Aino Voipio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aino Voipio (sukunimi vuoteen 1901 Åkerman (4. huhtikuuta 1883 Viipuri10. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kansanopiston johtaja ja kirjailija.

Voipio toimi 1907-1915 Länsi-Suomen kansanopiston johtajana Huittisissa ja 1920-1928 Itä-Hämeen kansanopiston johtajana Hartolassa. Hän oli Järvenpään kotitalousopettajaopiston ensimmäinen johtaja 1929–1950[1]. Voipio sai kouluneuvoksen arvon 1943.

Voipio kirjoitti sanat Aksel Törnuddin säveltämään Satakunnan lauluun joka tehtiin alun perin Länsi-Suomen kansanopiston 20-vuotisjuhliin juhannuspäivänä 1912. Voipio sanoitti myös Itä-Hämeen laulun.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kultainen aika: tarinoita pienten maailmasta. Otava 1911
  • Kansanopistolaisia: 3-näytöksinen näytelmä. Otava 1913
  • Aino: 3:osainen laulu- ja lausuntokuvaelma, laulut säveltänyt Aarni Voipio. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1920
  • Kesäjuttuja ja joulusatuja. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1921
  • Purjehdusmatka: 1-näytöksinen huvinäytelmä. WSOY 1922
  • Kansanopistolauluja: Tanskan kansanopiston laulukirjasta suomentanut Aino Voipio, Kansanopiston laulukirjan liitevihko. Otava 1927
  • Veden voima: yksinäytöksinen näytelmä. Tekijä, Helsinki 1927
  • Grundtvigin nuorisonkasvatusaatteesta. Otava 1929
  • Kodin kasvatustyöstä: Edellinen osa: (Varhaisempi lapsuus). WSOY 1932, 2. painos 1938, 3. painos 1942
  • Kodin kasvatustyöstä: Jälkimmäinen osa. WSOY 1933, 2. painos 1939
  • Lapsen sielunelämän kehitysvaiheet. WSOY 1938
  • Suloinen sanoma: lasten hiljaisia hetkiä varten. WSOY 1938
  • Kotisivistyksen alkeita. Maataloudellinen kotitalousopetusseura, Helsinki 1940
  • Kotisivistyksestä. Maataloudellinen kotitalousopetusseura, Helsinki 1944
  • Unennäkijä. Kuva ja sana, Helsinki 1947
  • Keväthalla: romaani 1820-luvulta. Otava 1952
  • Rajamaan pappi: Historiallinen romaani Mäntyharjun pappilasta 1742-73. WSOY 1967

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, palsta 64