Jääsjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääsjärvi
Jääsjärven Hartolan-puoleista eteläosaa.
Jääsjärven Hartolan-puoleista eteläosaa.
Valtiot Suomi
Maakunnat Päijät-Häme
Kunnat Hartola, Joutsa
Koordinaatit 61°37′52″N, 26°08′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Jääsjärven alue (14.82)
Tulouoma Oravikivensalmi Rautvedestä
Lasku-uoma Tainionvirta Joutsjärveen
Taajamat Hartolan kirkonkylä
Järvinumero 14.821.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 92,3 m [1]
Pituus 21,197 km [1]
Leveys 10,174 km [1]
Rantaviiva 303,73 km [2]
Pinta-ala 81,1108 km² [2]
Tilavuus 0,37172314 km³ [2]
Keskisyvyys 4,58 m [2]
Suurin syvyys 28,2 m [2]
Saaria 479 [1]
Vehkasalo, Hirtesalo, Kotisalo, Ohrasaari, Vihersalo
Jääsjärvi

Jääsjärvi on Päijät-Hämeessä Joutsassa ja Hartolassa Hartolan kirkonkylän itäpuolella sijaitseva järvi. Se on pinta-alaltaan Suomen 54. suurin järvi.[2][1]

Jääsjärven rajauksesta esiintyy toisinaan erilaisia rajauksia. Limnologisesti sekä Rautaveden että Jääsjärven ja niitä yhdistävien salmien vedenpinta on sama 93,2 metriä mpy., joten ne voisi yhdistää samaan järveen. Paikalliset pitävät kuitenkin Rautavettä ja Jääsjärveä eri järvinä ja niiden väliin jääviä järvenosia Puttolanselkää, Angesselkää, Rääpönsalmea ja Laiskaselkää toiseen näistä kuuluvana. Erään tulkinnan mukaan pienet järvenosat jäävät Rautavedelle ja kapeimman Oravakivensalmen eteläpuoli kuuluu Jääsjärveen. Kuten sanottuna, muitakin rajauksia voi esiintyä. Tässä tekstissä raja asetetaan Oravakivensalmen sillalle.[1][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääsjärvi on 21,2 kilometriä pitkä, 10,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 8 111 hehtaaria eli 81,1 neliökilometriä. Jääsjärven erottaa Rautavedestä Hartolan kirkonkylästä Joutsan kirkonkylään kulkeva harjujakso [3]. Sillä ei ole laajaa järvenselkää, sillä suuret saaret rajaavat järveen pienempiä järvenosia. Suurimmat lahdet ovat koilliseen työntyvä Laitjärvenselkä ja luoteeseen työntyvä Niemistenselkä ja Harjunselkä. Niiden välissä on Niemistenmaan pitkä niemi. Kaakkoisosassa sijaitsee vielä pienempi Vehkalahti.[2][1]

Järvellä on kartan mukaan 479 saarta. Suurimmat saaret sijaitsevat keskellä järveä. Peräkkäiset saaret Hirtesalo ja Vehkasalo jakavat järven pohjoisosan kahtia. Niiden länsipuolelle jäävä Lemminginselkä muodostaa oman järvialueensa. Vehkasalon sivuilla ja eteläpuolella on vielä Ohrasaari, Kotisalo, Lehtisensaari, Urrionsaari ja Nautsalo. Eteläisten saarien lounaispuolelle jää Riihiluodonselän järvenselkä ja kaakkoispuolelle Heposelkä. Nautsalon itäpuolella sijaitsee Kanteleenselkä. Laitjärvenselällä sijaitseva Vihersalo ei ole nimestään huolimatta enää saari. Lahdenpohjan jakaa Vihersalo ja Laitniemi Hakolahteen, Talaslahteen ja Huhmarlahteen. Osa Jääsjärven suurista saarista ovat vielä asuttuja ja niihin johtaa tiet.[2][1]

Järven tilavuudeksi on määritetty 371,72 miljoonaa kuutiometriä eli 0,37172 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,6 metriä. Jääsjärven eteläosassa jo 6-metrin syvyyskäyrä on harvinaisuus, mutta keskisyvyyttä lisää pohjoisosien pienialaiset syvänteet. Niemistenmaan niemenkärjen itäpuolella Nokanselällä sijaitsee yli 20-metrinen syvänne. Siitä alkaa pohjoiseen Talaslahdelle asti ulottuva syvännejakso, joka erottuu 15-metrin syvyyskäyränä ja jossa on paikoitellen jopa yli 20 metriä syvää. Harjunselällä ja Niemistenselällä on epätasainen järvenpohja, jonka pienialaiset syvänteet ovat yli 20 metriä, ja paikoin myös yli 25 metriä, syviä. Jääsjärven syvin kohta sijaitsee Niemistenselällä Hirtesalon pohjoispään kohdalla ja siellä on 28,2 metriä syvää [4].[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 303,7 kilometriä. Järven mutkitteleva rantaviiva on pinta-alaan suhteutettuna pitkä ja kun rantaviivaan luetaan mukaan suurten saarien rannat, muodostuu järvestä sokkeloinen. Järven rannat ovat matalia eikä rannikolla kohoa korkeita mäkiä. Harjunselälle näkyvä Taipaleenmäki kohoaa yli 150 metriin mpy. eli noin 58 metriä vedenpinnasta mitattuna. Vehkasalossa sijaitsee saarien korkein mäki, joka kohoaa 130 metrin korkeuteen mpy.

Suurin osa Jääsjärvestä kuuluu Hartolaan, mutta Laitjärvenselän pohjoisosa ja Harjuselän keskilinjan pohjoispuoli kuuluvat Joutsaan. Järven saarissa ja länsirannikolla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Myös kiinteää asutusta on haja-asutusseudulla jonkin verran Asutus keskittyy kuitenkin Hartolan kirkonkylän ympäristöön. Siellä kulkee myös harjujaksoa seuraava valtatie 4, joka kulkee kirkonkylän läpi. Järven etelärannikkoa seuraa kauempana kulkeva Pertunmaan kirkonkylään johtava seututie 423, itäpuolella kulkee Vehkalahden ja Haminanmäen välinen yhdystie 4251, joka yhtyy pohjoisessa Joutsan kirkonkylään johtavaan seututiehen 428. Rannikoiden kyliä ja kulmakuntia ovat vielä esimerkiksi pohjoiset Niemistenkylä ja Laitjärvi, eteläiset Vehkalahti ja Murakka, ja läntiset Ruskeala ja Lesti.[2][1][5][6]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Jääsjärven alueella (14.82), jonka Jääsjärven lähialueeseen (14.821) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 92,3 metriä mpy. Jääsjärvi on osa Sysmän reittiä. Siinä Jääsjärveen tulvasta vedestä on peräisin läntisestä Rautavedestä pohjoisessa sijaitsevan Oravakivensalmen kautta. Salmi alkaa Angesselältä, johon sekoittuu myös idästä Myllynkoskesta tulevia Viherin vesiä. Viheri saa pääosan vedestään Suonteesta, joka laskee Viheriin Viherinkoskessa. Viheri laskee nykyään myös suoraan Jääsjärveen Retisenlammen kautta. Siellä virtaa vähävetinen uittokanava Talaslahteen.[1][3]

Vesistöaluejaossa Jääsjärvi jää sitä ympäröivien Jääsjärven lähialueen ja sen itäpuolella sijaitsevien valuma-alueiden keskelle. Laitjärven valuma-alueen (14.822) laskujoki on Laitjärven (167 ha) pohjoispäästä alkava Joenniemenjoki. Valuma-alueella sijaitsevat myös Kaituu (20 ha) ja Paskolampi (10 ha). Itärannikon keskiosaan laskee leveähkö Suojoki eli Synninjoki, joka on Suojoen valuma-alueen (14.823) laskujoki. Sen valuma-alueella on yli 10 järveä tai lampea, joista merkittävimmät ovat Iso Suojärvi (417 ha), Suurijärvi (73 ha), Vähä Suojärvi (43 ha), Isottu (37 ha), Pohijärvi (15 ha), Väärälampi (13 ha) ja Saarianlampi (10 ha). Vehkalahteen laskevalla Vehkalammen valuma-alueen (14.824) Sahajoen laskujoella on valuma-alueellaan myös yli kymmenen järveä tai lampea. Niistä merkittävimmät ovat pääuomassa sijaitsevat Vehkalampi (14 ha), Hietajärvi (81 ha), Iso-Piisku (17 ha) ja Vähä-Piisku (11 ha), Vehkalampeen etelästä laskeva Iso Kuivajärvi (184 ha) ja Vähä Kuivajärvi (18 ha) ja pohjoisesta laskevat Keskinen (15 ha) ja Alimmainen (10 ha).[1][3]

Tässä pinta-alaltaan pienessä vesistöalueessa sijaitsee vain kuusi pientä järveä tai lampea. Pohjoisesta laskee Hakolahteen pieni Pohjalampi (44 ha) ja edellä mainittu suurempi Retisenlampi (15 ha). Niemistenmaalla sijaitseva Tempasenlampi (13 ha) laskee Hakolahdella Vihersalon suojaan. Itärantaan laskee vielä pieni Lemmonlampi (6 ha) lyhyttä suo-ojaa myöten. Hartolan kautta kulkevalla harjulla sijaitsee kaksi suppalampea Ruskealanlampi (7 ha) ja Töllinmäenlampi (4 ha), sekä pieni Mustalampi, jotka kuuluvat Jääsjärven lähialueeseen. Myös kirkonkylällä sijaitseva Telkänlampi voisi kuulua tähän lähialueeseen. Jääsjärven laskujoki on Sysmän reitin muodostava Tainionvirta, joka laskee seuraavaksi Joutsjärveen.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Jääsjärvi, Hartola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2022.
  2. a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2022.
  3. a b c d e Jääsjärvi (14.821.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2022.
  4. Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2022.
  5. Jääsjärvi, Hartola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2022.
  6. Jääsjärvi, Hartola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]