Isäpappa ja keltanokka
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Isäpappa ja keltanokka | |
|---|---|
 Elokuavan juliste. |
|
| Ohjaaja | Edvin Laine |
| Käsikirjoittaja | Topias |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
| Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Aarre Koivisto |
| Pääosat |
Joel Rinne Mirjam Novero Lasse Pöysti Matti Ranin |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 1950 |
| Kesto | 77 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Isäpappa ja keltanokka on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1950.
Kaupunkilaiskomediaksi luonnehditussa elokuvassa leskeksi jäänyt perheenisä (Joel Rinne) huolehtii kotiapulaisten avustamana kolmesta lapsestaan (Eila Peitsalo, Lasse Pöysti ja Matti Ranin). Lääkäri (Mirjam Novero) tekeytyy taloudenhoitajaksi.[1] Lapset yrittävät etsiä isälle morsianta toisaalta. Seurauksena on väärinkäsityksiä ja kultakala-aiheeseen perustuvaa huumoria.[2]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Joel Rinne | … | fil.tri Yrjö Tammela |
| Mirjam Novero | … | tri Annikki Salmi |
| Lasse Pöysti | … | Aimo Tammela |
| Matti Ranin | … | Lauri Tammela |
| Eila Peitsalo | … | Ulla Tammela |
| Siiri Angerkoski | … | Birgit Alanne |
| Aarne Laine | … | maisteri Juurinen |
| Oiva Sala | … | preparaattori Miettinen |
| Topo Leistelä | … | eläintieteen laitoksen johtokunnan puheenjohtaja |
| Mauri Jaakkola | … | museoapulainen |
| Jalmari Rinne | … | johtokunnan jäseniä |
| Arvo Lehesmaa | … | johtokunnan jäseniä |
| Veikko Linna | … | johtokunnan jäseniä |
| Eino Kaipainen | … | johtokunnan jäseniä |
| Rakel Laakso | … | kirjeenvaihtoystävä |
| Enni Rekola | … | kotiapulainen |
| Urho Lahti | … | johtokunnan jäsen |
| Irja Viherpuu | … | Siviä |
| Olga Tainio | … | |
| Matti Lehtelä | … | |
| Rauha Puntti | … | |
| Esteri Kasurinen | … | |
| Vappu Jurkka | … | |
| Tiina Rinne | … | |
| Rauni Ranta | … | |
| Ahti Haljala | … | |
| Seppo Wallin | … |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvassa ei ole ulkokuvia, vaan studion lisäksi elokuvaa on kuvattu Helsingin Eläinmuseossa ja samoissa tiloissa toimineessa yliopiston eläintieteen laitoksessa.[3]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan replikointi sai aikalaiskriitikoilta sekä moitteita että kiitosta sujuvuudesta ja naurattavuudesta.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 29.12.2010, s. D 11.
- ↑ AL: Päivän elokuvia. Tv-maailma 51/2012, s. 25.
- ↑ Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 20.12.2012
- ↑ Lehdistöarvioita, Elonet.fi, viitattu 20.12.2012
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isäpappa ja keltanokka Elonet.
- Yle.fi TV2