Pennala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pennalan kylä Pennalantien varrella Orimattilassa Orimattilan kirkokylän suunnasta, etelästä päin katsottuna.

Pennala on Orimattilan pohjoinen kylä Lahden Renkomäen eteläpuolella. Oikeudenkäyntikirjojen mukaan kylässä on ollut Pennala-niminen talo 1700-luvun alkupuolelta lähtien.[1]

Pennalassa on kymmenisen maanviljelystilaa, joista yhdessä harjoitetaan maitotaloutta. Kylässä on asukkaita noin 800. Kahden vuosikymmenen aikana alueelle on rakennettu 150 omakotitaloa sekä muita asumiseen liittyviä rakennuksia. Vuonna 2007 myyntiin tulleen Hankaanojan asuinalueen tontit on rakennettu ja lähes kaikissa taloissa jo asutaankin 2009. Tällä hetkellä Pennalassa on myynnissä Ylä-Hankaanojan tontit Ylä-Hankaanojan myytävät tontit. Kylässä on myös Orimattilan hallintomallin mukainen kyläjohtokunta.

Orimattilan kaupunki on investoinut merkittävästi nopeasti kasvaneen kylän sosiaalipalveluihin. Uusi päiväkoti valmistui 2006 ja vuonna 1919 rakennetun koulun laajennus- ja peruskorjaustyö valmistui aikataulussa 2009. Päiväkodin laajennusosa otetaan käyttöön 2011

Lisääntyvän asutuksen ohella Pennalassa on itse kyläkeskuksen länsipuolella uuden Orimattilantien varrella myös kehittyvää yritystoimintaa. Pennalaan siirtyi Hollolan Soramäestä Ideachip. Uuden 15 000 m² terminaalin alueelle rakennutti SHW Logistiikka, jonka osti Suomen Posti.[2]

Logistiikkatoimintojen sijoittaminen Pennalaan liittyy Vuosaaren sataman vaikutusalueeseen, johon liittyviä hankkeita ovat myös Lahden kaupungin Kujalan logistiikkakeskus ja Nostavan logistiikkakeskus.

Palvelut ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pennalan koulussa on peruskoulu, missä ovat luokat ensimmäisestä kuudenteen. Koulurakennus on rakennettu 1919.
  • Päiväkodissa on 42 alle kouluikäisen lapsen päivähoitopaikkaa.
  • Perhepäivähoitajia
  • Kirjastoauto
  • Palvelubussi
  • Jätteiden keräyspiste (paperi+paristot)

Muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Julkinen liikenne Lahti–Pennala–Orimattila ja takaisin
  • Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä koululaisten iltapäiväkerho
  • seurakunnan järjestämät päiväkerhot 4-6–vuotiaille kolme kertaa viikossa sekä perhekerho kerran viikossa
  • seurakunnan järjestämä Raamattu- ja keskustelupiiri kerran kuukaudessa
  • kioski
  • raittiusseuran ja seurakunnan yhdessä järjestämät tilaisuudet (Kauneimmat joululaulut seurantalolla, Kevätkirkko)
  • VPK:n tarjoamat palvelut: hälytysosasto, nuoriso-osasto, varhaisnuoret ja harrastusosasto

Suurimmat yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pennalassa on ollut Loviisa–Vesijärven rautatien Pennalan rautatieasema 14 kilometrin päässä Niemen rautatieasemasta. Vuodesta 1960 alkaen rata on ollut normaalilevyinen Lahti–Loviisa-rata.

Pennalan uskotaan muodostuneet 1400-luvun lopulla, sillä vuoden 1539 maakirjasta löytyy maininta kahdesta talosta.[3] 1707 taloja on kolme: Knaapila, Sulku ja Uotila.[4] Knaapila jaettiin perivien veljesten kesken, jolloin muodostuivat Mattila ja Peltola, Pennalan jäljellä olevat kantatilat. 1800 mentäessä talomäärä oli 18 ja vuosisadan loppuun mennessä vajaat kolmenkymmentä. Lankilantien varressa on Pyssymäki, missä uskotaan poltetun merkkitulia ja järjestetyn kesäjuhlia tanssimusiikilla.lähde?

Loviisan-Vesijärven rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueita halkova Lahti-Loviisa-rata oli alun perin Loviisan–Vesijärven rautatien kapearaiteinen rataosa, joka avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904. Rautateillä oli Pennalassa henkilö- ja tavaraliikennettä palveleva asema. Sen etäisyys Niemen rautatieasemasta oli 14 kilometriä. Henkilöliikenteen lisäksi rautatie välitti runsaasti rahtia, joista suuri osa oli Vesijärveltä ja Päijänteeltä tullutta puutavaraa. Vähitellen kannattamattomaksi ajautunut rautatie myytiin Valtionrautateille vuonna 1956 ja rata leveäraiteistettiin vuonna 1960.

Henkilöliikenteen palauttamista Lahti–Pennala–Orimattila–Loviisa välille on ryhdytty harkitsemaan.lähde?

Sotatoimet Pennalassa vuonna 1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pennalasta osasto Brandensteiniin liittyvä saksalaispataljoona lähti valtaamaan Lahden asemaa 19. huhtikuuta 1918. Pennalan Pyssymäellä kävi Lahden rykmentin osat puolustustaistelua saksalaisia vastaan 18. huhtikuuta, minkä seurauksena kuoli 52 punakaartiin kuuluvaa, joista kaksi oli naista. Punaisia ei haudattu Orimattilan hautausmaalle, vaan Pyssymäen länsirinteeseen, mistä heidät siirrettiin Orimattilan hautausmaalle 1951. Tuonaikaisten juoksuhautojen jäännöksiä on edelleen erotettavissa rinteellä.

Suomen sotasurmat 1914–1922 -projektin tietokanta tunnistaa vain 14 18. huhtikuuta 1918 Pennalassa kaatunutta punaista, joista Karl William Salo (Kalle Salo) oli Lahden rykmentin ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian päällikkö sekä yhden valkoisen. Salo oli myös Orimattilan punakaartin esikunnan jäsen. Ensimmäinen Pennalassa kaatunut oli Onni Jalmar Emmanuelinpoika 15. huhtikuuta 1918, joten myös Pennalassa on saattanut olla taistelukosketuksia jo ennen varsinaista Pennalan taistelua 13. huhtikuuta 1918 tapahtuneen Orimattilan kirkonkylän valtaamisen jälkeen.

Pennalan vallattuaan osasto Brandensteinin 5. polkupyöräpataljoonan komentaja kapteeni Heinz von Wilamovitz-Moellendorff jatkoi Renkomäen kautta kohti Hennalan varuskuntaa ja Lahden hautausmaanmäkeä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Atte Hardén: ”XV ja XVI vuosisata”, Orimattilan pitäjä, s. 102-103. Lahti: Orimattilan kunta, 1923.
  2. Taloussanomat: Posti alkaa roudata huonekaluja, luettu 29.5.2007
  3. A.Penttilä,A.Narva,E.Hämäläinen: Orimattilan historia I, s. 37. Jyväskylä: Orimattilan kunta, 1987. ISBN 951-99803-3-4.
  4. Atte Hardén: ”XV ja XVI vuosisata”, Orimattilan pitäjä, s. 131. Lahti: Orimattilan kunta, 1923.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]