Tanssimusiikki

Tanssimusiikki on musiikkia, joka on sävelletty tai vakiintunut ensisijaisesti tanssia varten. Tanssimusiikin keskeisiä piirteitä ovat selkeä rytmi, ennakoitava rakenne ja tempo, joka tukee tietyn tanssilajin liikkeitä. Tanssimusiikkia esiintyy lähes kaikissa kulttuureissa, ja sen muodot vaihtelevat kansanperinteestä taidemusiikkiin ja populaarimusiikkiin.

Ominaispiirteet

Tanssimusiikille tyypillisiä ominaisuuksia ovat:

• selkeä rytmi ja tahtilaji, jotka mahdollistavat askelten ajoittamisen musiikkiin
• toistuvat rakenteet (esimerkiksi säkeistöt ja fraasit), jotka helpottavat tanssin ennakointia
• tanssilajikohtainen tempo, joka vaihtelee hitaista (esimerkiksi hidas valssi) nopeisiin (esimerkiksi jive)

Tanssimusiikki voi olla soitin- tai laulumusiikkia, ja se voidaan esittää elävänä tai tallenteena.

Tanssimusiikin rytmikerrokset

Tanssimusiikki koostuu kolmesta rytmikerroksesta: perusrytmistä, luonteenomaisesta rytmistä ja melodiarytmistä.

Perusrytmikerros kulkee kappaleen pohjalla yleensä tasaisena ja vakiotempoisena ja sen tärkein soitin on usein basso. Perusrytmi määrää tanssijan painonsiirtojen, askeleten ja liikkeiden temmon.

Historia

Varhainen tanssimusiikki

Varhaisimmat tanssimusiikin muodot liittyvät kansanperinteisiin ja rituaaleihin. Keskiaikaisessa Euroopassa tansseihin liittyivät esimerkiksi piirileikit sekä soittimet kuten viulut ja huilut.

Tanssimusiikki taidemusiikissa

1600–1800-luvuilla monet tanssimuodot siirtyivät myös taidemusiikkiin. Valssi, menuetti ja poloneesi olivat alun perin tansseja, mutta niitä sävellettiin myös kuunneltaviksi teoksiksi.

Moderni tanssimusiikki

1900-luvulla tanssimusiikki monimuotoistui jazzin, iskelmän ja myöhemmin rockin, diskon ja elektronisen musiikin myötä. Tanssimusiikista tuli keskeinen osa populaarikulttuuria ja yöelämää.

Tanssimusiikin lajeja

Kansantanssimusiikki

Kansantanssimusiikki perustuu paikallisiin perinteisiin ja perinteisiin soittimiin. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi polskat, jenkka ja masurkka.

Paritanssimusiikki

Paritansseihin tarkoitettu musiikki on usein tarkasti määriteltyä tempon ja rytmin suhteen. Esimerkkejä ovat tango, valssi, foxtrot ja samba.

Seuratanssi ja kilpatanssi

Kilpatanssissa tanssimusiikki noudattaa kansainvälisiä standardeja. Standardi- ja latinalaistansseilla on omat musiikilliset konventionsa.

Populaarimusiikki ja klubimusiikki

Disko, house, tekno ja muut elektronisen musiikin muodot ovat keskeisiä nykyaikaisen tanssimusiikin lajeja, joissa korostuvat tasainen syke ja toistuvat rytmikuviot.

Tanssimusiikki Suomessa

Suomessa tanssimusiikilla on vahva asema erityisesti lavatanssikulttuurissa. Iskelmä, suomalainen tango ja humppa ovat olleet keskeisiä lajeja 1900-luvulta lähtien. Myös kansanmusiikin ja elektronisen tanssimusiikin kentät ovat aktiivisia.

Tanssimusiikki ja tanssi

Tanssimusiikin ja tanssin välinen suhde on tiivis: musiikki ohjaa liikettä ja tanssi puolestaan vaikuttaa siihen, millaista musiikkia sävelletään ja esitetään. Usein tanssimusiikki määritellään nimenomaan tanssilajin kautta.

Katso myös

• Tanssi
• Kansanmusiikki
• Iskelmä
• Elektroninen musiikki

Aiheesta muualla

• Tanssionline