Kalle Töyry
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Kalle Töyry | |
|---|---|
| Luoja(t) | Väinö Linna |
| Näyttelijä(t) |
Aarne Laine Juhani Niemelä |
| Ensi- esiintyminen |
Täällä Pohjantähden alla -romaanit |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | mies |
| Asuinpaikka | Pentinkulma |
| Suhteet | |
| Lapset | |
Kalle Töyry on hahmo Väinö Linnan romaanitrilogiassa Täällä Pohjantähden alla. Hän on maata omistava talonpoika, joka asuu Pentinkulman kylässä. Hänellä on vaimo, jonka nimeä ei mainita. Töyryn emäntä on kuvattu uskovaisena, joskin kyläläisten mielestä hän on tosiasiassa äärimmäisen tekopyhä. Emäntä on laiha ja kireäilmeinen nainen, jonka kasvoille hymy sopii yhtä huonosti kuin nöyryys hänen olemukseensa.[1] Töyry itse on kitsas ja tiukka mies. Töyryillä on kolme lasta: Arvo, Ensio ja Aaro Töyry.
Kalle Töyryllä on maillaan torppari Anton Laurila, jonka kanssa hänellä on jatkuvasti napit vastakkain. Töyry sietää Anttoota vuosia, koska Laurilat olivat Töyryille etäistä sukua. Töyryn emäntä tuntee Laurilan perhettä kohtaan niin suurta vastenmielisyyttä, että hän jo pelkästään sen vuoksi soisi kaikille muillekin torppareille, vaikkapa seurakunnan yhteisellä maalla asuvalle torpparille Jussi Koskelalle, entistä raskaampia vuokraehtoja.[2]
Lopulta Töyry kuitenkin häätää koko Laurilan perheen torpastaan, jotta hänen veljensä voisi rakentaa tontille kyläkaupan. Keskellä talvea ratsupoliisin voimin suoritettu brutaali häätö katkeroittaa lopullisesti Töyryjen ja Lauriloiden välit ja muodostuu propagandavoitoksi Aadolf Halmeen johtamille Pentinkulman sosialisteille.
Uuden kirkkoherran Lauri Salpakarin saavuttua paikkakunnalle hän käy kirkkoneuvoston – johon myös Kalle Töyry kuuluu – kanssa tarkastamassa Koskelan torpan. Torppa todetaan niin hyvin hoidetuksi, että Töyryssä herää kateus Koskelan perhettä kohtaan. Vaikka Töyryltä henkilökohtaisesti ei ole mitään pois asian vuoksi, se ei ole hänelle kirkkoneuvoston jäsenenä yhdentekevä. Varsinkin Töyryn emännän mielestä Koskelan Jussi on pohjimmiltaan imemässä pappilaa ja seurakuntaa tyhjäksi.[3]
Kirkkoherra Lauri Salpakarin epäröidessä, pitäisikö Koskelan torpan maita palauttaa osaksi pappilan viljelyksiä, Töyry ratkaisee asian hänen puolestaan. Töyryn mielestä Koskelan torppa on suurempi kuin pappilan kanssa tehty vuokrasopimus edellyttäisi ja katsoo olevan seurakunnan edun mukaista, että ainakin osa siitä palautetaan pappilaan. Kirkkoherralle asia merkitsee helpotusta, koska kyseessä ei enää oikeastaan ole hänen, vaan kirkkoneuvoston kanta. Koskelan Jussi synkistyy, mutta alistuu tosiasiaan, kun taas hänen aikuistumassa olevalle vanhimmalle pojalleen Akselille, joka on tullut tietoiseksi omista ja muiden tilattomien oikeuksista, torpan pieneneminen määrää koko tulevaisuuden suunnan.[4]
Vuonna 1917 Kallen pojat liittyvät suojeluskuntaan ja taistelevat Suomen sisällissodassa valkoisten joukoissa. Punaisten vallan aikana Laurilat hyödyntävät tilaisuuden ja nöyryyttävät Töyryn isäntäväkeä. Anttoon väkivaltainen poika Uuno Laurila surmaa Kalle Töyryn viimeisenä yönä ennen punakaartilaisten vetäytymistä kylästä, jotta tämä ei pääsisi näkemään ”lahtarien riemujuhlaa” eli valkoisten voittoa. Uuno hakee aseella uhaten Töyryn kotoaan ja ampuu tätä selkään pimeällä metsätiellä. Emäntää hän ei vahingoita.
Töyryn emäntä sairastuu ja kuolee muutamia vuosia miehensä kuoleman jälkeen; hänen koko loppuelämänsä on kulunut katkerassa punikkivihassa.[5] Hän on suorastaan vihainen rovastille tämän sanottua, että Jumalan edessä on yhdentekevää, onko ihminen ollut maan päällä punainen vai valkoinen, ja että pahinkin punikki pääsee taivaaseen, jos katuu syntejään ja uskoo Jumalaan.[6]
Edvin Laineen vuonna 1968 ohjaamassa elokuvasovituksessa Kalle Töyryä näytteli Aarne Laine. Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa roolissa on Juhani Niemelä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla. WS Bookwell Oy, 2003. ISBN 951-01288-9-9.