Tulipunainen kyyhkynen
| Tulipunainen kyyhkynen | |
|---|---|
![]() |
|
| Ohjaaja | Matti Kassila |
| Käsikirjoittaja | Juha Nevalainen |
| Perustuu | Matti Kassilan alkuperäisaiheeseen ”Tulipunainen kyyhkynen”, 1960 |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Osmo Lindeman |
| Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
| Leikkaaja | Elmer Lahti |
| Lavastaja | Aarre Koivisto |
| Pääosat | Tauno Palo Gunvor Sandqvist Helen Elde Matti Oravisto |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
| Ensi-ilta | 10. maaliskuuta 1961 |
| Kesto | 86 min |
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Tulipunainen kyyhkynen on Matti Kassilan elokuva vuodelta 1961. Elokuvan idea tuli ohjaaja Kassilan omasta unesta.[1] Elokuvan on tuottanut Toivo Särkkä, ja tuotantoyhtiö on Suomen Filmiteollisuus.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan päähenkilö on kirurgi Olavi Aitamaa, joka alkaa epäillä nuorta vaimoaan uskottomuudesta[2]. Hän seuraa vaimoaan ja näkee tämän suutelemassa toista miestä. Olavi raivostuu, mutta pian punatukkainen kaunotar saa hänet pauloihinsa. Alkaa tapahtua kummia.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tauno Palo | … | lääketieteen ja kirurgian tohtori Olavi Aitamaa |
| Gunvor Sandkvist | … | rouva Helena Aitamaa |
| Helen Elde | … | Ritva / Erkin vaimo / Irja Huurre |
| Matti Oravisto | … | perämies Kristian Haapanen / tuomari Rantanen |
| Risto Mäkelä | … | komisario Mankala |
| Uuno Montonen | … | rovasti Svanholm |
| Anton Soini | … | tien laidalla makaava mies / sokea kengännauhojen myyjä / naurava mies kadulla / professori Aitamaa |
| Paavo Hukkinen | … | laivaupseeri |
| Arttu Suuntala | … | etsivä Maurila |
| Eila Pehkonen | … | nainen tullipaviljongissa |
| Pertti Palo | … | nuori mies kioskilla |
| Liana Kaarina | … | kioskityttö |
| Tuukka Soitso | … | mies tullipaviljongissa |
| Yrjö Virtanen | … | naapurin mies moottoriveneessä |
| Martta Kinnunen | … | Martta, kotiapulainen |
| Toivo Mäkelä | … | maalaismies |
| Jarno Hiilloskorpi | … | bensiiniaseman hoitaja |
| Irja Rannikko | … | myyjätär |
| Rauha Rentola | … | asiakas kaupassa |
| Tauno Söder | … | optikko |
| Aimo Nikunen | … | mies moottoriveneessä |
| Sirkka Breider | … | nainen ravintolassa |
| Osmo Lindeman | … | pianonsoittaja |
| Hannes Veivo | … | etsivä |
| Unto Salminen | … | poliisilääkäri |
| Pentti Auer | … | lehtivalokuvaaja |
| Tommi Rinne | … | reportteri |
| Kaarlo Saarnio | … | yövartija |
| Erkki Poikonen | … | Erkki, mies tavaratalossa |
| Anita Saarikallio | … | puhelinvirkailija |
| Pekka Tuliara | … | mies satamassa |
| Aarne Kajonterä | … | mies satamassa |
| Lauri Lammela | … | vieras kutsuilla |
| Mirja Karisto | … | vieras kutsuilla |
| Severi Seppänen | … | vieras kutsuilla |
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva kuvattiin osin keskellä Helsingin ihmisvilinää[2]. Pääosaa näyttelee Tauno Palo, jonka viimeiseksi elokuvaksi tämä jäi[2]. Myös elokuvassa esiintyvä Suomen Filmiteollisuuden pitkäaikainen näyttelijä Anton Soini kuoli pian elokuvan ensi-illan jälkeen.
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun elokuvan tekoaikaan Modest Savtschenkon (Kansan Uutiset) mukaan elettiin suomalaisen elokuvan alennustilaa, hän yllättyi tästä elokuvasta myönteisesti: ”Filmituotantomme nykytilassa se tekee melko yllättävän vaikutuksen”. Samalla myönteisellä linjalla jatkoivat muutkin aikalaiskriitikot.[3]
Elokuvaa on luonnehdittu psykologiseksi trilleriksi. Vaikutteita siinä on nähty niin Alfred Hitchcockilta, Fritz Langilta kuin Michelangelo Antonionilta.[4] Kriitikko Arto Pajukallio on luonnehtinut elokuvaa kokeelliseksi jännityselokuvaksi, jossa käsitellään syyllisyyden- ja ahdistuksentunteita. Musiikki on erityisen modernia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tulipunainen kyyhkynen Elonet.
- 1 2 3 4 Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 19.8.2011, s. C 9.
- ↑ Tulipunainen kyyhkynen Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 27.8.2014.
- ↑ JK: Tulipunainen kyyhkynen. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 34/2014, s. 12.
