Meiltähän tämä käy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meiltähän tämä käy
Meiltahan-tama-kay.jpg
Ohjaaja Matti Kassila
Käsikirjoittaja Lauri Jauhiainen
Matti Kassila
Tuottaja Mauno Mäkelä
Säveltäjä Toivo Kärki
Jaakko Salo
Kuvaaja Olavi Tuomi
Leikkaaja István Szintai
Pentti Ojala
Lavastaja Asko Apajalahti
Koreografi Kaarina Tuunanen
Pääosat Esa Pakarinen
Kauko Helovirta
Kirsti Ortola
Marjo Wallenius
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Fennada-Filmi Oy
Ensi-ilta 26. lokakuuta 1973
Kesto 90 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Meiltähän tämä käy on Matti Kassilan ohjaama komedia vuodelta 1973. Elokuva jäi Esa Pakarisen viimeiseksi.[1]

Elokuvassa Esa Pakarinen esittää kuuluisaa hahmoaan Severi Suhosta. Elokuvaan on liitetty lukuisia tuotantoaikanaan ajankohtaisia ilmiöitä ja henkilöitä, muun muassa matkailukeisari Kille Kiekkonen, jonka esikuvaksi on tunnistettavissa Kalevi Keihänen. Kiekkoselta tarvitaan elokuvan eräässä vaiheessa helikopteri lainaan.

Tarina sisältää lukuisia aineksia myös vanhasta rillumarei-kulttuurista, mukana on pontikankeittoa, kovaa ryypiskelyä, saunomista, puolituhmia ralleja ja alastomien naisvartaloiden vilahtelua. Elokuvassa Kauko Helovirta esittää Ville Wållbergia, joka on tunnistettavissa Yhtyneiden Paperitehtaiden suurmieheksi Juuso Waldeniksi.

Elokuva on kuvattu Waldenin asuinseudulla Valkeakoskella ja sen ympäristössä, muun muassa Sääksmäen sillalla, Tervasaaren tehtaalla ja Tehtaan kentällä.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhonen on tukkijätkä, joka savottatöiden loputtua joutuu hakeutumaan töihin metsäyhtiön tehtaille. Suhoselle osoitetaan paikka tehtaan porttivahtina, ja melkein heti syntyy konflikti sisään pyrkivän tehtaanpatruunan kanssa. Suhosta on nimittäin käsketty estää tuntemattomien pääsy alueelle. Tehtaanpatruuna Wållberg ajaa Jeepillään väkisin portin läpi. Suhoselle määrätään siirto varastolle, jossa vilkas tukkijätkä pitkästyy heti ja eroaa töistä. Paikkakunnalla Suhonen kohtaa tehtaalla työskentelevän vuosien takaisen naistuttavuutensa ja saa kuulla olevansa tämän tyttären isä. Tehtaalla töissä oleva tytär tapailee tehtaanpatruuna Wållbergin poikaa, mikä on omiaan lämmittämään Suhosen ja Wållbergin välejä. Kohta tulevat apekset ajelevat ympäriinsä Jeepillä, ja Wållberg esittelee kaupunkia. Pankinmiehet haluavat syrjäyttää tehtaanpatruunan ja saada uuden komennon tehtaaseen. Lopulta se toteutuu, kun Wållberg jää eläkkeelle.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Esa Pakarinen  … Severi Suhonen  
 Kauko Helovirta  … vuorineuvos Wille Wållberg  
 Kirsti Ortola  … pääemäntä Anna Tuhkanen  
 Jussi Jurkka  … Ruutanansuon Nestori  
 Marjo Wallenius  … ATK-operaattori Leena Tuhkanen  
 Hannu Lauri  … laskentapäällikkö Wille Wållberg Jr.  
 Olavi Ahonen  … konttoripäällikkö Törrönen  
 Ritva Vepsä  … Elsi Seppälä, englantilaisen pankin osastopäällikkö  
 Martti Pennanen  … ministeri Vänttinen  
 Kosti Klemelä  … ministeri Vepsäläinen  
 Kurt Ingvall  … pankinjohtaja Ehrensvärd  
 Pentti Siimes  … Kurt von Brunkenfeldt  
 Pekka Autiovuori  … Kille Kiekkonen  
 Leo Lastumäki  … vahtimestari  
 Esa Saario  … tuomari Ketonen  
 Aarno Sulkanen  … sosiaalipäällikkö Antikainen  
 Seppo Kolehmainen  … henkilökunnan päällikkö  
 Marjatta Raita  … Anita  
 Rauni Ranta  … vuorineuvoksen sihteeri  
 Pentti Järventie  … vuorineuvoksen tilanhoitaja  
 Sylva Rossi  … rouva Järvinen  
 Aarne Laine  … portinvartija Paavo Tarkka  
 Maija-Liisa Peuhu  … emäntä lammaskarsinassa  
 Anja Räsänen  … emäntä pyykkirannassa  
 Mauri Jaakkola  … paperikonemies Kauhanen  
 Kaarina Tuunanen  … nainen tehtaalla  
 Keijo Lindroos  … mies tehtaalla  
 Rauha Puntti  … kerrossiivooja  
 Lauri Jauhiainen  … autonkuljettaja Juntunen  
 Anneli Eskola  … neiti Pykäläinen  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioissa elokuva saa monelta kiitosta. Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat) pitää elokuvaa laadukkaana, sutjaakkaana ja hauskana. Ruotsinkielisten lehtien kriitikoiden suhtautuminen on kuitenkin nuivaa. Eirik Udd (Nya Pressen) löytää elokuvasta kukoistavaa halpaa komediaa.[2]

Mikael Fränti (Helsingin Sanomat) aistii vuonna 1981 arviossaan elokuvassa ”paljon kaupallista, väkisin pingotettua laskelmointia”.[2] Vuonna 2014 TV-maailman kriitikko AP:n mukaan elokuva modernisoi tukkilaiskomediaa aihetta kunnioittaen mutta välillä tyhjääkin sutien.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 15.8.2011, s. D 5.
  2. a b Meiltähän tämä käy Elonetissä Lehdistöarvio. Viitattu 26.6.2014.
  3. AP: Meiltähän tämä käy, Viikon tv-elokuvia. TV-maailma 25–26/2014, s. 15.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.