Täällä Pohjantähden alla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Väinö Linnan romaanitrilogiasta. Muista merkityksistä katso Täällä Pohjantähden alla (täsmennyssivu).
Täällä Pohjantähden alla
Täällä pohjantähden alla.jpeg
Kirjailija Väinö Linna
Kieli suomi
Genre historiallinen romaani
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1959 (1. osa)
1960 (2. osa)
1962 (3. osa)
Ulkoasu kovakantinen
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Täällä Pohjantähden alla on Väinö Linnan kirjoittama romaanitrilogia, jonka osat julkaisiin vuosina 1959, 1960 ja 1962. Vuonna 1968 trilogian kahdesta ensimmäisestä osasta valmistui Edvin Laineen ohjaama samanniminen elokuva, joka on Suomen kolmanneksi katsotuin elokuva kautta aikain. Myös trilogian kolmannesta osasta Laine ohjasi elokuvan Akseli ja Elina vuonna 1970, mutta se ei menestynyt yhtä hyvin kuin edeltäjänsä.

Trilogia yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin (kieliriidat, nationalismi, sosialismi, ensimmäinen maailmansota, Suomen itsenäisyys, Suomen sisällissota, Lapuan liike, toinen maailmansota) tavallisen ihmisen kannalta.

Trilogian erityisenä ansiona on pidetty sitä, että se toi yleiseen keskusteluun vuoden 1918 sisällissodan tapahtumat ”toisten” eli sodan hävinneiden punaisten näkökulmasta. Teossarjaa on pidetty sepitteellisyydestään huolimatta kuvaamansa ajanjakson yhteiskunnallisten olojen realistisena kuvauksena, eräänlaisena sosiaalihistorian yleistajuistamisena.

Historiallisten tosiseikkojen lomassa kirjan pääteemoja ovat pappilan torpparin, Jussin ja hänen perheensä raskas maalaiselämä sekä Akseli Koskelan ja Elina Kivivuoren rakkaustarina. Pääteemojen lisäksi kirjasarjassa seurataan hyvin tiiviisti räätäli Aadolf Halmeen taistelua työläisten oikeuksien puolesta sekä Töyryn ratsutilasuvun ja Laurilan torppariperheen välistä riitaa. Kolmannen osan keskeisimpien henkilöiden joukkoon nousee Pentinkulman koulun opettaja Pentti Rautajärvi, joka on innokas heimoaatteen kannattaja, suojeluskuntalainen, reservin upseeri ja Akateemisen Karjala-Seuran jäsen.

Teoksella on joitain yhtymäkohtia Linnan toisen tunnetun teoksen Tuntemattoman sotilaan kanssa. Esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa esiintyvä konekiväärijoukkueen johtaja Vilho Koskela on Akselin ja Elinan vanhin poika. Vilho Koskelan kuolinkohtaus Tuntemattomassa sotilaassa ja Täällä Pohjantähden alla -sarjan kolmannessa osassa on lähes sanasta sanaan identtinen.

Täällä Pohjantähden alla jäi Väinö Linnan viimeiseksi romaaniksi, mutta tällä ja 1954 ilmestyneellä Tuntemattomalla sotilaallaan hän oli jo noussut yhdeksi Suomen arvostetuimmista kirjailijoista.

Linna sijoitti romaanin viimeiseen osaan kriitikko Jouko Tyyrin, jolle hän halusi maksaa ensimmäiseen osaan kohdistuneesta kritiikistä.[1]

Henkilöhahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskelat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivivuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppäset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiviojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salpakarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töyryt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yllöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silanderit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita henkilöhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskelan aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1884: Jussi Koskela aloittaa torpan maiden kaivun.
  • 188588: Ensimmäiset Koskelan rakennukset rakennetaan.
  • 1887: Akseli Koskela syntyy. Otto ja Anna Kivivuori nimetään hänen kummeikseen.
  • 1892: Aleksis Koskela syntyy.
  • 1894: Vanha Valleen (rovasti) kuolee. Lauri Salpakari nimetään uudeksi kirkkoherraksi. Hän vierailee Koskelassa loppukesästä.
  • 1895: Pentinkulman kansakoulu valmistuu. Jussi lähettää Akselin kouluun kahdeksi vuodeksi, missä hän ystävystyy Kivivuoren nuoremman pojan Oskarin kanssa
  • 1897: August "Aku" Koskela syntyy. Kirkkoherra vierailee rouvansa kanssa toistamiseen Koskelassa. He päättävät luovuttaa Jussille raivausmitalin.
  • 1902: Akseli menee ripille.
  • 1904: Kolmasosa Koskelan maista siirtyy pappilan omistukseen.
  • 1906: Raivausmitali luovutetaan Jussille. Työväenyhdistys perustetaan. Akseli tulee erääksi jäseneksi.
  • 1907: Aleksi menee ripille. Akseli ihastuu Elinaan.
  • 1908: Työväenyhdistyksen taloa rakennetaan. Seksisuhde Akselin ja Leppäsen Aunen välillä. Akselin ihastus Elinaan jatkuu.
  • 1909: Akselin ihastus Elinaan selviää molemmin puoliseksi ja he menevät loppukesästä naimisiin. Koskelaan rakennetaan uusi rakennus, johonka Jussi, Alma ja nuoremmat veljekset muuttavat. Jussi luovuttaa torpan Akselille.
  • 1910: Akseli liittyy työväenyhdistyksen johtokuntaan.
  • 1912: Aku menee ripille.
  • 1913: Vilho Koskela. Akselin ja Elinan ensimmäinen lapsi syntyy. Elinan vanhempi veli Janne Kivivuori ja Sanni Silander nimetään hänen kummeikseen.
  • 1915: Akselin ja Elinan toinen lapsi Eero Koskela syntyy. Halmeen Aadolf vaimoineen nimetään hänen kummikseen sen kunniaksi.
  • 1917: Koskelan veljekset mukana työväen kahakoissa ja lakoissa. Suojeluskunta ja järjestyskaarti perustetaan. Suomi julistautuu itsenäiseksi.
  • 1918: Järjestyskaarti muuttuu Punakaartiksi. Sisällissota alkaa. Kartanon paroni ja Töyryn Kalle kuolevat Punaisten käsissä. Aleksi ja Aku Koskela, Halmeen Aadolf, Laurilat, Silanderin Kalle, vanhempi Ylöstalo, sekä monia muita pentinkulmalaisia kuolee sodan jälkeisissä teloituksissa. Voitto Koskela, Akselin ja Elinan kolmas lapsi syntyy. Punapäällikkönä sodan aikana toiminut Akseli Koskela ja Oskari Kivivuori yrittävät pakoa Venäjälle mutta he jäävät monen muun mukana saksalaisten kynsiin lähellä Lahtea. Oskari kuolee, kun he yrittävät taistella vastaan. Akselin vankeusajat Hennalassa alkavat. Hänet tuomitaan kuolemaan, mutta tuomio perutaan myöhemmin ja muutetaan elinkautiseksi vankeudeksi.
  • 1921: Akseli pääsee elinkautisesta vankeustuomiosta ehdonalaiseen vapauteen.
  • 1922: Koskelan torppa vapautetaan. Akseli ostaa lisää maita ja saa myös Elinan Oskulta perimät Kivivuoren maat.
  • 1923: Jussi Koskela kuolee aivohalvaukseen. Kaarina Koskela, ensimmäinen Koskelassa syntynyt tyttö, syntyy.
  • 1924: Vilho voittaa koulujen väliset hiihtokisat.
  • 1927: Juhani Koskela, Akselin ja Elinan viides ja viimeinen lapsi syntyy. Akseli vapautuu ehdonalaisesta. Vilho menee ripille.
  • 193033: Lapuan liikkeen aika. Koskelan navettaa rakennetaan. Eero ja Voitto menevät ripille. Ellen Salpakari, Rovastin rouva, kuolee.
  • 1934: Vilho sotaväessä.
  • 1937: Janne Kivivuori pääsee eduskuntaan. Otto Kivivuori (Elinan isä) kuolee. Loput Koskelan maat saadaan raivatuiksi. Eero sotaväessä.
  • 1938: Kaarina menee ripille ja ihastuu Kiviojan Aulikseen. Puutarha istutetaan Koskelaan Kaarinan ehdotuksesta
  • 1939: Voitto sotaväessä. Vilho, Eero ja Voitto joutuvat talvisodan rintamalle. Anna Kivivuori, Elinan äiti kuolee marraskuun lopussa.
  • 1940: Eero ja Voitto kaatuvat talvisodassa. Vilho menee upseerikouluun ja ylennetään vänrikiksi.
  • 1941: Kaarina ja Aulis alkavat seurustella. Jatkosota alkaa.
  • 1942: Aulis kosii Kaarinaa. Vilho ylennetään luutnantiksi.
  • 1944: Vilho Koskela kaatuu jatkosodassa.
  • 1946: Kaarina ja Aulis menevät naimisiin. Rovasti Lauri Salpakari kuolee.
  • 1947: Loput Pappilan puoleisesta suosta liitetään Koskelaan. Akseli Koskela kuolee sydänkohtaukseen. Juhanista tulee Koskelan talon pitäjä.
  • 1951: Janne Kivivuori vierailee Koskelassa.

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täällä Pohjantähden alla on ollut suosittu teksti teattereissakin. Ensimmäisenä näytelmäksi kääntyi trilogian toinen osa, jonka Eugen Terttula sovitti ja ohjasi Tampereen Työväen Teatteriin vuonna 1961; Akselia esitti Tapio Hämäläinen ja Elinaa Eila Roine. Vuonna 1962 Terttula sovitti ja ohjasi myös ensimmäisen osan pohjalta näytelmän, jossa Eila Roine nähtiin Alman roolissa ja Veikko Sinisalo Jussina. Terttulan sovittamista versioista etenkin toista osaa esitettiin ahkerasti monissa teattereissa ympäri Suomen 1960-luvulla ja jonkin verran sen jälkeenkin.

Lasse Pöystin sovittamaa kolmatta osaa on esitetty ainakin Lahden kaupunginteatterissa vuonna 1978 ja Oulun kaupunginteatterissa vuonna 1979.

Myöhemmin teoksesta on tehty useita muitakin teatterisovituksia:

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TV-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivusalon elokuvien materiaalista on leikattu myös 8-osainen TV-sarja, joka esitettiin ensimmäisen kerran kerran alkaen 25. joulukuuta 2012 jatkuen helmikuun loppuun.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 1. Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1959. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-35095-9.
  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 2. Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1960. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-35096-6.
  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 3. Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1962. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-35097-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jyrki Nummi: Avainromaani eli kuinka luoda omasta ja muiden elämästä skandaali. Helsingin Sanomat, 27.10.2010, s. C9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]