Hartola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Hartola
Gustav Adolfs
Hartola.vaakuna.svg Hartola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°34′45″N, 026°01′15″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Hallinnollinen keskus Hartolan kirkonkylä
Perustettu 1784
Kokonaispinta-ala 675,38 km²
181:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 542,71 km²
– sisävesi 132,67 km²
Väkiluku 2 855
232:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,26 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,1 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 34,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,1 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Merja Olenius[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.

6
5
3
2
1
www.hartola.fi
Tämä uhrikivenä tunnettu kuppikivi on eräs Hartolan kiinteistä muinaisjäännöksistä.

Hartola (ruots. Gustav Adolfs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.

Kunnassa asuu 2 855 ihmistä (30.4.2018)[2] ja sen pinta-ala on 675,38 neliökilometriä josta 132,67 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,26 asukasta/km².

Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta ”julistautui” kuningaskunnaksi 1987 valtuustopäätöksellä ja otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi. Hartolan ruotsinkielistä nimeä Gustav Adolfs ei ole vahvistettu yksikielisesti suomenkielisen kunnan ruotsinkieliseksi nimeksi.[8] Listassaan Suomen ruotsinkielisistä paikannimistä Kotimaisten kielten keskus pitää kuitenkin vielä nimen Gustav Adolfs Hartolan kunnan nykyisenä ruotsinkielisenä nimenä.[9]

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin vapaa-ajan asumisen eli kesämökkeilyn loma-asuntomessut kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija Maila Talvion synnyinpaikkana.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolassa on kaikkiaan 112 järveä, joista suurimmat ovat Jääsjärvi, Rautavesi ja Salajärvi sekä pinta-alan, syvyyden että rantaviivan pituuden mukaan arvioituina - vain näiden kolmen järven keskimnäinen järjestys vaihtelee.[10]

Natura-kohteita, joka sijaitsevat osittain tai kokonaan Hartolan alueella, ovat saariston ja lehtoalueen muodostama Onkisalon ja Herjaanselän alue, Viitamäen, Vaanilan, Uuhiniemen ja Leppäkosken vanhat metsät, kaskeamisen ja metsäpalojen seurauksena syntynyt Kotisalon lehto, kallioisten mäkien ja niiden välisten murroslaaksojen muodostama Juustinmäki ja hyvin luonnontilainen Hartolan Isosuo.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hangastaipale sijaitsee Hartolan luoteispuolella.
  • Koitti on postinumeroalue ja kylä Hartolan kaakkoispuolella.
  • Kuivajärvi sijaitsee Koitin ja Salajärven kylien välissä, Hartolan kunnan kaakkoisosassa.
  • Murakka sijaitsee Hartolan keskustan kaakkoispuolella. Kylän lähistöltä on hyvä yhteys kirkasvetiseen Jääsjärveen jonka lähialueella on useita kesäasuntoja.
  • Nokka sijaitsee Hartolan koillisosassa.
  • Putkijärvi on kylä jonka pohjoispuolella, Vuorenkylässä sijaitsee hiihtokeskus Purnuvuori.
  • Siltasuo sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Hartolan keskustasta luoteeseen.
  • Vuorenkylä on Päijät-Hämeen pohjoisin kylä.
  • Kumun kylä sijaitsee Pohjolan kylästä itään, tai Koitista etelään.
  • Kalhonkylä on tunnettu kartanoiden kulttuurimaisemista. Kalhon tunnetuin kirjailijavieras on Mika Waltari, joka haki luomisrauhaa kylän rauhasta. Sinuhe egyptiläinen syntyi Näsin mökissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi Bonifacius IX:n bullassa vuonna 1398.[12]

Hartolan alkuperä on Koskipää-nimisessä Sysmän kappelissa, joka oli olemassa viimeistään vuonna 1540. Kappelin nimeksi tuli Hartola vuonna 1739. Hartolasta tuli itsenäinen seurakunta 1784. Hartolasta on eronnut Joutsa ja Leivonmäki.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kunnanjohtaja vuodesta 2012 on Merja Olenius.[14]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kuusi on keskustan ja viisi kokoomuksen hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna 2016 olivat Impolan Yhteismetsä, Koitin-Pertunmaan Osuuspankki ja Hartolan Osuuspankki.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1860 lähtien.

Hartolan väestönkehitys 1860–2016
Vuosi Asukkaita
1860
  
7 024
1900
  
7 810
1930
  
6 260
1964
  
6 307
1980
  
4 588
1990
  
4 352
2000
  
3 837
2010
  
3 355
2016
  
2 924
Lähde: 1980–2016 Tilastokeskus;[16]1860–1964 Historian Suursanakirja.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Hartolassa oli 2 924 asukasta, joista 1 572 asui taajamissa, 1 312 haja-asutusalueilla ja 40 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hartolan taajama-aste on 54,5 %.[17] Hartolan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hartolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Vuoden 2019 alusta Hartola ja Sysmä muodostavat yhteisen Tainionvirran seurakunnan.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hartolan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartola sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella. Hartolasta lähtee myös seututie 413 Sysmään ja seututie 423 Pertunmaalle.

Matkahuolto Oy:n toimipiste sijaitsee valtatie 4:n, seututie 413:n ja yhdystie 4231:n risteyksessä Neste-yhtiön Jari-Pekka-liikenneaseman yhteydessä. Etäisyyttä kirkonkylän keskustaan kertyy noin 500 metriä. Pikavuoroilla Hartolasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle ja Pieksämäelle. Vakiovuoroilla pääsee kirkonkylän kautta Sysmään, Asikkalaan, Joutsaan ja Heinolaan.

Hartolan lähin rautatieasema sijaitsee noin 62 kilometrin etäisyydellä Mäntyharjulla.

Lähimmälle lentoasemalle kertyy Hartolasta etäisyyttä noin 105 kilometriä Jyväskylään, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 170 kilometriä. Mikkelin lentoasema, jonne ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä, sijaitsee noin 90 kilometrin etäisyydellä.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kunnassa on yhteensä kaksi oppilaitosta. Hartolan yhtenäiskoulu tarjoaa opetusta alakoululaisille ja yläkoululaisille (luokat 1-9). Kansalaisopiston kursseja sekä lukio-opetusta Hartolassa tarjoaa Itä-Hämeen opisto.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Henkilöstöluettelo 10.11.2012. Hartolan kunta. Viitattu 4.11.2012.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Hartola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.8.2016.
  9. Svenska ortnamn i Finland Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.6.2018.
  10. Hartola Järviwiki. Viitattu 26.2.2018.
  11. Natura 2000 -alueet Hämeessä (Ja linkitetyt sivut) Ympäristö. Viitattu 26.2.2018.
  12. Vatikaanista todiste: Hartola mainitaan paavin bullassa jo 1300-luvulla Yle Uutiset. 22.12.2014. Viitattu 8.11.2015.
  13. a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  14. Itä-Häme: Olenius Hartolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 2012. Viitattu 26.2.2018.
  15. Alueen Hartola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hartola.