Jälkeen syntiinlankeemuksen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jälkeen syntiinlankeemuksen
Jälkeen syntiinlankeemuksen.jpg
Ohjaaja Edvin Laine
Käsikirjoittaja Juha Nevalainen
Perustuu Arvi Kivimaan romaaniin Purppuralaahus (1948)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Pentti Unho
Leikkaaja Elmer Lahti
Lavastaja Aarre Koivisto
Pääosat Martti Katajisto
Eila Peitsalo
Edvin Laine
Helena Vinkka
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 1953
Kesto 77 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Jälkeen syntiinlankeemuksen on Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1953. Juha Nevalaisen käsikirjoitus perustuu Arvi Kivimaan romaaniin Purppuralaahus (Otava, 1948).

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Nevalaisella on käsikirjoitusta työstäessään saattanut olla esikuvana Josef von Sternbergin Sininen enkeli vuodelta 1930, joka oli saanut esitysluvan Suomessa vasta edellisenä vuonna. Toisena esikuvana on nähty Alf Sjöbergin ohjaama ja Ingmar Bergmanin käsikirjoittama Kiihko (1944), jossa on samantapainen sadistinen opettajahahmo kuin Jälkeen syntiinlankeemuksen Pukinparta, maisteri Kahari (Edvin Laine).[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulupoika Klaus Toivola on joutunut varkaudesta Keravan nuorisovankilaan. Sillä aikaa äiti on kuollut. Hän palaa kouluun, mutta joutuu käymään töissä rahoittaakseen koulunkäynnin. Romanssi opettajan Tuovin kanssa paljastuu, kun opettaja joutuu antamaan alibin kultavarkaudesta syytetylle Klausille. Itsemurhayrityksen jälkeen Klausin ja entisen tyttöystävän Anjan rakkaus kuitenkin syttyy uudelleen. Opettaja Tuovi joutuu häpeän vuoksi eroamaan työstään ja palaamaan kapakkalaulajaksi.

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioijista Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) nosti elokuvan kevään huipuksi. Yksityiskohdissa monet kriitikot näkevät kuitenkin moitteen sijaa. Esimerkiksi Nevalaisen käsikirjoituksesta olisi voinut saada enemmänkin irti (Jaakko Hurme, Uusi Suomi), ja päähenkilöiden ohjaus olisi usean arvioijan mielestä voinut olla tiukempaa. Kiittäen huomataan kuitenkin Nevalaisen käsikirjoitus ja Pentti Unhon kuvaus, joka ”tehostuu yhä”, kuten Valma Kivitie (Elokuva-Aitta) kirjoittaa. Heikki Aaltoila (Uusi Suomi) puolestaan tuo esiin musiikin, josta säveltäjä Harry Bergström saikin Jussi-palkinnon, samoin kuin Nevalainen käsikirjoituksesta.[2]

Lauri Lehtinen (Tv-maailma) arvioi, että valaistuksen esikuvana ovat olleet saksalaisten ekspressionistien hurjat valaistukset.[3]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Martti Katajisto  Klaus Toivola  
 Eila Peitsalo  Anja  
 Edvin Laine  maisteri Kahari eli Pukinparta  
 Helena Vinkka  lehtori Elsa Tuovi  
 Matti Aulos  faktori Ranta  
 Kaarlo Halttunen  Harjula  
 Alli Häjänen  Anni Järvinen  
 Eino Kaipainen  opettaja  
 Marjatta Kallio  koululainen  
 Martta Kinnunen  siivooja  
 Martta Kontula  opettaja  
 Aarne Laine  rehtori  
 Matti Ranin  Aarne  
 Emma Väänänen  Klausin äiti  
 Pentti Irjala  onnenpyörän hoitaja  
 Anton Soini  opettaja  
 Ossi Korhonen  lääkäri  
 Pentti Taivainen  kahdeksasluokkalainen  
 Rauno Kuosmanen  koululaiset  
 Maikki Länsiö  koululaiset  
 Urho Lahti  vankilanjohtaja  
 Lennart Lauramaa  faktori  
 Leena Valkeala  Klausin toverin äiti  
 Veikko Linna  mies Keravan asemalla  
 Pentti Siimes  koululainen  
 Heimo Lepistö  poliisit  
 Kullervo Kalske  poliisit  
 Merja Linko  naapurin tyttö  
 Olga Tainio  opettaja  
 Marita Nordberg  koululainen  
 Heikki Savolainen  vahtimestari  
 Veli Palonen  koululainen  
 Leevi Linko  naapurin mies  
 Alli Linko  naapurin rouva  
 Ensi Korkeakoski  Klaus 10-12-vuotiaana  
 Lauri Kukko  Klausin toveri  
 Heikki Kalliokoski  Klausin toverin isä  
 Veijo Pasanen  koululainen  
 Aino Lehtimäki  sairaanhoitaja  
 Tapio Yrjä  kapakkapianisti  
 Mirja Karisto  koululainen  
 Leena Grönroos  koululainen  
 Nina Lindell  riitelevä vaimo  
 Kaarlo Saarnio  matkalaukkua kantava mies  
 Otto Noro  lihakauppias  
 Matti Pihlaja  riitelevä mies  
 Varma Lahtinen  1. rouva  
 Eva Gyldén  koululainen  
 Tommi Rinne    
 Vili Auvinen    

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jälkeen syntiinlankeemuksen Elonetissä Taustaa, viitattu 8.4.2014
  2. Jälkeen syntiinlankeemuksen Elonetissä Lehdistöarvio, viitattu 8.4.2014
  3. Lauri Lehtinen: Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 14/2014 sivu 13
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.