Siirry sisältöön

Osmo Lindeman

Wikipediasta
Osmo Lindeman
Lindeman kotistudiossaan vuonna 1972.
Lindeman kotistudiossaan vuonna 1972.
Henkilötiedot
Koko nimi Osmo Uolevi Lindeman
Syntynyt16. toukokuuta 1929
Helsinki
Kuollut15. helmikuuta 1987 (57 vuotta)
Helsinki
Ammatti säveltäjä, musiikkipedagogi, muusikko
Muusikko
Soittimet pianoView and modify data on Wikidata
Palkinnot
Aiheesta muualla
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Osmo Uolevi Lindeman (16. toukokuuta 1929 Helsinki – 15. helmikuuta 1987 Helsinki[1]) oli suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi.

Lindeman vaikutti myös jazz- ja tanssimusiikkona, soittimenaan piano. Hän aloitti sävellystuotantonsa kamarimusiikki- ja orkesterisäveltäjänä, mutta tuli tunnetuksi erityisesti elektronisen musiikin uranuurtajana. Hän sävelsi myös paljon musiikkia elokuviin, muun muassa Komisario Palmu -elokuviin, joista toisen musiikki palkittiin Jussilla.[2] 1950-luvun alkupuolella hän toimi studiopianistina esim. monilla Toivo Kärjen levytyksillä.[3]

Lindeman opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Nils-Eric Fougstedtin johdolla ja Münchenissä Carl Orffin johdolla ja perehtyi elektroniseen musiikkiin muun muassa Varsovassa sekä Illinois'n ja Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa. Vuonna 1972 hän voitti kansainvälisen nykymusiikkiseuran ISCM:n (International Society for Contemporary Music) sävellyskilpailun ensimmäisen palkinnon teoksella Ritual. Elektronisen musiikin sävellystyön hän teki kotiinsa rakentamassaan studiossa. Lindeman toimi Sibelius-Akatemian teoreettisten aineiden lehtorina vuosina 1961–1983 ja kirjoitti teoksen Elektroninen musiikki.

Lindeman on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[4]

Sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesterille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sinfonia nro 1, Inornata (1959)
  • Sinfonia nro 2 (1964)
  • Variabile (1967)

Soolosoittimelle ja orkesterille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pianokonsertto (1963)
  • Pianokonsertto nro 2 (1965)

Muita orkesteriteoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Musik für Kammerorchester (1966)
  • Konzert für Kammerorchester (1966)

Kamarimusiikkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jousitrio (1958)
  • Partita per percussione (1963)
  • Sarja vaskipuhaltimille (Canon, Fuga & Passacaglia 1964)
  • Due espressioni - vibrafonille ja marimballe (1965)
  • Jousikvartetto (1966)

Elektronista musiikkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kinetic Forms (1969)
  • Mechanical Music for Stereophonic Tape (1969)
  • Tropicana (1970)
  • Midas (1970)
  • Ritual (1972)
  • Spectacle (1974)

Elokuvamusiikkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi kuunnelmamusiikkia

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Elektronisen musiikin teknologia (1974). Helsinki: Sibelius-Akatemia.
  • Johdatus musiikin teoriaan (1976). Otava.
  • Elektroninen musiikki (1980). Otava.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ von Bagh, Peter: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, s. 586. (He tekivät suomalaisen elokuvan: 1970-luku) Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-12705-5
  2. ↑ Pajukallio, Arto: Lapsikin ymmärtää Palmua. Helsingin Sanomat 1.11.2011, s. D 5.
  3. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 306,308,323 ym.. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  4. ↑ Lindeman Osmo Uolevi Hautahaku.fi. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 3.9.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Juva, Anu (2008). Hollywood-syndromi, jazzia ja dodekafoniaa. Elokuvamusiikin funktioanalyysi neljässä 1950- ja 1960-luvun vaihteen suomalaisessa elokuvassa. Musiikkitieteen väitöskirja. Åbo Akademi University Press.
  • Helistö, P. , Pohjola, E. Urho, E. (1973). Musiikki eilen ja tänään 1. Helsinki: Musiikki Fazer
  • Riikonen, Hannu (1978). Osmo Lindemanin elektromusiikkituotannosta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston musiikkitieteen laitos

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osmo_Lindeman&oldid=23467152”