Edvin Laine
| Edvin Armas Laine | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Edvin Armas Laine |
| Syntynyt | 13. heinäkuuta 1905 Iisalmi, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 18. marraskuuta 1989 (84 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä, teatteri- ja elokuvaohjaaja |
| Puoliso |
Martta Parkkonen ( ) Mirjam Laine ( ) |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1943–1986 |
| Tunnetuimmat ohjaukset |
Tuntematon sotilas Täällä Pohjantähden alla |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Svensk Filmdatabas | |
Edvin Armas Laine (vuoteen 1906 Bovellán; 13. heinäkuuta 1905 Iisalmi – 18. marraskuuta 1989 Helsinki) oli Suomen tunnetuimpia teatteri- ja elokuvaohjaajia.
Laineen ohjaama elokuva Tuntematon sotilas (1955) on ylivoimaisesti kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomessa. Sen ja muiden suomalaisten kirjallisuusklassikoiden, kuten Täällä Pohjantähden alla ja Niskavuori-sarja, ohjaaminen teki Laineesta – Peter von Baghin sanoin – Suomen kansallisohjaajan.[1]
Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laine oli yksi maalarimestarin kahdeksasta lapsesta. Perheellä ei ollut varaa laittaa häntä oppikouluun, mutta Edvin Laine opiskeli vuoden 1927–1928 Suomen Näyttämöopistossa.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edvin Laineen teatteriura alkoi Turun teatterista näyttelijänä. Vuonna 1935 hän siirtyi Tampereelle ja eteni Tampereen Työväen Teatterin johtajaksi. Vuodet 1943–1953 Laine oli Helsingin Kansanteatterin ohjaaja-näyttelijä ja 1953–1973 Suomen Kansallisteatterin ohjaaja. Näiden töiden ohella hän vieraili muualla ja ohjasi Tuntemattoman sotilaan yhdeksänä kesänä Pyynikin kesäteatterissa, ja lisäksi useita oopperoita.[2]
Laine esiintyi ensimmäisen kerran elokuvassa Sano se suomeksi (1930). Suurempi elokuvarooli oli Juhanina Seitsemässä veljeksessä (1939).[3]
Nelikymmenvuotisesta teatteriurasta huolimatta Laine tuli tunnetuksi ennen kaikkea elokuvaohjaajana. Laineen ohjauksia sävyttävät iskevä ja voimakas kerronta. Hän ohjasi 43 vuoden aikana 39 elokuvaa, ensimmäisenä maalaismelodraama Yrjänän emännän synti (1943). Kestävimpiä ohjaustöitään hän teki ohjatessaan suomalaisen kansalliskirjallisuuden klassikoita, kuten Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1955) ja Täällä Pohjantähden alla (1968) ja kolme Hella Wuolijoen Niskavuori-elokuvaa.[2][3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laine oli naimisissa näyttelijä-käsikirjoittaja Mirjam Noveron kanssa, joka näytteli muun muassa Anna Kivivuorta elokuvassa Täällä Pohjantähden alla. Heidät on haudattu Helsingin Hietaniemeen. Haudan koodi on U9-6-16.[4]
Laineen ensimmäinen vaimo oli Martta Parkkonen, joka kuoli vuonna 1938.[5]
Hänen nuorempi veljensä Aarne Laine oli näyttelijä[2] ja toimi myös usein Laineen elokuvien apulaisohjaajana. Näyttelijä Tuija Halonen oli Edvin Laineen serkku.
Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Edvin Laineen filmografia
- Näyttelijänä
- Seitsemän veljestä (1939)
- Ohjaajana
- Niskavuoren Heta (1952)
- Tuntematon sotilas (1955)
- Niskavuoren Aarne (1954)
- Niskavuori taistelee (1957)
- Sven Tuuva (1958)
- Skandaali tyttökoulussa (1960)
- Täällä Pohjantähden alla (1968)
- Akseli ja Elina (1970)
- Akaton mies (1983)
Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1953 Parhaan ohjauksen Jussi elokuvasta Niskavuoren Heta
- 1955 Pro Finlandia -mitali
- 1955 parhaan ohjauksen Jussi elokuvasta Tuntematon sotilas
- 1956 OCIC-palkinto elokuvasta Tuntematon sotilas Berliinin elokuvajuhlilla
- 1959 Hopeinen karhu -ehdokkuus elokuvasta Sven Tuuva Berliinin elokuvajuhlilla
- 1961 Grand Prix -ehdokkuus elokuvasta Skandaali tyttökoulussa Moskovan kansainvälisillä elokuvajuhlilla
- 1964 Suomen Näyttämötaiteen kultainen ansiomerkki
- 1968 Jussi-palkinto elokuvan Täällä Pohjantähden alla ohjauksesta
- 1971 Kultainen palkinto -ehdokkuus elokuvasta Akseli ja Elina Moskovan kansainvälisillä elokuvajuhlilla
- 1974 professorin arvo
- 1980 Helsinki-mitali
- 1985 Ida Aalberg -mitali
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bagh, Peter von: Laine Edvin Yle Teema. 2003. Yleisradio Oy. Viitattu 7.12.2016.
- ↑ a b c d Uusitalo, Kari: Laine, Edvin (1905–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.12.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.12.2016.
- ↑ a b ”Laine, Edvin”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 3 493–3 494. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9.
- ↑ Hietaniemen hautausmaa merkittäviä vainajia (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 7.12.2016.
- ↑ Laine (aik. Bovellan), Edvin Armas Kuka Kukin on (aikalaiskirja) 1954. Runeberg-projekti. Viitattu 26.8.2018.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalemaa, Kalevi: Edvin Laine – sisulla ja tunteella. WSOY, 2003. ISBN 951-02832-0-7.
- Holopainen, Pekka & Lehdistö, Leo: Edvin Laine: Itse asiassa kuultuna. WSOY, 1979. ISBN 951-00942-1-8.
- Heikkilä, Ritva: Edvin Laine, Tuntematon sotilas ja pylvässänky: Elämäni esirippuja ja valkokankaita. Tammi, 1983. ISBN 951-30594-5-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edvin Laine Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Jatkoajan Jussi-jatkoilla udeltiin nakuilusta ja kiisteltiin kunnankinoista • Edvin Laineen vuosikymmenet Ylen Elävä arkisto.
| ||||||||||||||||||||||
|