Pentti Siimes

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pentti Siimes
Pentti Siimes vuonna 1959 Suomen Kansallisteatterissa Nummisuutarit-näytelmän Eskona.
Pentti Siimes vuonna 1959 Suomen Kansallisteatterissa Nummisuutarit-näytelmän Eskona.
Syntymäaika 10. syyskuuta 1929 (ikä 86)
Syntymäpaikka Helsinki
Aktiivisena 1946–2008
Oikea nimi Pentti Kalevi Siimes
Ammatti näyttelijä
Puoliso Elina Pohjanpää (1956–1996)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot

Pro Finlandia -mitali (1982)
Suomen Kulttuurirahaston palkinto (1988)

Pentti Kalevi Siimes (s. 10. syyskuuta 1929 Helsinki) on suomalainen näyttelijä.[1] Hän sai urastaan Pro Finlandia -mitalin 1982 ja Suomen Kulttuurirahaston 50 000 markan arvoisen tunnustuspalkinnon vuonna 1988.

Pentti Siimeksen elämästä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 2002 Lauri Meren kirjoittama 320-sivuinen kirja Pentti Siimes näyttämöllä, kotonaan.

Teatteriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Siimes valmistui Teatterikoulusta 1953.[1] Merkittävimmän uran hän on tehnyt laaja-alaisena teatterinäyttelijänä. Hän työskenteli Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä yhtäjaksoisesti yli neljä vuosikymmentä, vuosina 1953–1994.

Siimes näytteli Helsingin kaupunginteatterissa erittäin suositussa näytelmässä Kvartetti vuosina 2002–2007. Tammikuussa 2008 Siimes ilmoitti jäävänsä eläkkeelle teatterityöstä.[2]

Elokuvissa ja televisiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Siimeksen tunnetuimmista elokuvarooleista on Määttä elokuvassa Tuntematon sotilas (1955). Hänet muistetaan myös 1960-luvun alussa tehdyistä Komisario Palmu -elokuvista.

Monet Siimeksen elokuva- ja televisiorooleista ovat olleet humoristisia. Siimes näytteli muuan muassa Spede Pasasen elokuvissa ja televisio-ohjelmissa kuten Spede Show’ssa 1970-luvulla. Vuonna 1970 Siimes oli mukana sarjassa Ilkamat ja 1979 suositussa Parempi myöhään... -ohjelmassa, jota hän juonsi yhdessä Ritva Valkaman kanssa. 1990-luvulla Siimes näytteli Ere Kokkosen Vääpeli Körmy –elokuvissa eversti Tossavaista.

Teatteriuransa päätettyään Siimes jatkoi vielä pienimuotoista työskentelyä televisiolle ja luki 2008–2009 joka toinen viikko TV1:n Pisara-ohjelmassa muutaman minuutin pituisia tekstejä. Vuonna 2008 valmistui myös televisioelokuva Thomas, jossa Siimeksen lisäksi näytteli Lasse Pöysti.

Suositut elokuva- ja televisiokasvot Siimes ja Pöysti sekoitettiin joskus toisiinsa. Kerran Pöysti oli käynyt lääkäriasemalla laboratoriokokeissa. Virkailija totesi hymyillen: ”Teidän ei sitten tarvitsekaan kertoa nimeänne”. Tämän jälkeen hän kirjoitti laskuun maksajaksi Pentti Siimeksen. Pöysti vei maksamansa laskun Siimekselle ja sanoi: ”Liitä tuo veroilmoitukseesi!”[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elina Pohjanpää (ylhäällä) ja perheen lapset vasemmalta lukien: Paula, Hanna-Mari ja Tarja vuonna 1965.

Pentti Siimeksen vanhemmat olivat kirjapainotyöntekijä Paul Siimes ja ompelija Hilja Siimes (o.s. Keinänen), jotka solmivat avioliiton vuonna 1922. Isä oli Puolan kansalainen, alkuperäiseltä nimeltään Pawel Starkowski, vaikka olikin äitinsä puolelta suomalainen ja syntynyt Suomessa. Hän suomensi nimensä virallisesti vuonna 1926, jolloin perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, Pentin sisar Sirkka.

Siimes oli naimisissa näyttelijä Elina Pohjanpään kanssa vuodesta 1956 tämän kuolemaan 1996 saakka. Liitosta syntyi kolme tytärtä: Tarja, Hanna-Mari ja Paula,[1] joista Tarja ja Paula ovat näyttelijöitä.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siimes teki roolin myös elokuvassa Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon (1977), mutta hänen näyttelemänsä osuus leikattiin pois.

Dubbauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lauri Meri: Pentti Siimes näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuka kukin on 1978 Otava. Viitattu 7.3.2013.
  2. Iltalehti.fi - Pentti Siimes ei palaa näyttämöille Viitattu 8.12.2012
  3. Leena Virtanen: Mitä kaipaat 1940-luvulta, Lasse Pöysti?. Helsingin Sanomat, 20.11.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.6.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]