Hannes Veivo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veivo 1930-luvun alussa.

Abraham Johannes (Hannes) Veivo (28. lokakuuta 1907 Oulu21. elokuuta 1974 Leningrad, Neuvostoliitto) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän oli yksi eniten käytetyistä suomalaisen elokuvan sivuosien näyttelijöistä.

Veivon näyttelijänura alkoi 1920-luvun puolivälissä ja vuosikymmenen vaihteessa hän kuului Oulun Työväen Näyttämön kantaviin näyttelijävoimiin. Veivo esiintyi myös useissa muissa teattereissa, etenkin Koiton Näyttämöllä ja sen seuraajaksi perustetussa Helsingin kaupunginteatterissa. Vuonna 1932 hän levytti Columbia-levymerkille kymmenkunta iskelmää, joista tunnetuimmat ovat humppafoksi Orpo ja haikea siirtolaisvalssi Vieraalla maalla. Jatkosodan aikana Veivo palveli viihdytysjoukoissa.

Ensimmäisen elokuvaroolinsa Veivo teki vuonna 1934 ja esiintyi myöhemmin sivurooleissa yli sadassa elokuvassa. Hänet tunnetaan parhaiten Pekka Puupää -elokuvista, Lumikki ja 7 jätkää -elokuvasta, jossa hän esitti Uneliasta ja Lentävä kalakukko -elokuvasta, missä hän esitti Kello-Kallen roolin. Myös elokuvan Muhoksen Mimmi Hitsari-Heikki oli suurempi kuin pelkkä parin kohtauksen sivurooli. Veivon viimeinen rooli oli Risto Jarvan elokuvassa Yhden miehen sota, joka sai ensi-iltansa vain vuotta ennen Veivon kuolemaa. Peter von Bagh on luonnehtinut Veivoa näyttelijäksi, jolla on tutut ja rauhoittavat, sukulaisenomaiset kasvonpiirteet, muttei yhtään muistettavaa roolisuoritusta.

Hannes Veivo oli näyttelijä Raili Veivon isä.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]