Panu Rajala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panu Rajala Helsingin kirjamessuilla 2009.

Panu Rajala (s. 27. elokuuta 1945 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija ja tutkija. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajala on työskennellyt Helsingin yliopiston assistenttina (1976–1982), MTV Oy:n teatteripäällikkönä (1983–1985) ja Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimuksen professorina (1997–2005). Hän on toiminut F. E. Sillanpään seuran puheenjohtajana vuodesta 1996.[1] Rajala oli Hiidenkivi-kulttuurilehden päätoimittaja 1997–2001.

Rajala on toiminut myös teatteriohjaajana. Hänen tunnetuimpia ohjauksiaan Myllykolun kesäteatterissa ovat muun muassa F. E. Sillanpään Hurskas kurjuus ja Ihmiset suviyössä. Rajala oli mukana dramaturgina, kun Kalle Holmberg valmisteli Pyynikin kesäteatteriin esitystä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Tuloksena oli kolme näytelmää, Akseli ja Elina, Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas. Näistä ensimmäistä esitettiin vuosina 1993 ja 1994, seuraavaa 1995 ja 1996 ja viimeistä 1997.

Rajala on työskennellyt myös elokuvan parissa. Hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi ohjaajien Rauni Mollberg, Matti Kassila ja Mikko Niskanen kanssa. Yhdessä Mollbergin ja Pirjo Honkasalon kanssa hän dramatisoi Timo K. Mukan romaanin Maa on syntinen laulu samannimiseksi elokuvaksi. Yhteistyö Mollbergin kanssa jatkui Aapelin romaaniin pohjautuvassa televisioelokuvassa Siunattu hulluus (1975). Kassilaa Rajala auttoi elokuvassa Haluan rakastaa, Peter (1972), joka oli filmatisointi Aila Meriluodon romaanista Peter, Peter. Ensimmäisen varsinaisen elokuvakäsikirjoituksen Rajala teki Johannes Linnankosken romaanista Laulu tulipunaisesta kukasta vuonna 1971. Samannimisen elokuvan ohjauksesta vastasi Mikko Niskanen.

Rajala on Suomen huomattavampia Mika Waltarin tuntijoita. Hän on kirjoittanut vuonna 1998 Waltarin näytelmistä kertovan kirjan Noita palaa näyttämölle: Mika Waltari parrasvaloissa ja vuonna 2008 Waltarin elämäkerran Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset. Hän oli myös vuonna 2000 perustetun Mika Waltari -seuran ensimmäinen puheenjohtaja.[2]

Finlandia-ehdokkaana vuonna 2015 ollut Intoilija - fotograafin muistikuvat sisältää parikymmentä sivua kopioituna I. K. Inhan tekstiä ilman että sitä olisi merkitty mitenkään.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1997–2004 Rajala oli naimisissa iskelmälaulaja Katri Helenan kanssa. Vuonna 2014 ilmestyi Rajalan suhteesta kirjoittama kirja Lavatähti ja kirjamies. Vuodesta 2007 Rajala on ollut naimisissa Marja Norhan kanssa.

Ensimmäisestä avioliitostaan malli ja juristi Elina Ylivakerin kanssa Rajala jäi leskeksi 1988. Tästä liitosta hänellä on kolme lasta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Panu Rajala Otava. Viitattu 8.1.2016.
  2. http://www.kulttuuripalvelu.fi/?id=76
  3. Jaana Hevonoja: Rajalan Finlandia-ehdokkaassa sivutolkulla I. K. Inhalta kopioitua tekstiä Yle uutiset. 12.11.2015. Viitattu 12.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]