Orimattila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Orimattila
Orimattila.vaakuna.svg Orimattila.sijainti.suomi.2011.svg

vaakuna

sijainti

www.orimattila.fi
Sijainti 60°48′15″N, 25°44′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1636
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Artjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala 814,21 km²
142:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 785,35 km²
– sisävesi 28,86 km²
Väkiluku 16 352
71:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 20,82 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 17,6 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 20,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Osmo Pieski

Orimattila on Suomen kaupunki (vuodesta 1992), joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä, Nastola ja Pukkila.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilaan liittyneen Artjärven ja Orimattilan asukasluvun kehityslähde?
Vuosi Asukasluku
1980 15 184
1981 15 180
1982 15 140
1983 15 197
1984 15 286
1985 15 246
1986 15 232
1987 15 245
1988 15 403
1989 15 596
1990 15 805
1991 15 976
1992 16 125
1993 16 087
1994 15 976
1995 15 909
1996 15 796
1997 15 841
1998 15 735
1999 15 658
2000 15 629
2001 15 772
2002 15 872
2003 15 903
2004 15 948
2005 16 154
2006 16 205
2007 16 205
2008 16 276
2009
2010 16 350
2011

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Orimattilan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 184
1985
  
15 246
1990
  
15 805
1995
  
15 909
2000
  
15 629
2005
  
16 154
2010
  
16 309
Lähde: Tilastokeskus.[5]
Orimattilan kirkko

Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta.[6] Orimattilan pitäjän historia alkaa Orimattilan seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.

Hallinnollisesti Orimattilan seurakunta ja Hollolan seurakunta olivat tilapäisesti yhtä isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?

Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella vuosia. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.

Orimattilan kunta nimettiin Orimattilan kaupungiksi 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkelän vanhaa kylänraittia.

Orimattilan kirkonkylä muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[8][9]

Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[10] Lisäksi Orimattilan kyliin voidaan lukea Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[11]

Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. Vielä 1860-luvulla ei Orimattilassa kannatettu laajasti kansakoulujen perustamista. Kansakoulujen puolesta puhujaksi ryhtyi kirkkoherra Johan Granholm. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua: Koskusen kansakoulu Kuivannolle (1867-1965), Orimattilan kirkonkylän koulu (1868-1975), Järvikunnan koulu (1868-1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876), Niinikosken koulu (1883), Kuivannon koulu (1891), Pennalan koulu (1896), Kaitalan koulu (1900-1965), Iso-Mallusjoen koulu (1900), Renkomäen koulu (1901), Karkkulan koulu (1901), Tönnön koulu (1906), Virenojan koulu (1911), Henna-Keturin koulu (1919-1971), Riihoja (1924-1967), Ruhan koulu (1925-1971), Montarin koulu (1929-1965), Huhdanojan koulu (1930-1965), Viljamaan koulu (1950-1975), Terriniemen koulu (1958-1965) ja Tietävälän koulu (1959). Kouluverkossa on tapahtunut muutoksia. Orimattilan kirkonkylän koulu ja Viljamaan koulu yhdistyivät Orimattilan keskuskouluksi 1975. Terrinimen koulun nimi lakkasi olemasta 1971, kun Karkkulan koulu siirtyi sen rakennuksiin. Lahden kaupungin 1956 saaman osakuntaliitoksen myötä Renkomäki ja Renkomäen koulu siirtyivät osaksi Lahden kaupunkia. Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vasta 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi. Orimattilan kirkonkylän kansakoululle rakennettiin 1932 uusi rakennus Orimattilan yhteiskoulun viereiselle tontille siksi, että asukasluvun lisäännyttyä ei entinen ollut enää riittävän suuri.

1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala.

Mallusjoki, Niinikoski, Tönnö ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkkeen tehdas Kankaanmäellä.

Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Edelleen kaupungissa toimii 1940-luvulla toimintansa aloittanut Finnkarelia Virke.[12] Myös metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[13]

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Mallusjoen vanha metsä ja Mieliäissuo.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan kehräämö, kotieläinpuisto, kotiseutumuseo, pullomuseo, taidemuseo, teatteri, kirkko, Soile Ylimäyryn taidelinna ja Villa Roosa.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[14]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia orimattilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanomalehtimiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijat ja runoilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säveltäjät ja laulajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataiteilijat ja kuvanveistäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaajat ja näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kuuluisia henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivämiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  6. Orimattilassa Suomen vanhin asuinpaikka. Helsingin Sanomat, 7.11.2002. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2009.
  7. YLE Lahti Ajankohta = 22.03.2010: Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 YLE. Viitattu 5.10.2010. suomi
  8. Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993) [1]
  9. Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. Suomen sukututkimusseura - Orimattila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 30.7.2009.
  11. Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315-329.
  12. "Elettiin sit ennenkii." Orimattilan Kaupunki
  13. Orima-Tuote Oy
  14. Orimattilan kaupunki - Ystävyyskunnat Orimattilan kaupunki. Viitattu 9.8.2009.
  15. Orimattilan Judoseura
  16. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]