjanteen Helsingin Sanomat. 2.10.2011. Viitattu 2.10.2011.
  10. Edelliset Finlandia-palkinnon voittajat ja -ehdokkaat Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 23.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laila Hirvisaari.