Hartola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Hartola
Gustav Adolfs

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°34′45″N, 026°01′15″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 081
Hallinnollinen keskus Hartolan kirkonkylä
Perustettu 1784
Kokonaispinta-ala 675,48 km²
180:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 542,81 km²
– sisävesi 132,67 km²
Väkiluku 2 519
234:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 4,64 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 50,5 %
– yli 64-v. 40,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä
Hallituksen puheenjohtaja Pekka Raitala[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
– puheenjohtaja Jeremias Sankari[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • KD
 • Vihr.
6
4
3
2
1
1
hartola.fi
Tämä uhrikivenä tunnettu kuppikivi on eräs Hartolan kiinteistä muinaisjäännöksistä.
Hartolan kirkko (Josef Stenbäck, 1913).

Hartola (ruots. Gustav Adolfs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.

Kunnassa asuu 2 519 ihmistä (31.8.2024)[2] ja sen pinta-ala on 675,48 neliökilometriä josta 132,67 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,64 asukasta/km². Hartola on väkiluvultaan Päijät-Hämeen maakunnan pienin kunta.

Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta ”julistautui” kuningaskunnaksi 1987 valtuustopäätöksellä ja otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi. lähde? Kotuksen mukaan Gustav Adolfs on kunnan ruotsinkielinen nimi[9][10], mutta Tilastokeskus ei nimeä tunne[11]. Valtioneuvoston kanslian vuoden 2019 kuntien erikielisten nimien listaus mukailee Kotuksen linjaa ja pitää nimeä virallisena.[12]

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin vapaa-ajan asumisen eli kesämökkeilyn loma-asuntomessut kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija Maila Talvion (1871–1951) synnyinpaikkana.[13]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolassa on kaikkiaan 112 järveä, joista suurimmat ovat Jääsjärvi, Rautavesi ja Salajärvi sekä pinta-alan, syvyyden että rantaviivan pituuden mukaan arvioituina - vain näiden kolmen järven keskimnäinen järjestys vaihtelee.[14]

Natura-kohteita, joka sijaitsevat osittain tai kokonaan Hartolan alueella, ovat saariston ja lehtoalueen muodostama Onkisalon ja Herjaanselän alue, Viitamäen, Vaanilan, Uuhiniemen ja Leppäkosken vanhat metsät, kaskeamisen ja metsäpalojen seurauksena syntynyt Kotisalon lehto, kallioisten mäkien ja niiden välisten murroslaaksojen muodostama Juustinmäki ja hyvin luonnontilainen Hartolan Isosuo.[15]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hangastaipale sijaitsee Hartolan luoteispuolella.
  • Koitti on postinumeroalue ja kylä Hartolan kaakkoispuolella.
  • Kuivajärvi sijaitsee Koitin ja Salajärven kylien välissä, Hartolan kunnan kaakkoisosassa.
  • Murakka sijaitsee Hartolan keskustan kaakkoispuolella. Kylän lähistöltä on hyvä yhteys kirkasvetiseen Jääsjärveen jonka lähialueella on useita kesäasuntoja.
  • Nokka sijaitsee Hartolan koillisosassa.
  • Putkijärvi on kylä jonka pohjoispuolella, Vuorenkylässä sijaitsee hiihtokeskus Purnuvuori.
  • Siltasuo sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Hartolan keskustasta luoteeseen.
  • Vuorenkylä on Päijät-Hämeen pohjoisin kylä.
  • Kumun kylä sijaitsee Pohjolan kylästä itään, tai Koitista etelään.
  • Kalhonkylä on tunnettu kartanoiden kulttuurimaisemista. Kalhon tunnetuin kirjailijavieras on Mika Waltari, joka haki luomisrauhaa kylän rauhasta. Sinuhe egyptiläinen syntyi Näsin mökissä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi Bonifacius IX:n bullassa vuonna 1398.[16]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Hartolan alkuperä on Koskipää-nimisessä Sysmän kappelissa, joka oli olemassa viimeistään vuonna 1540. Kappelin nimeksi tuli Hartola vuonna 1739. Hartolasta tuli itsenäinen seurakunta 1784. Hartolasta on eronnut Joutsa ja Leivonmäki.[17]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kunnanjohtaja joulukuusta 2021 lähtien on Jarkko Seppälä. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä syyskuussa 2021.[18] Seppälän edeltäjä oli Merja Olenius, joka toimi kunnanjohtajana syyskuusta 2012 vuoteen 2021.[19][20]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kuusi on keskustan ja neljä kokoomuksen hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Jeremias Sankari.[7] Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pekka Raitala.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna 2016 olivat Impolan Yhteismetsä, Koitin-Pertunmaan Osuuspankki ja Hartolan Osuuspankki.[21]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1860 lähtien.

Hartolan väestönkehitys 1860–2020
Vuosi Asukkaita
1860
  
 7 024
1900
  
 7 810
1930
  
 6 260
1964
  
 6 307
1980
  
 4 588
1990
  
 4 352
2000
  
 3 837
2010
  
 3 355
2016
  
 2 924
2020
  
 2 693
Lähde: 1980–2016 Tilastokeskus;[22] 1860–1964 Historian Suursanakirja.[17]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hartolassa oli 2 882 asukasta, joista 1 554 asui taajamassa, 1 288 haja-asutusalueilla ja 50:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hartolan taajama-aste on 54,5 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Hartolan kirkonkylä.[24]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1784–2018 Hartolassa toimi Hartolan seurakunta. Vuoden 2019 alusta Hartola ja Sysmä muodostivat yhteisen Tainionvirran seurakunnan.[25]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hartolassa toimii Hartolan helluntaiseurakunta.[26]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hartolan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[27] Hartola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen, joka on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.lähde?

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartola sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella. Hartolasta lähtee myös seututie 413 Sysmään ja seututie 423 Pertunmaalle.

Matkahuolto Oy:n ja Postin toimipiste sijaitsee osoitteessa Yhdystie 10, Autokorjaamo Rauni Salmela Oy:n yhteydessä. Matkaa kirkonkylän keskustaan on noin 500 metriä. Pikavuoroilla Hartolasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle ja Pieksämäelle. Vakiovuoroilla pääsee kirkonkylän kautta Sysmään, Asikkalaan, Joutsaan ja Heinolaan. Hartolan lähin rautatieasema sijaitsee noin 62 kilometrin päässä Mäntyharjulla.lähde?

Lähimmälle lentoasemalle Jyväskylään on Hartolasta matkaa noin 105 kilometriä, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 170 kilometriä. Mikkelin lentoasema, jonne ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä, sijaitsee noin 90 kilometrin päässä.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kunnassa on yhteensä kaksi oppilaitosta. Hartolan yhtenäiskoulu tarjoaa opetusta alakoululaisille ja yläkoululaisille (luokat 1–9). Kansalaisopiston kursseja sekä lukio-opetusta Hartolassa tarjoaa Itä-Hämeen opisto.lähde?

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Itä-Hämeen museo[28]
  • Taidesalonki Talvio, Hartolan kunnan järjestämä kuvataiteenkesänäyttely, joka tunnettiin aikaisemmin Maila Talvio -salonkina.[29]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla Kustavuksen paisti, suolakala, röpörieska ja ohrapippo, talkkunavelli, sahti ja kotikalja.[30]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kunnanhallitus Hartolan kunta. Arkistoitu 13.11.2021. Viitattu 13.11.2021.
  7. ↑ a b Valtuusto Hartolan kunta. Arkistoitu 13.11.2021. Viitattu 13.11.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Hartola Oikeusministeriö. Viitattu 13.11.2021.
  9. ↑ Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet Kotimaisten kielen keskus. Viitattu 29.5.2019.
  10. ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 29.5.2019.
  11. ↑ Kommunerna 2019 Tilastokeskus. Viitattu 29.5.2019.
  12. ↑ Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.2.2020.
  13. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 24.12.2021.
  14. ↑ Hartola Järviwiki. Viitattu 26.2.2018.
  15. ↑ Natura 2000 -alueet Hämeessä Ympäristö. Viitattu 26.2.2018.
  16. ↑ Vatikaanista todiste: Hartola mainitaan paavin bullassa jo 1300-luvulla Yle Uutiset. 22.12.2014. Viitattu 8.11.2015.
  17. ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  18. ↑ Niemi, Petri: Hartolan uudeksi kunnanjohtajaksi Jarkko Seppälä Yle Uutiset. 21.9.2021. Viitattu 13.11.2021.
  19. ↑ Pulkkinen, Antti: Itä-Häme: Olenius Hartolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 12.4.2012. Viitattu 13.11.2021.
  20. ↑ Ylönen, Jorma: Hartolan valtuusto valitsi Jarkko Seppälän yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 21.9.2021. Viitattu 13.11.2021.
  21. ↑ Alueen Hartola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 4.1.2018.
  23. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  24. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  25. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntiin ei tule liitoksia evl.fi. Arkistoitu 4.1.2019. Viitattu 16.7.2019.
  26. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
  29. ↑ Taidesalonki Talvio Hartolan kunta. Viitattu 26.2.2022.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 82. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hartola&oldid=22742426”