Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuntematon sotilas
DVD-julkaisun kansikuva.
DVD-julkaisun kansikuva.
Ohjaaja Edvin Laine
Käsikirjoittaja Juha Nevalainen
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Ahti Sonninen
Kuvaaja Pentti Unho
Osmo Harkimo
Olavi Tuomi
Antero Ruuhonen
Leikkaaja Osmo Harkimo
Armas Vallasvuo
Lavastaja Aarre Koivisto
Erikoisefektit Arvo Murtokallio
Arvi Järvinen
Pääosat Kosti Klemelä
Heikki Savolainen
Reino Tolvanen
Veikko Sinisalo
Åke Lindman
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 23. joulukuuta 1955
Kesto 181 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 46 000 000 mk
Tuotto 200 000 000 mk (1956)[1]
Katsojat 2 800 000 Suomessa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955. Elokuva perustuu vuotta aiemmin ilmestyneeseen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas. Elokuvan oli vuoteen 1989 mennessä nähnyt Suomen elokuvateattereissa 2,8 miljoonaa katsojaa[2], joten se on kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa.[3]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntemattomassa sotilaassa kapteeni Jorma Kariluotoa näytellyt Matti Ranin muisteli vuonna 2012 elokuvan kuvauksia. Hänen mukaansa elokuvan teko Edvin Laineen johdolla oli "totaalista raatamista". Laine istui itse nojatuolissa, komenteli ja piti joukot liikkeessä. Raninin mukaan Laine vaati näyttelijöiltä paljon, mutta antoi aina kiitosta hyvistä suorituksista. Elokuvan kohtauksia kuvattiin useissa paikoissa eri puolilla Etelä-Suomea kaikkiaan yhdeksän kuukauden aikana, joten niiden välillä oli joskus pitkiäkin taukoja eikä Ranin edes tavannut kaikkia muita mukana olleita näyttelijöitä. Puolustusvoimat oli kieltäytynyt antamasta kalustoaan tuottaja T. J. Särkän ja Laineen käyttöön, koska puolustusvoimien korkein johto oli suuttunut Särkän tuottamasta, Ossi Elstelän ohjaamasta ja Reino Helismaan käsikirjoittamasta sotilasfarssista Majuri maantieltä, jonka se katsoi loukanneen upseereja. Kun silloinen pääministeri Urho Kekkonen kutsuttiin katsomaan muutaman kymmenen minuutin valmista otosta filmistä, asia saatiin kuntoon ja sisäministeri Väinö Leskinen järjesti rajavartiolaitokselta kalustoa kuvauksiin. Raninin mukaan Laineen ja näyttelijöiden tärkeänä kannustimena oli se, että he tunsivat tekevänsä isänmaallista työtä. Väinö Linna itse kävi hyvin harvoin seuraamassa kuvauksia, mutta nimenomaan Linna valitsi Veikko Sinisalon alikersantti Yrjö Lahtisen rooliin.[4]

Televisioesitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1999 lähtien Yleisradio on esittänyt Tuntemattoman sotilaan televisiossa joka itsenäisyyspäivä. Aikaisemmin se on esitetty televisiossa vuosina 1967, 1973, 1979, 1985, 1992 ja 1995.[5] Vuonna 2012 esittämisperinne oli vähällä katketa, mutta lopulta päädyttiin lykkäämään esittämistä myöhempään kellonaikaan.[6] Vuonna 2013 elokuva esitettiin vasta Itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkeen kello 22.30. Vuonna 2014 esittäminen siirtyi takaisin iltapäiväksi.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kosti Klemelä  … luutnantti Vilho Koskela  
 Heikki Savolainen  … kersantti Urho Hietanen  
 Reino Tolvanen  … alikersantti Antero Rokka  
 Veikko Sinisalo  … alikersantti Yrjö Lahtinen  
 Åke Lindman  … alikersantti Lehto  
 Pentti Siimes  … korpraali Määttä  
 Leo Riuttu  … sotamies Vanhala  
 Kaarlo Halttunen  … sotamies Oskari Rahikainen  
 Matti Ranin  … kapteeni Jorma Kariluoto  
 Jussi Jurkka  … luutnantti Lammio  
 Tauno Palo  … majuri Sarastie  
 Pentti Irjala  … kapteeni Kaarna  
 Vilho Siivola  … talousalikersantti Mäkilä  
 Martti Romppanen  … sotamies Sihvonen  
 Tapio Hämäläinen  … sotamies Salo  
 Olavi Ahonen  … sotamies Riitaoja  
 Tarmo Manni  … sotamies Aarne Honkajoki  
 Veli-Matti Kaitala  … sotamies Hauhia  
 Kale Teuronen  … sotamies Susi, ”Suentassu”  
 Vili Auvinen  … sotamies Asumaniemi  
 Saulo Haarla  … vänrikki Jalovaara  
 Aimo Hiltunen  … sotamies Lampinen  
 Sakari Halonen  … sotamies Eerola  
 Osmo Harkimo  … sotapoliisin luutnantti  
 Anja Hatakka  … Nina, Veran ystävätär  
 Ekke Hämäläinen  … sotilaslääkäri  
 Erkki Häsänen  … jalkaväen vänrikki  
 Markku Inkilä  … nuori lähetti  
 Jukka Jaakonkari  … alokkaita  
 Kalevi Kahra  … alokkaita  
 Eino Kaipainen  … everstiluutnantti  
 Topi Kankainen  … sotamies Korpela  
 Kalervo Kumpulainen  … sotilaspastori  
 Arvo Kuusla  … jalkaväen mies  
 Matti Kuusla  … haavoittunut nuorukainen  
 Aarne Laine  … vääpeli Korsumäki  
 Eikka Lehtonen  … pioneeri  
 Leevi Linko  … vääpeli Sinkkonen  
 Mikko Niskanen  … alikersantti Mielonen, statisti[7]  
 Pertti Palo  … pataljoonan kirjuri  
 Veijo Pasanen  … sotamies Uusitalo  
 Olavi Pajunen  … kuolemaantuomittu  
 Antero Ruuhonen  … kuolemaantuomittu  
 Taneli Rinne  … sotamies Ukkola  
 Vilho Ruuskanen  … luutnantti Ville Autio  
 Osmo Pöntinen  … lääkintämies  
 Lilja Salmi  … lotta kanttiinissa  
 Tauno Söder  … pakeneva sotamies  
 Olavi Tuomi  … keittiömies  
 Veikko Uusimäki  … kapteeni Baranov  
 Alpo Vammelvuo  … Sarastien adjutantti  
 Helena Vinkka  … Vera  
 Pertti Weckström  … laulava vänrikki  
 Kaarlo Wilska  … jalaton sotamies  
 Heikki Heino  … vänrikki  
 Seppo Sännälä  … Rokan ampuma neuvostosotilas:"Kun hänen päänsä sattuu tuon näreen kohdalle, hänelle tuleekin noutaja"[8]]  
 Martti Kuningas  … sotamiehiä  
 Leo Torkko  … sotamiehiä  
 Jorma Räisänen  … sotamiehiä  

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan musiikki on Ahti Sonnisen elokuvaan säveltämän alkuperäismusiikin ja valmiin musiikin sekoitusta.[9]

Luettelo elokuvan lainamusiikista: [9]

Musiikki Säveltäjä Sanat
Finlandia Jean Sibelius (Hymnin sanat) V. A. Koskenniemi
Muistoja Pohjolasta Sam Sihvo Sam Sihvo
Matkasäveliä ruotsal. kansansäv. / Edward Erikson trad.
Maanpuolustajat Nicholas von Weymarn Reino Hirviseppä
Sillanpään marssilaulu Aimo Mustonen F. E. Sillanpää
Karjalaisten laulu P. J. Hannikainen P. J. Hannikainen
Nälkämaan laulu Oskar Merikanto Ilmari Kianto
Kymmenen virran maa Oskar Merikanto A. V. Koskimies
Satakunnan laulu A. Törnudd Aino Voipio
Porilaistenmarssi Chr. Fredrik Kress J. L. Runeberg
Maantie on kova kävellä Kansanlaulu trad.
Jääkärien marssi Jean Sibelius Heikki Nurmio
Ljuuli, ljuuli Itäkarjalainen kansanlaulu trad.
Neuvostoliiton valtiohymni A. Aleksandrov S. Mihalkov & I. Registan

Elokuvassa kuullaan myös muuta tarinatilaan kuuluvaa musiikkia (luettelo alla):[9]

Musiikki Kohtaus
Jumala ompi linnamme (virsi 170) (saksal. virsisävelmä, Martti Luther) Sotilaat laulavat kenttähartauksessa.
Hurjan pojan koti (suomalainen kansanlaulu) Hietanen laulaa.
Musta saara (trad. pyhäkoululaulu Harpunsäveliä kokoelmasta) Sotilas laulaa vartiovuorossa.
Warum? (säv. Theo Mackeben, san. J. W. Goethe, es. Miliza Korjus ja viihdeorkesteri) Lammio kuuntelee radiota korsussa.
Nujulan talkoopolkka (kansansäv. ,san. Alfred Tanner) Rokka soittaa ruokailuvälineillä.
Kalinka (venäläinen kansanlaulu, sov. Aleksandr Aleksandrov, es. Puna-armeijan kuoro ja orkesteri) Gramofonista useammassa kohtauksessa.
”Die Fahne Hoch” (Horst Wessel Lied, trad.; natsi-Saksan marssi) Lauletaan komentokorsussa Mannerheimin syntymäpäivänä.
Erika (säv. & san. Herms von Niel) Lauletaan komentokorsussa Mannerheimin syntymäpäivänä.
Ratiriti ralla (suomalainen kansansävelmä) Lauletaan komentokorsussa Mannerheimin syntymäpäivänä.
Kuularuiskulaulu (säv. & san. Reino Hirviseppä) Lauletaan komentokorsussa Mannerheimin syntymäpäivänä.
Punakaartin marssi (trad.) Vanhala laulaa useammassa kohtauksessa.
Vartiossa (säv. Lassi Utsjoki, san. Elli Tuomisto) Honkajoki laulaa vartiossa.
Elämää juoksuhaudoissa (säv. G. Dubrianski, san. Usko Kemppi, es. A. Aimo, Sointu-orkesteri ja Vili Vesterinen) Kuullaan Gramofonista sekä Rahikaisen laulamana.


Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1955 Särkkä osti Väinö Linnalta oikeuden tehdä romaanista elokuva. Kuvaukset alkoivat 14. maaliskuuta 1955 ja päättyivät 5. joulukuuta. Elokuva oli siihen aikaan kallein suomalainen elokuva.[10][11]

Näyttelijä Matti Ranin kuvaili vuonna 2012 elokuvan tuotantosopimuksen syntyä. Heti romaanin ilmestyttyä Särkkä komensi Edvin Laineen Väinö Linnan luokse Tampereelle ja antoi ohjeeksi tarjota tälle 500 000 markkaa Tuntemattoman sotilaan filmausoikeuksista. Linna vaati kuitenkin miljoona markkaa eikä suostunut tinkimään vaatimuksestaan, vaikka Särkkä tuli vastaan 700 000 markan tarjouksella. Lopulta Laine teki Linnan kanssa omavaltaisesti miljoonan markan arvoisen sopimuksen. Raninin mukaan Laine otti valtavan riskin, koska Särkkä oli erittäin saita, mutta loppujen lopuksi Särkkä oli iloinen siitä, että hän sai sopimuksen kilpailevan Suomi-Filmin sijasta; myös Suomi-Filmin toimitusjohtaja Risto Orko oli kiinnostunut Tuntemattomasta sotilaasta. Välittömästi sopimuksen allekirjoituksen jälkeen lehdistössä alkoi spekulointi tulevan elokuvan näyttelijöistä, ja Ranin muisteli, että koekuvauksissa kävivät valittujen näyttelijöiden lisäksi ainakin Spede Pasanen, Lasse Pöysti ja Heimo Lepistö. Kansallisteatteriin kuuluneiden näyttelijöiden – kaikkiaan 18 – puolesta Ranin ja Heikki Savolainen vaativat lisäksi Särkältä kymmenen prosentin palkankorotuksen. Raninin mukaan Särkkä suostui korotukseen kovasti nieleskellen ja sanoi, että "tehkääkin sitten hyvä elokuva, koska kaikki minun rahani ovat siinä kiinni".[4]

Tuntematon sotilas oli Suomen Filmiteollisuus Oy:n kaikkien aikojen menestynein elokuva ja siihen sijoitetut rahat saatiin nelinkertaisesti takaisin kahdessa viikossalähde?. Matti Raninin mukaan Tuntemattomasta sotilaasta tuli kuitenkin myös Särkän imperiumin tuhon alku. Välttääkseen suuret verot Särkkä alkoi tuottaa nopeasti osittain väärinkin harkittuja ensi-iltoja, jotka veivät rahat, mutta eivät tuottaneet juuri mitään.[4] Suomen Filmiteollisuus Oy:n toiminta päättyi vapaaehtoiseen vararikkoon vuonna 1965.[12]

Tuotantotiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kesto: 181 minuuttia
Kuvasuhde: 1,37 : 1
Ääni: stereo
Filmin pituus: 4 950 metriä
Esitysformaatti: 35 mm filmi

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan saamat Jussi-palkinnot.

Sarja Palkittu
Paras tuottaja T. J. Särkkä
Paras ohjaus Edvin Laine
Paras miespääosa Åke Lindman
Veikko Sinisalo
Paras käsikirjoitus Juha Nevalainen
Paras leikkaus Armas Vallasvuo
Osmo Harkimo

DVD-julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva julkaistiin suomessa DVD:lle vuonna 2001, ja se sisältää ruotsin-, englannin- ja suomenkielisen tekstityksen. Vuoden 2010 loppuun mennessä DVD-levyjä on myyty yhteensä 54 481 kappaletta. [13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elonet: Taustaa
  2. Elonet: Tuntematon sotilas Viitattu 6.12.2014.
  3. Suomen Elokuva-arkisto: Katsotuimmat kotimaiset elokuvat kautta aikojen Viitattu 13.12.2008.
  4. a b c Varjus, Seppo: Totaalista raatamista. Ilta-Sanomat, 29.11.2012, s. 50–54. Helsinki: Sanoma News.
  5. Tuntematon sotilas – Esitystiedot Elonet. Viitattu 6.12.2014.
  6. Yle myöhentää sittenkin itsenäisyyspäivän Tuntematonta iltalehti.fi. 5.12.2012. Viitattu 17.11.2013.
  7. Mikko Niskanen: ”Kuoltuani yli 30 kertaa Tuntemattomassa sotilaassa synnyin lopullisesti elokuvaan”
  8. Mustien autojen luoja Seppo Sännälä on kuollut Iltasanomat 18.4.2012
  9. a b c Susanna Välimäki: Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki, s. 64,66, 80-81. Tampere University Press, 2008. ISBN 978-951-44-7395-1.
  10. Elokuvan tuotanto
  11. Ikimuistoinen Tuntematon
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1988, s. 393. Helsinki: Otava, 1987.
  13. Elokuvauutiset: Tuntemattomista sotilaista ja Talvisodasta tulossa keräilyversiot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]