Suontee

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä Joutsassa. Suontee on kylä Suonenjoella ja Suonenjoen Suontienselkää kutsutaan välillä nimellä Suontee.
Suontee
Suntee Marjotaipaleen tieltä
Suntee Marjotaipaleen tieltä
Valtiot Suomi
Maakunnat Etelä-Savo
Kunnat Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa
Koordinaatit 61°39′14″N, 26°29′38″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue

Ala-Suonteen alue (14.84)

Ylä-Suonteen valuma-alue (14.85)
Järveen tulevat joet Sahinjoki, Salasjoki, Vallasjoki, Sunkinjoki
Lasku-uoma Viherinkoski Viheriin
Järvinumero 14.851.1.001 ja 14.841.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 94,1 m [1]
Pituus 33 km [1]
Leveys 18 km [1]
Rantaviiva 627,153 km [2][a]
Pinta-ala 142,44545 km² [2][a]
Tilavuus 0,988303952 km³ [2][a]
Keskisyvyys 6,9 m [b]
Suurin syvyys 43,65 m [3]
Valuma-alue 625,72 km² [4]
Keskiylivirtaama 10,2 m³/s (MHQ, Myllykoskessa [5])
Keskivirtaama 5,8 m³/s (MQ, Myllykoskessa [5])
Keskialivirtaama 3,4 m³/s (MNQ, Myllykoskessa [5])
Saaria 666 [2]
Mankinsaari, Lehtisensaari, Isosaari, Käyrässaari, Joussaari, Konnassaari,
Tieransaari
Suontee

Suontee on Keski-Suomen Joutsassa ja Etelä-Savon Hirvensalmessa ja Pertunmaalla sijaitseva Suomen 34. suurin järvi. Suontee on kirkasvetinen ja kalaisa järvi.[1]

Suontee on niin suuri järvi, että vesistöviranomaiset käsittelevät sitä kahdessa osassa. Samoin tehdään tässä artikkelissa, sillä viranomaislähteissä sen tiedot esitetään kahdessa osassa. Ylä-Suonteen valuma-alueeksi (vesistöaluetunnus 14.85) kutsuttu vesistöalueen osa sisältää suuren osan Suonteesta järvialtaasta. Sen keräämät vedet virtaavat Suonteen lounaisosassa sijaitsevan Ollinsalmen läpi Ala-Suonteen alueelle (14.84), jossa sijaitsee loput Suonteen järvialtaasta. Näitä järvenosia kutsutaan tässä artikkelissa Ylä- ja Ala-Suonteeksi. Järvialueiden välinen raja kulkee Ollinsalmen sillan alla.[1][3][6][7]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suontee on noin 33 kilometriä pitkä, 18 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 142,45 neliökilometriä eli 14 245 hehtaaria [a] (joskus mainitaan myös 149 km² [8][3]). Pinta-alasta 62 prosenttia kuuluu Ylä-Suonteeseen ja 38 prosenttia Ala-Suonteeseen, mutta järven vesitilavuudet ovat vastaavasti 79 prosenttia ja 21 prosenttia. Ylä-Suonteen keskisyvyys onkin 8,81 metriä kun se on Ala-Suonteella 3,86 metriä. Suonteen vesimäärä on noin 0,988 kuutiokilometriä. Suonteen 627 kilometriä pitkä rantaviivasta 63 prosenttia on Ylä-Suonteella ja 37 prosenttia Ala-Suonteella.[2][1][3]

Suonteen rantaviiva mutkittelee voimakkaasti ja järvessä on runsaasti isojakin saaria. Voimakkaimmin järven muotoon vaikuttaa Marjotaipaleelta lounaaseen työntyvä 10 kilometriä pitkä niemimaa, joka jakaa järven Ylä- ja Ala-Suonteeksi. Niemi muodostaa Ollinsalmessa vain 300 metriä leveän kapeikon [8]. Sen suurimmat järvenselät ovat Pohjois-Suonteen Saposelkä, Kotkatselkä ja Kataatselkä ja Etelä-Suonteen Hautoselkä, Kämpinselkä ja Kotkatselkä. Selkien välissä on rikkonaista saaristoa tai niemiä. Suoneteella on tuhansia saaria. Niiden ilmoitettu lukumäärä riippuu siitä, kuinka suuria luotoja merkitään saariksi. Vesistöviranomaisten mukaan Suonteella on 666 saarta (tai myös 534 [3]), joista osa on vain alle aarin kokoisia [a]. Saarien yhteispinta-ala on 27,36 neliökilometriä eli noin 16 prosenttia järvialueesta. Suuri osa Suonteeseen tulevasta vedestä laskee Suonteen luoteisosaan eli Ala-Suonteen pohjoisosaan, ja virtaa Ala-Suonteen kautta Viheriin. Ylä-Suontee jää siten Sysmän reitin päävirtauksesta hieman sivummalle [8].[2][1][3]

Ala-Suontee kuuluu kokonaan ja Ylä-Suonteen eteläosasta noin puolet kuuluu Joutsaan, joka muodostaa Keski-Suomen maakunnan eteläosia. Muu osa järvestä jakautuu Hirvensalmen ja Pertunmaan kesken, jotka ovat osia Etelä-Savon maakuntaa. Järven rannoilla ei ole suuria taajamia. Suurin osa Joutsan ja Hirvensalmen vapaa-ajan asunnoista sijaitsee juuri Suonteen rannoillalähde?.[3][1]

Ylä-Suontee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuremman Ylä-Suonteen järvenosa on 18 kilometriä pitkä, 13 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 88,49 neliökilometriä. Järvenosan rantaviiva on varsin mutkitteleva, jossa ulkonevat niemet ja syvälle tunkeutuvat lahdet vuorottelevat. Tällaisia lahtia ovat esimerkiksi pohjoisessa Mankinsaaren takana sijaitseva Karttuulahti, Kotisaaren suojassa sijaitseva Ruhalahti, Terhinselkä ja itärannan Tuukkalanlahti. Kaakkoisrannasta voidaan vielä mainita Seppälänlahti, Siikalahti ja Purunlahti. Merkittävin niemi on 8 kilometriä pitkä ja se työntyy esille järvenosan luoteispäästä. Niemellä sijaitsevat Kullasniemen ja Mankin kulmakunnat.[2][1]

Ylä-Suonteella on 425 saarta, joiden pinta-ala on 1 730 hehtaaria eli noin 16,4 prosenttia järvenosan kokonaispinta-alasta. Saarista neljä, eli Mankinsaari, Lehtisensaari, Käyrässaari ja Konnassaari, ovat yli neliökilometrin suuruisia, 74 saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, 336 ovat yli aarin ja loput 11 ovat alle aarin kokoisia. Kiinteästi asuttu saari on Mankinsaari, jonne tulee tie Haapasalmen yli Mankista. Myös Papinsaaressa on kiinteistöjä mutta ei tieyhteyttä. Moniin saariin on rakennettu vapaa-ajan asuntoja, mutta suurin osa saarista ovat autioita.[2][1]

Ylä-Suonteen järvenpohja on vaihteleva jo runsaan saaristonkin vuoksi. Vaikka järvenosan keskisyvyys on 8,81 metriä, löytyy siitä 43,65 metriä syvä syvänne. Se sijaitsee syvyyskarttojen mukaan todennäköisesti Kukonselällä Hirvisaaren ja Pieni-Lehtisen puolivälissä [9]lähde?. Muita syvänteitä esiintyy kaakkoisosan Konnassaaren ohittavassa syvännejaksossa (35 m, 25 m, 31 m, 30 m ja 30 m), Konnassaaresta pohjoiseen kulkevassa syvännejaksossa (25 m ja 22 m), Ala-Suonteeseen päin kulkevassa Hautoselän, Kukonselän, Haapaselän ja Leväsenselän syvännejaksossa (esimerkiksi 30 m, 42 m, 35 m, 33 m ja 23 m), Korpisaaren pohjoisrannassa (25 m), Ilvessaaren pohjoisrannassa (20 m) sekä saarien kapeissa salmissa Mankinsaarella (30 m), Kuivassalmessa (17 m), Lehtisensalmessa (25 m) ja Pellossalmessa (21 m). Järvenosan tilavuus on noin 0,78 kuutiokilometriä.[2][1]

Ylä-Suonteen rantaviivan pituudeksi ilmoitetaan 393,46 kilometriä. Järvenosan ympäristössä on hieman viljeltyä peltomaat, josta vain pieni osa reunusta järvenrantoja. Peltomaata esiintyy pohjoisrannikon Ruhalahden, Kuitulan ja Tuukkalan kylien alueilla, itärannikon, hieman kauempana kaakkoisrannan Vahvaselällä, sekä luoteisosan Mankkissa. Etelärannikolla sijaitsee kaksi laaja ja suojeltua suoaluetta: Sahinsuo ja Isosuo. Joutsan kirkolta alkava seututie 428 seuraa kauempana järvenosan lounaisrannikkoa. Järven koillisrantaa seuraa lyhyesti Hirvensalmelta alkava seututie 431. Näitä yhdistää kyläteiden verkosto, joista saavuttaa etelärannikon kaikki rannat. Tärkeä tie on Vahvajärven puoleista kannasta seuraava Ripatin ja Ruokoniemen välinen yhdystie 15091. Järvenosan pohjoisrannikolle pääsee Uimaniemeltä alkava ja Ollinsalmen ylittävä Marjotaipaleen kautta Kanervamäelle ja Pärnämäelle johtava yhdystie 16649.[2][1]

Ala-Suontee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienemmän Ala-Suonteen järvenosa on 21 kilometriä pitkä, 7 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 53,96 neliökilometriä. Sen pituusakseli on pohjois-etelä- suuntainen ja sen levein kohta sijaitsee järvenosan keskivaiheella. Ala-Suonteen niemet ja lahdet ovat lyhyitä, mutta sen saaristo tekee järvialtaasta paikoin sokkeloiseksi.[2][1]

Ala-Suonteella on 241 saarta, joiden pinta-ala on 1 006 hehtaaria eli noin 15,7 prosenttia järvenosan kokonaispinta-alasta. Saarista kolme, eli Joussaari, Tieransaari ja Nurmaansaari, ovat yli neliökilometrin suuruisia, 41 saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, 170 yli aarin ja loput 27 ovat alle aarin kokoisia. Ainoa kiinteästi asuttu saari on Tieransaari, jonne tulee myös Ruokorannasta alkava ja Vaivaisensalmen yli kulkeva tie. Asuinkiinteistöjä esiintyy myös Isosaaressa, Liukosaaressa, Korpisaaressa ja Joussaaressa, sekä Nurmaansaaressa, jossa on edelleen peltomaata.[2][1]

Ala-Suonteen järvenpohja ei ole niin vaihtelevaa kuin Ylä-Suonteella. Syvänteitä on suhteellisen vähän ja se vaikuttaa järvenosan keskisyvyyteen, joka on vain 3,86 metriä. Suurin syvyys löytyy Kataatselän itärannasta Vehmasmäen rannan tuntumasta, jossa on 24,66 metriä syvää [10][2]. Muita syvänteitä löytyy Ollinsalmen sillan alla (21 metriä syvää), Harsunniemen edessä Harsunselällä (20 m) ja Tolvassaaren koillisrannassa (22 m). Keskimääräistä matalampaa on pohjoisosissa Saposelällä, jota muuttomatkalla olevat vesilinnut suosivat. Ala-Suonteen vesitilavuus on noin 0,21 kuutiokilometriä.[2][1]

Ala-Suonteen rantaviivan pituudeksi ilmoitetaan 233,69 kilometriä. Kartasta erottuu alueella jonkin verran viljeltyä peltomaata, mutta pelloista vain muutama ulottuu järven rantaan. Länsirannan tuntumassa sijaitsee Vallaspellon kylä ja hieman kauempana rannasta Ruokorannan kylä sekä Tanttulan kulmakunta. Joutsan kirkonkylän asuinalueet eivät ylety Ala-Suonteen rannalle, vaikka taajama keskusta on kolmen kilometrin päässä. Itärannan lähettyvillä sijaitsee Kälän kylä, Pylsyn ja Tolvasniemen kulmakunnat. Kauempana länsirannasta seuraavat Joutsasta alkavat seututie 428, josta haarautuu Uimaniemellä järven Ollinsalmessa ylittävä yhdystie, sekä seututie 616, josta haarautuu Kälässä itärantaa kauempana seuraava seututie 431. Ollinsalmen ylittävä kylätie kohtaa Pärnämäellä seututien 431. Järvenosan kiertäviltä teiltä haarautuu runsaasti pieniä rantaan tulevia teitä.[2][1]

Vedenpinnan korkeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suontee on säännöstelemätön järvi, jonka vedenpinnan korkeus säilyy vuodenajoista riippumatta melko tasaisesti samalla korkeudella. Vedenpinnan keskimääräinen korkeus on 94,1 metriä mpy. Talvialenemalla tarkoitetaan vedenpinnan lasku lumikaudella, kun sateet eivät pääse vielä järveen. Se on Suonteella 0,04 metriä. Kevättulvan suuriuus on keskimäärin 0,15 metriä.[11]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylä-Suonteella sijaitsee Natura-alue (FI0900076, 2 625 ha [12] sekä FI0900075, 5 453 ha [13]), joka muodostuu karusta ja kirkasvetisestä Suonteesta ja joistakin sen ympäristön kohteista. Natura-alueen suojeluun on otettu pieniä boreaalisia metsämaita ja rantojen vanhoja lehtometsiä sekä Suonteen rannoilta että sen saarista. Tällaisia saaria ovat esimerkiksi Ylä-Suonteen Torppasaari, Pesäsaaret, Ruissaaret, Jänttärä, Halsaari ja Iso-Kinkku sekä Ala-Suonteen Mateli, Mustasaari, Metsosaari, Ketvene ja Rokansaari. Rannat ovat huomattavassa määrin kivikkorantoja, mutta alavimmilla rannoilla esiintyy myös hiekkarantoja. Alueella viihtyy runsaslukuisena kuikka, mutta järvi on linnustollisesti muutenkin merkittävä. Esimerkiksi Suonteen Saponselän rannikko on tunnettu muuttolintujen lepopaikkana ja sen luhtarannat ja kaislikot lintujen elinympäristöinä.[14][3]

Suonteen kalatalousalue on perustettu vuonna 2019 jatkamaan Suonteen kalastusalueen työtä. Sen toimialueella sijaitsee myös naapurivesistö Viheri ja 190 neliökilometrä muita vesialueita.[15]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueella (14.8). Se sijaitsee sekä Ylä-Suonteen valuma-alueen (14.85) että Ala-Suonteen alueen (14.84) vesistöalueilla. Kolmannen jakovaiheen tarkemmin rajatut vesistöalueet ovat Ylä-Suonteen lähi-alue (14.851) ja Ala-Suonteen lähi-alue (14.841). Järven vedenpinnan korkeus on 94,1 metriä mpy. Suonteen vedet laskevat Joutsan kirkonkylän kohdalta Viherin kautta Päijänteeseen.[1][3]

Suonteen valuma-alueen pinta-ala on 626 neliökilometriä, josta Suonteen rantaviiva ottaa 170 neliökilometriä. Koko valuma-alueen järvisyys on 31 prosenttia. Valuma-alueen muiden järvien yhteispinta-ala ei ylitä Suonteen 142 neliökilometrin vesipinta-alaa. Suonteen lähialueiden valuma-alueiden yhteispinta-ala on 385 neliökilometriä ja järvisyys 46 %. Kun Suontee muodosti ensimmäisen kerran itsenäisen järven, oli se Puulasta tulevan veden läpivirtausjärvi eli reittijärvi. Kun Puulan vedenpintaa alennettiin vuonna 1854, muuttui Suontee Sysmän reitin latvajärveksi.[8][11]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraama Suonteelta 2012
Panoraama Suonteelta 2012

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Koko järveä koskevat luvut on laskettu vesistövirannomaisten Ylä- ja Ala-Suonteelle erikseen mitattujen lukujen avulla järvien kokoja painottaen. Muissa yhteyksissä voi samat luvut olla hieman erilaisia.
  2. Suonteen keskisyvyys on laskettu jakamalla Ylä- ja Ala-Suonteen järvenosien yhteistilavuus niiden pinta-alalla.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Suontee (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.8.2022.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2022.
  3. a b c d e f g h i Suontee (14.841.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2022.
  4. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  5. a b c Joutsan kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosina 2019–2021 (PDF) 22.1.2022. Joutsa: Eurofins Ahma Oy. Viitattu 25.8.2022.
  6. Ala-Suonteen alue (14.84) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2022.
  7. Ylä-Suonteen valuma-alue (14.85) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2022.
  8. a b c d Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004, sivut 117–118, 109–112, Viitattu 23.8.2022
  9. Ylä-Suonteen syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.8.2022.
  10. Ala-Suonteen syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.8.2022.
  11. a b Keto, Antton & Marttunen, Mika: Vesipolitiikan puitedirektiivi rakennetuissa ja säännöstellyissä vesistöissä. Yhteenveto vuosien 2000–2002 tutkimuksista. Suomen ympäristökeskus, 2003. Suomen ympäristö 667. ISBN 952-11-1568-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.8.2022).
  12. Suonteen eteläosa ymparistö.fi. 1.7.2019. Ympäristöhallinto. Viitattu 25.8.2022.
  13. Suonteen pohjoisosa ymparistö.fi. 3.7.2019. Ympäristöhallinto. Viitattu 25.8.2022.
  14. Suontee Saposelkä Jyväskylä: Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys. Viitattu 29.8.2022.
  15. Suonteen kalatalousalue suonteenkalatalousalue.fi. Suonteen kalatalousalue. Viitattu 25.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]