Kaarlo Saarnio

Kaarlo Eerik (Kalle) Saarnio (20. joulukuuta 1885 Rääkkylä – 12. joulukuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, joka esiintyi useissa elokuvissa aina 1920-luvulta kuolemaansa saakka.
Kaarlo Saarnio aloitti teatteriuransa 16-vuotiaana 1901 silloisessa Helsingin Työväen Teatterissa. Toimittuaan sen jälkeen vuodesta 1903 Suomalaisessa Maaseututeatterissa ja vuodesta 1905 Tampereen Teatterissa hän siirtyi Kansan Näyttämölle 1907. Saarnion esittämiin rooleihin kuului muun muassa Timo, Lauri ja Lautamies Seitsemässä veljeksessä, Eenokki Kihlauksessa, livari Nummisuutareissa, Joas Leassa, Kalervo Kullervossa, kaniikki Maunu Tavastissa, rovasti Kirkon vihollisessa, aviomies Sylvissä sekä ulkomaisesta ohjelmistosta lukemattomat osat, joista tunnettu oli tsaari Paavali Patriootissa. Kaarlo Saarnion esittämissä henkilöhahmoissa oli suuri joukko ukko-, pappi- ja renkityyppejä. joihin hän on antaumuksellisesti kävi näyttämöllä käsiksi.[1][2]
Saarnio ei kertaakaan esittänyt elokuvissa suurta sankaria tai rakastajaa, eli pääroolia, mutta hän osallistui ahkerasti elokuvien tekemiseen. Vuonna 1954 valmistui kaikkiaan kuusi elokuvaa, joissa hänellä oli rooli. Saarnion suurimpia elokuvatehtäviä olivat Viirimäki elokuvassa Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931) ja kirkkoherra elokuvassa Isoviha (1939). Saarnion viimeiseksi elokuvaksi jäi Valentin Vaalan elokuva Totuus on armoton (1963).
Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi myönsi Saarniolle Pro Finlandia -mitalin vuonna 1947. Saarnio näytteli Kansan Näyttämöllä vuosina 1907–1954. Hänen veljensä oli näyttelijä Yrjö Saarnio. Saarnio oli naimisissa muun muassa näyttelijä Laina Laineen kanssa.
Saarnio on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[3]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Totuus on armoton; 1963 (kirvesmies Laiho, lautamies)
- Tulipunainen kyyhkynen; 1961 (yövartija)
- Molskis, sanoi Eemeli, molskis!; 1960 (vossikka)
- Kahden ladun poikki; 1958 (häävieras)
- 1918; 1957 (tuomiokapitulin jäsen)
- Niskavuori taistelee; 1957 (Petteri-rovasti)
- Pekka ja Pätkä salapoliiseina; 1957 (vanha mies, lääkäri)
- Risti ja liekki; 1957 (tuomioistuimen jäsen)
- Juha; 1956 (vieras)
- Veteraanin voitto; 1955 (urheiluseuran johtokunnan jäseniä)
- Herrojen Eeva; 1954 (talonmies)
- Niskavuoren Aarne; 1954 (renki)
- Onnelliset; 1954 (suntio Hattulassa)
- Opri; 1954 (sokea hoidokki)
- Sininen viikko; 1954 (järjestysmies)
- Taikayö; 1954 (vahtimestari Jönsson)
- Hilja – maitotyttö; 1953 (professori)
- Jälkeen syntiinlankeemuksen; 1953 (matkalaukkua kantava mies)
- Pekka Puupää; 1953 (konstaapeli)
- Tyttö kuunsillalta; 1953 (rovasti)
- Niskavuoren Heta; 1952 (Jokinen)
- Radio tulee hulluksi; 1952 (taiteilija ravintola Kappelissa)
- Salakuljettajan laulu; 1952 (Jyrki)
- Kuisma ja Helinä; 1951 (mustalainen Kubanissa)
- Köyhä laulaja; 1950 (mies kahvila ”Iltatähdessä”)
- Serenaadiluutnantti; 1949 (kirkkoherra)
- Ruusu ja kulkuri; 1948 (vaari)
- Soita minulle, Helena! 1948 (rovasti)
- Pikku-Matti maailmalla; 1947 (hautajaisvieras)
- Kultainen kynttilänjalka; 1946 (Mäntylä)
- Naimisiin päiväksi; 1946 (pormestari)
- Viikon tyttö; 1946 (mies kadulla)
- Anna Liisa; 1945 (rovasti)
- Vastamyrkky; 1945 (Kaarinan ja Elsan isä)
- Ballaadi; 1944
- Herra ja ylhäisyys; 1944 (junailija)
- Maskotti; 1943 (autonkuljettaja)
- Varuskunnan ”pikku” morsian; 1943 (sotilaslääkäri)
- Onni pyörii; 1942 (yövartija)
- Eulalia-täti; 1940 (lehtori Ansasmaa)
- Ketunhäntä kainalossa; 1940 (professori)
- Tottisalmen perillinen; 1940 (pastori Perenius)
- Avoveteen; 1939 (Pelastusarmeijalainen)
- Halveksittu; 1939 (osakas)
- Hätävara; 1939 (lääkäri)
- Helmikuun manifesti; 1939 (herastuomari)
- Herrat ovat herkkäuskoisia; 1939 (herra Julkunen)
- Isoviha; 1939 (kirkkoherra Petrelius)
- Elinan surma; 1938 (kerjäläinen)
- Ja alla oli Tulinen järvi; 1937 (Mäkiriutta)
- Juurakon Hulda; 1937 (Huldan vaari)
- Onnenpotku; 1936 (herra konttorissa)
- VMV 6; 1936 (kalastaja-ukko)
- Kaikki rakastavat; 1935 (kuuro rehtori)
- Minä ja ministeri; 1934 (herra Tylsiö)
- Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin; 1931 (asemapäällikkö Viirimäki)
- Herra Elanto; 1930
- Kahden tanssin välillä; 1930 (tukkijätkä)
- Kajastus; 1930 (talonpoika)
- Meidän poikamme; 1929 (Kauppa-Kalle)
- Murtovarkaus; 1926 (Ukonniemen talon isäntä)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 50-vuotias, Ilta-Sanomat, 19.12.1935, nro 294, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.12.2025
- ↑ Kaarlo Saarnio 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 20.12.1935, nro 343, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.12.2025
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 15.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaarlo Saarnio Elonetissä.
- Kaarlo Saarnio Internet Movie Databasessa. (englanniksi)