Niinikoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kylästä. Muista merkityksistä kertoo täsmennyssivu Niinikoski

Niinikoski on Orimattilan kylä itäisessä Päijät-Hämeessä, Artjärven rajalla. Matkaa kylästä Orimattilan keskustaan on 10 km, Helsinkiin 106 km, Lahteen 31 km ja Kouvolaan 55 km.[1] Niinikoskesta on käytetty myös nimeä Raikkola.[2] Niinikoskelle johtaa lännestä Orimattilan Pakaalta Raikkolantie.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisia viitteitä Niinikoskesta löytyy vuodesta 1538. Kylän halki virtaava Haltiajoki jakoi kylän yläkylään ja alikylään. Pohjoiseen ylikylään ensimmäiset asukkaat tiettävästi muuttivat Hollolasta, ja he kutsuivat ylikylää nimellä Raikkola. Alikylän asukkaat taas olisivat olleet peräisin Asikkalasta ja käyttivät kylästä nimeä Niinikoski. Kylän nimenä on vaihdellut Niinikoski ja Raikkola.

Niinikoski on ollut aina yksi Orimattilan suurista kylistä. Toisin kuin naapurikylässä Heinämaalla, on Niinikoskelle ollut hyvät tieyhteydet. Tie Savonlinnasta Helsinkiin on ilmeisesti kulkenut 1600-luvulla Niinikosken kautta ja kylästä on ollut yhteydet naapurikyliin Villikkalaan ja Kuivannolle, Orimattilan keskustaan sekä Pakaan kautta Myrskylään.[2]

Niinikosken kansakoulu perustettiin 1883. [3] ja se lakkautettiin 2006. [4]

Toimintaa kylällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilainen seura- ja yhdistystoiminta on ollut vilkasta kylällä. Urheiluseura Sopu perustettiin vuonna 1899. Kylässä oli pitäjän ensimmäinen kenttä, jolla on tiilimurskalla päällystetyt juoksuradat. Seuralla oli toimintaa pesäpallossa, hiihdossa, yleisurheilussa sekä voimistelussa. Nykyään Niinikosken urheilukentällä voi pelata jalkapalloa,talvella jääkiekkoa ja luistella.

Maanviljelyksen ja käsityöammattien lisäksi on kylässä harjoitettu monenlaisia toimia. Kylässä on ollut sähkölaitos, puunaulatehdas, jauhomylly, kotitarve- ja höyrysaha, meijeritoimintaa ja luujauhotehdas. Kauppoja oli parhaimmillaan neljä, nykyään ei enää yhtään.[2] Niinikosken eri alojen yrittäjien joukkoon mahtuu mm. useita kaivinkoneurakoitsijoita sekä leipomo-, maatilamatkailu- ja luomuviljely-yrittäjät sekä ompelijat.[1]

Niinikosken ensimmäinen koulu valmistui vuonna 1884. Rakennus tunnetaan nimellä Savikukko, sillä sen eristyksessä on käytty savea ja kanervaa. Savikukon viereen valmistui toinen koulurakennus vuonna 1903. Niinikosken koulu lakkautettiin vuonna 2006. Tämän jälkeen Niinikosken osakaskunta vuokrasi uutta koulurakennusta, kunnes se myytiin yksityiskäyttöön syksyllä 2011. Savikukossa pidetään kyläkahvilaa ja kylätoimistoa.

Niinikosken kyläyhdistys ry:llä on vuokrattava seurantalo Kerhola Marjumäentie 36:ssa. Se on rakennettu 1923 Uudenmaan läänin maanviljelysseuran rakennusneuvoja Siikosen suunnitelman mukaan. Kylätalo on peruskorjatu 2009-2018. Vuonna 2002 Niinikoski sai Päijät-Hämeen vuoden kylä -kunniamaininnan.[1] [5] [6]

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinikoskella on Kairessuo-Mieliäissuon luontopolku, minkä pituus on 3,2 kilometriä. Polku toteutettiin 2007 pääasiassa Natura-2000 -luonnonsuojelualueelle, mutta se sijoittuu osaksi itä- ja pohjoisreumnoiltaan myös muualle yksityisten maanomistajien maille. [7] Luontopolun totuettamiseen osallsituivat useat yhteisöt, yritykset ja yhdistykset. Mieliäissuon Natura-2000 -luonnonsuojelualueen tunnus on FI0100073 Mieliäissuo, ja sen sijainti on virallisessa luettelossa: E 25°52', N 60°48'. Mieliäissuo kuuluu valtakunnallsieen soidensuojeluohjelmaan. [8]

Urho Kekkonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urho Kekkonen perusti vuonna 1970 Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön.[9] Urho Kekkosen arkisto sijoitettiin Niinikoskelle, entisille Seppälän Hovilan tilan maille.[2] Arkistoon Kekkonen luovutti kirjallista aineistoa historian tutkimuksen edistämiseksi.[9] Kekkosen vaikutuksesta kylään on sijoittunut myös museoviraston suuri varasto, jolle Kekkonen lahjoitti tontin.[2]

Tapolan Kyläyhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinikoskella sijaitsee vuonna 1974 aloittanut Tapolan Kyläyhteisö, jonka toiminta perustuu Rudolf Steinerin antroposofisiin oppeihin. Yhteisö antaa kodin ja hoitoa kehitysvammaisille kodinomaisessa taloyhteisössä. Yhteisö hoitaa biodynaamista maatilaa ja sillä on lisäksi kutomo, juustola ja yrittipaja.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Niinikoski - Päijät-Hämeen vuoden kylä 2002 27.5.2008. Niinikoski: Niinikosken kyläyhdistys. Viitattu 15.11.2008.
  2. a b c d e Näveri, Vesa: Valtiomiesten Niinikoski, s. 177–180. teoksessa "Kyliä ja kyläläisiä". Orimattila: Pitäjäsanomat Oy, 1989. ISBN 952-90076-8-X.
  3. Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, ensimmäinen osa Uudenmaan lääni, 160, toimittanut Lauri Hendell, toimitus professori J. E. Rosberg, professori Kustavi Grotenfelt, professori J. G. Granö ja filosofian maisteri Kaarlo Hildén, 1919, Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1919, Helsinki, Helsingin Uusi Kirjapaino
  4. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  5. https://www.seurantalot.fi/talot/2428-kerhola
  6. http://www.niinikoskenkyla.fi/kerhola
  7. http://www.niinikoskenkyla.fi/kairessuo-mieliaissuon-luontopolku
  8. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Mieliaissuo(7181)
  9. a b Urho Kekkosen Arkisto kolumbus.fi. Viitattu 15.11.2008.
  10. Tapolan Kyläyhteisö 2008. Tapolan Kyläyhteisö Ry. Viitattu 15.11. 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]