1900
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Huomaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1900 (MCM) ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammi–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
- 5. tammikuuta – Irlantilaisnationalistijohtaja John Redmond kutsui kansan kapinaan brittihallintoa vastaan.
- 6. tammikuuta – Lehdet ilmoittivat kolmen miljoonan ihmisen kuolevan nälkään Intiassa.[1]
- 6. tammikuuta – Buurisota: buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli tuhat ihmistä sai surmansa.
- 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
- 13. tammikuuta – Vilhelm II antoi asetuksen, jonka mukaan Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
- 13. tammikuuta – Ensimmäinen sortokausi: Venäläinen valtiosihteeri Vjatseslav von Pleve nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi.[2]
- 14. tammikuuta – Tosca-oopperan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
- 24. tammikuuta – Buurisota: Spion Kopin taistelu.
- 24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
- 27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassa avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin.[3] Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.[4]
- 27. tammikuuta – Boksarikapina: ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rangaistaan.
- 30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.
- 8. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot hävisivät taistelun buureille Ladysmithissä.
- 13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899 Ison-Britannian ja Saksan sopimuksen, jossa Britannia luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan sekä Yhdysvalloille Tutuilan ja muita saaria Polynesiassa. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista.
- 14. helmikuuta – Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
- 17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu.
- 17. helmikuuta – Giacomo Puccinin ooppera Madama Butterfly sai ensiesityksensä Milanon La Scala -teatterissa.
- 22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltain territorio.
- 23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu.
- 27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
- 27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.
- 11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
- 13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Bloemfonteinin Oranjen vapaavaltiossa.
- 13. maaliskuuta – Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin Ranskassa.
- 16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.
huhti–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
- 1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
- 4. huhtikuuta – Anarkisti ampui Walesin prinssi Edvardia tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
- 14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin.
- 1. toukokuuta – Ruutiräjähdys Pleasant Valley Coal Companyn hiilikaivoksessa Utahin Scofieldissä surmasi 200 kaivostyöläistä. Uhreista 60–70 oli amerikansuomalaisia, pääasiassa Keski-Pohjanmaalta tulleita siirtolaisia.[5]
- 2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
- 4. toukokuuta – Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I saapui monipäiväiselle vierailulle Saksaan vahvistamaan maiden suhteita.
- 14. toukokuuta – Pariisin kesäolympialaiset alkoivat.
- 17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin.
- 17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
- 17. toukokuuta – Kirjailija L. Frank Baumin Ihmemaa Oz julkaistiin Chicagossa.
- 18. toukokuuta – Buurilähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
- 18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
- 21. toukokuuta – Venäjä tunkeutui Mantšuriaan.
- 23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen, jolle myönnettiin Kongressin kunniamerkki (urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa).
- 24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
- 25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
- 28. toukokuuta – Boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
- 29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
- 30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin.
- 31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
- 31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin.
- 5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian.
- 12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain.
- 15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14.8.1900 ja kotimaanliikenteessä 14.1.1901.[6]
- 17. kesäkuuta − Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin Helsingissä Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlien ja Helsingin Ponnistuksen voimistelujuhlien yhteydessä.[7][8]
- 20. kesäkuuta – Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan.
- 20. kesäkuuta – Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin. Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa.[9]
- 29. kesäkuuta – Bobrikov lakkautti ikuisiksi ajoiksi Nya Pressen -sanomalehden.[10]
heinä–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. heinäkuuta – Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa.[11]
- 9. heinäkuuta – Boksarikapina: eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
- 27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen.[12]
- 29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuninkaan Umberto I:n.[13]
- 14. elokuuta – Suomalaisten postimerkkien käypäisyys ulkomaille menevissä kirjeissä päättyi ja samalla otettiin protestina käyttöön niin sanottu Gallen-Kallelan surumerkki.
- 14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja vapautti eurooppalaiset panttivangit.
- 27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buurikommandot Bergendalissa.
- 1. syyskuuta – Suomen ensimmäinen nykymuotoinen osuustoimintalain mukainen osuuskauppa avattiin Tampereella.[14][15]
- 4. syyskuuta − Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu aloitti liikennöinnin linjalla Töölö−Hietalahti.[16]
- 8. syyskuuta – Voimakas hurrikaani iski Teksasin Galvestoniin surmaten noin 8 000 ihmistä.
- 17. syyskuuta – Filippiinien ja Yhdysvaltain sota: Juan Caillesin komentamat filippiiniläiset joukot löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.
loka–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 28. lokakuuta – Pariisin kesäolympialaiset päättyivät.
- 6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista. McKinleyn uudelleenvalinta synnytti levottomuuksia Filippiineillä, koska vastaehdokkaan oli uskottu myöntävän maalle itsenäisyyden.
- 10. joulukuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyssuunnan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.[17]
- 14. joulukuuta – Fyysikko Max Planck piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteorian kehitys.
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.
Maapallon väkiluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maapallon väkiluku: noin 1 650 000 000
- Afrikka: 133 000 000
- Aasia: 947 000 000
- Japani: noin 45 000 000
- Eurooppa: 408 000 000
- Latinalainen Amerikka: 74 000 000
- Pohjois-Amerikka: 82 000 000
- Oseania: 6 000 000
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. tammikuuta – Niilo Tahkolahti, suomalainen kirjailija (k. 1976)
- 9. tammikuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (katosi 1939)
- 12. tammikuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä ja harpisti (k. 1960)
- 16. tammikuuta – Tauno Putkonen, suomalainen lääkäri, iho- ja sukupuolitautiopin professori (k. 1976)
- 21. tammikuuta – Aune Ylppö, suomalainen hammaslääketieteen tutkija ja professori (k. 1980)
- 27. tammikuuta – Aleksanteri Ahola-Valo, suomalainen kirjailija (k. 1997)
- 29. tammikuuta – Ella Eronen, suomalainen näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987)
- 4. helmikuuta – Jacques Prévert, ranskalainen kirjailija (k. 1977)
- 5. helmikuuta – Adlai Stevenson, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1965)
- 8. helmikuuta – Heidi Blåfield, suomalainen näyttelijä (k. 1931)
- 11. helmikuuta – Hans-Georg Gadamer, saksalainen filosofi (k. 2002)
- 12. helmikuuta – Vasili Tšuikov, Neuvostoliiton marsalkka (k. 1982)
- 22. helmikuuta – Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
- 2. maaliskuuta – Morris K. Jessup, yhdysvaltalainen tiedemies, kirjailija ja valokuvaaja (k. 1959)
- 2. maaliskuuta – Kurt Weill, saksalainen säveltäjä (k. 1950)
- 8. maaliskuuta – Aarne Koskelo, suomalainen yritysjohtaja (k. 1998)
- 12. maaliskuuta – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija, presidentti Urho Kekkosen puoliso (k. 1974)
- 13. maaliskuuta – Giórgos Seféris, vuoden 1963 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kreikkalainen runoilija ja diplomaatti (k. 1971)
- 15. maaliskuuta – Zarah Leander, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1981)
- 19. maaliskuuta – Frédéric Joliot-Curie, vuoden 1935 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1958)
- 23. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi (k. 1980)
- 26. maaliskuuta – Akseli Kaskela, suomalainen urheiluvaikuttaja (k. 1979)
- 29. maaliskuuta – John McEwen, Australian pääministeri (k. 1980)
- 2. huhtikuuta – Paula Repo, suomalainen lastenkirjailija
- 5. huhtikuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1967)
- 11. huhtikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija (k. 1989)
- 25. huhtikuuta – Wolfgang Pauli, vuoden 1945 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalaissyntyinen fyysikko (k. 1958)
- 26. huhtikuuta – Charles Richter, yhdysvaltalainen seismologi ja keksijä (k. 1985)
- 28. huhtikuuta – Jan Oort, alankomaalainen astronomi (k. 1992)
- 30. huhtikuuta – Cecily Lefort, englantilainen toisen maailmansodan sankaritar (k. 1945)
- 1. toukokuuta – Ignazio Silone, italialainen kirjailija (k. 1978)
- 2. toukokuuta – A. W. Lawrence, brittiläinen arkeologi ja historioitsija (k. 1991)
- 10. toukokuuta – Cecilia Payne-Gaposchkin, brittiläinen tähtitieteilijä (k. 1979)
- 12. toukokuuta – Helene Weigel, itävaltalainen näyttelijätär (k. 1971)
- 20. toukokuuta – Ragnar Ypyä, suomalainen arkkitehti (k. 1980)
- 23. toukokuuta – Hans Frank, saksalainen SS-upseeri, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri 1939–1945 (k. 1959)
- 25. toukokuuta – Alain Grandbois, kanadalainen runoilija (s. 1975)
- 4. kesäkuuta – Alfredo Le Pera, argentiinalainen toimittaja, näytelmäkirjailija ja laulunsanoittaja (k. 1935)
- 5. kesäkuuta – Dennis Gabor, vuoden 1971 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilainen fyysikko (k. 1979)
- 17. kesäkuuta – Martin Bormann, saksalainen natsijohtaja (katosi 1945)
- 22. kesäkuuta – Jennie Tourel, venäläis-yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1973)
- 25. kesäkuuta – Louis Mountbatten, englantilainen amiraali (k. 1979)
- 29. kesäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (k. 1944)
heinäkuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Marcus Adeney, kanadalainen sellisti, säveltäjä, kirjailija ja musiikkipedagogi (k. 1998)
- 4. heinäkuuta – Robert Desnos, ranskalainen runoilija (k. 1945)
- 18. heinäkuuta – Nathalie Sarraute, venäläis-ranskalainen kirjailija (k. 1999)
- 24. heinäkuuta – Zelda Fitzgerald, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1948)
- 29. heinäkuuta – Eyvind Johnson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (k. 1976)
- 4. elokuuta – Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, myöhemmin kuningataräiti, kuningas Yrjö VI:n puoliso (k. 2002)
- 4. elokuuta – Ingvald Serenius, suomalainen arkkitehti (k. 1974)
- 6. elokuuta – Cecil Howard Green, brittiläis-yhdysvaltalainen geofyysikko (k. 2003)
- 11. elokuuta – Eero A. Wuori, suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja suurlähettiläs (k. 1966)
- 13. elokuuta – Hector Gratton, kanadalainen säveltäjä, kapellimestari, pianisti ja pedagogi (k. 1970)
- 13. elokuuta – Yrjö Lindegren, suomalainen arkkitehti (k. 1952)
- 18. elokuuta – Vijaya Lakshmi Pandit, intialainen poliitikko ja diplomaatti (k. 1990)
- 23. elokuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja musiikkikirjailija (k. 1991)
- 25. elokuuta – Sir Hans Adolf Krebs, vuoden 1953 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1981)
- 25. elokuuta – L. Arvi P. Poijärvi, suomalainen koulumies ja professori (k. 1986)
- 26. elokuuta – Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä (k. 1980)
- 3. syyskuuta – Urho Kekkonen, kahdeksas Suomen tasavallan presidentti (k. 1986)
- 3. syyskuuta – Bruno Nurmi-Johansson, suomalainen taikuri ja vatsastapuhuja (k. 1979)
- 6. syyskuuta – Lauri Viljanen, suomalainen runoilija ja kirjallisuudentutkija (k. 1984)
- 20. syyskuuta – Uuno Klami, suomalainen säveltäjä (k. 1961)
- 22. syyskuuta – Michelangelo Abbado, italialainen viulisti ja säveltäjä (k. 1979)
- 29. syyskuuta – Örnulf Tigerstedt, suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija (k. 1962)
- 3. lokakuuta – Thomas Wolfe, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1938)
- 7. lokakuuta – Heinrich Himmler, saksalainen natsivirkamies ja SS:n johtaja (k. 1945)
- 7. lokakuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (k. 1967)
- 16. lokakuuta – Eileen Law, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1978)
- 19. lokakuuta – Erna Berger, saksalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (k. 1990)
- 26. lokakuuta – Karin Boye, ruotsalainen runoilija (k. 1941)
- 27. lokakuuta – Lidija Ruslanova, venäläinen laulaja (k. 1973)
- 30. lokakuuta – Ragnar Granit, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut suomalaissyntyinen fysiologi (k. 1991)
- 3. marraskuuta – Adi Dassler, saksalainen suutari ja liikemies, Adidas-yhtiön perustaja (k. 1978)
- 8. marraskuuta – Margaret Mitchell, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1949)
- 8. marraskuuta – Charlie Paddock, yhdysvaltalainen urheilija (k. 1943)
- 14. marraskuuta – Aaron Copland, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1990)
- 16. marraskuuta – Nikolai Pogodin, neuvostoliittolainen näytelmäkirjailija (k. 1962)
- 18. marraskuuta – Gunnar Wasastjerna, suomalainen ylilääkäri, lääkintöneuvos ja muistelmakirjailija (k. 1980)
- 19. marraskuuta – Anna Seghers, saksalainen kirjailija (k. 1983)
- 22. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1952)
- 25. marraskuuta – Rudolf Höss, saksalainen SS-upseeri (Auschwitzin keskitysleirin päällikkö) (k. 1947)
- 2. joulukuuta – Viljo Sohkanen, suomalainen sosiaalijohtaja ja sosiaalineuvos (k. 1989)
- 3. joulukuuta – Richard Kuhn, vuoden 1938 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalainen kemisti (k. 1967)
- 12. joulukuuta – Sammy Davis, Sr., yhdysvaltalainen tanssija (k. 1988)
- 13. joulukuuta – Aino Kassinen, suomalainen selvänäkijä (k. 1977)
- 15. joulukuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (k. 1964)
- 18. joulukuuta – Irma Wikström, suomalainen näyttelijä (k. 1969)
- 19. joulukuuta – Audrey Mildmay, brittiläinen oopperalaulaja (k. 1953)
- 21. joulukuuta – Vsevolod Višnevski, neuvostoliittolainen kirjailija (k. 1951)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Edgar Leopold Layard, brittiläinen lintutieteilijä (s. 1824)
- 4. tammikuuta – Henry Tracey Coxwell, englantilainen ilmailija (s. 1819)
- 8. tammikuuta – Johan Parviainen, suomalainen kauppias ja teollisuusmies (s. 1834)
- 20. tammikuuta – John Ruskin, englantilainen kirjailija (s. 1819)
- 21. tammikuuta – Zacharias Cleve, suomalainen kasvatustieteilijä (s. 1820)
- 26. tammikuuta – Sofia Hagman, Kangasalan kansanopiston perustaja ja johtaja (s. 1842)
- 1. helmikuuta – Bernard Altum, saksalainen pappi, eläintieteilijä ja metsäntutkija (s. 1824)
- 6. helmikuuta – Pjotr Lavrov, venäläinen anarkisti ja sosialistifilosofi (s. 1823)
- 9. helmikuuta – Richard W. Thompson, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1909)
- 16. helmikuuta – Julius Schrader, saksalainen taidemaalari (s. 1815)
- 21. helmikuuta – Charles Piazzi Smyth, brittiläinen tähtitieteilijä, Skotlannin Astronomer Royal (s. 1819)
- 3. maaliskuuta – Ludwig Purtscheller, itävaltalainen vuorikiipeilijä (s. 1849)
- 6. maaliskuuta – Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä (automobiilien edelläkävijä) (s. 1834)
- 10. maaliskuuta – J. P. E. Hartmann, tanskalainen säveltäjä (s. 1905)
- 18. maaliskuuta – George Burritt Sennett, yhdysvaltalainen liikemies ja lintutieteilijä (s. 1840)
- 19. maaliskuuta – Charles-Louis Hanon, ranskalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s. 1819)
- 19. maaliskuuta – Carl Johan Lindeqvist, suomalainen klassisten kielten professori (s. 1834)
- 22. maaliskuuta – Petter Lybeck, suomalainen urkujenrakentaja ja urkuri (s. 1841)
- 27. maaliskuuta – Piet Joubert, eteläafrikkalainen kenraali, Transvaalin tasavallan varapresidentti (s. 1831)
- 28. maaliskuuta – Vincent Benedetti, ranskalainen kreivi ja diplomaatti (s. 1817)
- 28. maaliskuuta – August Ferdinand Juselius, suomalainen valtiopäivämies ja Turun kaupunginjohtaja (s. 1847)
- 29. maaliskuuta – Leonid Radin, venäläinen vallankumouksellinen, runoilija ja keksijä (s. 1860)
- 2. huhtikuuta – Gustaf Åkerhielm, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (s. 1833)
- 5. huhtikuuta – Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
- 7. huhtikuuta – Frederic Edwin Church, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1826)
- 14. huhtikuuta – Osman pašša, turkkilainen marsalkka (s. 1832)
- 18. huhtikuuta – Lorenz Nikolai Achté, suomalainen laulaja, säveltäjä ja kapellimestari (s. 1835)
- 18. huhtikuuta – Rudolf Charousek, unkarilainen shakkimestari (s. 1873)
- 21. huhtikuuta – Alphonse Milne-Edwards, ranskalainen lintutieteilijä, äyriäistutkija ja museonjohtaja (s. 1835)
- 22. huhtikuuta – Tobias Mullen, irlantilais-yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1818)
- 22. huhtikuuta – Rabih al-Zubayr Ibn Fadl Allah, sudanilainen sotapäällikkö (s. 1845)
- 24. huhtikuuta – George Douglas Campbell, Argyllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
- 25. huhtikuuta – Aleksandra Petrovna, venäläinen suuriruhtinatar (s. 1838)
- 27. huhtikuuta – Samuel Werner von Troil, suomalainen senaattori, kamariherra ja maamarsalkka (s. 1833)
- 28. huhtikuuta – Frantsišak Bahuševitš, valkovenäläinen runoilija ja esseisti (s. 1840)
- 1. toukokuuta – Inez Borg, suomalainen näyttelijä
- 2. toukokuuta – Ivan Aivazovski, armenialais-venäläinen taidemaalari (s. 1817)
- 10. toukokuuta – Konstantin Hakulin, suomalainen kauppaneuvos ja valokuvaaja (s. 1833)
- 18. toukokuuta – Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
- 21. toukokuuta – Karl Robert Malmström, suomalainen pappi ja runoilija (s. 1830)
- 25. toukokuuta – Emanuel Törmälä, suomalainen pappi, kirjailija ja kääntäjä (s. 1849)
- 27. toukokuuta – Fridolf Weurlander, suomalainen kuvataiteilija (s. 1851)
- 2. kesäkuuta – Samori Touré, Mandinkan valtakunnan perustaja (s. 1830)
- 3. kesäkuuta – Mary Kingsley, englantilainen tutkimusmatkailija ja kirjailija (s. 1871)
- 5. kesäkuuta – Stephen Crane, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1871)
- 11. kesäkuuta – Belle Boyd, yhdysvaltalainen näyttelijä (Konfederaation vakoilija) (s. 1843)
- 14. kesäkuuta – Frans Maexmontan, suomalainen toimittaja, opettaja ja taidemaalari (s. 1847)
- 16. kesäkuuta – François d’Orléans, ranskalainen laivastoupseeri (s. 1818)
- 21. kesäkuuta – Mihail Muravjov, venäläinen kreivi, diplomaatti ja ulkoministeri (s. 1845)
heinäkuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 14. heinäkuuta – Víctor López Seoane, espanjalainen eläin- ja kasvitieteilijä (s. 1832)
- 19. heinäkuuta – Frans Wilhelm Rothsten, suomalainen kääntäjä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri (s. 1833)
- 29. heinäkuuta – Umberto I, Italian kuningas (s. 1844)
- 29. heinäkuuta – Sigbjørn Obstfelder, norjalainen koneinsinööri ja kirjailija (s. 1866)
- 30. heinäkuuta – Alfred, Sachsen-Coburgin ja Gothan herttua, kuningatar Viktorian toinen poika (s. 1844)
- 4. elokuuta – Jacob Dolson Cox, yhdysvaltalainen kenraali ja republikaanipoliitikko (s. 1828)
- 4. elokuuta – Isaak Levitan, venäläinen taidemaalari (s. 1860)
- 7. elokuuta – Wilhelm Liebknecht, saksalainen sosiaalidemokraatti (s. 1826)
- 8. elokuuta – Emil Škoda, böömiläinen insinööri, Škoda-yhtiön perustaja
- 8. elokuuta – August Vilhelm Ervasti, suomalainen lehtimies, tutkimusmatkailija ja Karjalan sivistystyön vaalija (s. 1845)
- 9. elokuuta – Christian Theodor Oker-Blom, suomalainen kenraali ja senaattori (s. 1822)
- 10. elokuuta – Charles Russel, Killowenin paroni Russell, Englannin oikeuden lordiylituomari (s. 1832)
- 12. elokuuta – Wilhelm Steinitz, itävaltalais-yhdysvaltalainen shakin maailmanmestari (s. 1836)
- 13. elokuuta – Vladimir Solovjov, venäläinen runoilija, filosofi ja mystikko (s. 1853)
- 15. elokuuta – John Anderson, skotlantilainen eläintieteilijä (s. 1833)
- 16. elokuuta – Eça de Queirós, portugalilainen kirjailija (s. 1845)
- 19. elokuuta – Jean-Baptiste Accolay, belgialainen viulisti, kapellimestari ja säveltäjä (s. 1833)
- 25. elokuuta – Kuroda Kiyotaka, Japanin pääministeri (s. 1840)
- 25. elokuuta – Friedrich Nietzsche, saksalainen filosofi ja kirjailija (s. 1844)
- 26. elokuuta – Emil Collan, suomalainen opettaja, painoasiamies ja päätoimittaja (s. 1851)
- 28. elokuuta – William Grommé, venäjänsaksalainen taidemaalari ja keräilijä (s. 1836)
- 28. elokuuta – Henry Sidgwick, englantilainen filosofi (s. 1838)
- 31. elokuuta – Fjodor Logginovitš Heiden, venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri (s. 1821)
- 31. elokuuta – John Bennet Lawes, brittiläinen keksijä ja maataloustieteilijä (s. 1814)
- 18. syyskuuta – P. Solstrand, suomenruotsalainen runoilija (s. 1855)
- 19. syyskuuta – Max Jähns, saksalainen upseeri ja kirjailija (s. 1837)
- 23. syyskuuta – Arsenio Martínez Campos, espanjalainen kenraali ja pääministeri (s. 1831)
- 23. syyskuuta – William Marsh Rice, yhdysvaltalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)
- 28. syyskuuta – Lovisa Rosenlund, Suomen aikoinaan vanhin asukas (s. 1792)
- 2. lokakuuta – Erkki Antti Juhonpieti, suomalainen lestadiolaissaarnaaja (s. 1814)
- 15. lokakuuta – Zdeněk Fibich, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1850)
- 22. lokakuuta – John Sherman, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1823)
- 28. lokakuuta – Friedrich Max Müller, saksalais-englantilainen kieli- ja uskontotieteilijä (s. 1823)
- 9. marraskuuta – Isak Wilhelm Fellman, suomalainen laivanvarustaja ja teollisuudenharjoittaja (s. 1828)
- 9. marraskuuta – Adolf Tillaeus, suomalainen käsityöäinen ja hoviräätäli (s. 1845)
- 10. marraskuuta – Armand David, ranskalainen pappi, lintu- ja kasvitieteilijä (s. 1826)
- 17. marraskuuta – E. V. Petterson, suomalainen kirkkoherra (s. 1834)
- 22. marraskuuta – Arthur Sullivan, brittiläinen säveltäjä (s. 1842)
- 29. marraskuuta – Gustav Hartlaub, saksalainen lääkäri ja eläintieteilijä (k. 1814)
- 30. marraskuuta – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1854)
- 9. joulukuuta – Emmi Ljungberg, suomalainen kirjailija (s. 1846)
- 9. joulukuuta – Ernst August Strandman, suomalainen itämaisen kirjallisuuden professori (s. 1832)
- 11. joulukuuta – Edmond de Sélys-Longchamps, belgialainen poliitikko ja eläintieteilijä (s. 1813)
- 22. joulukuuta – Leonhard von Blumenthal, preussilainen kreivi ja sotamarsalkka (s. 1810)
- 27. joulukuuta – William George Armstrong, englantilainen keksijä, tiedemies, insinööri ja liikemies (s. 1810)
- 28. joulukuuta – Woldemar von Daehn, suomalais-venäläinen kenraali ja ministerivaltiosihteeri (s. 1838)
- 28. joulukuuta – Johan Elias Strömborg, suomalainen professori ja kirjailija (s. 1833)
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nälänhätä Indiassa. Uusi Suometar, 09.01.1900, nro 6, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
- ↑ Nimityksiä. Päivälehti, 14.01.1900, nro 11, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Puhe Suomen Suuriruhtinaanmaan Waltiosäädyille määräaikaisia waltiopäiwiä awattaessa Helsingissä 27.1.1900. Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.01.1900, nro 22, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
- ↑ Nykyinen hallinto ja säädyt (lakivaliokunnan mietintö no 17). Päivälehti, 02.06.1900, nro 127A, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
- ↑ Kaivosonnettomuus Utahissa. 90 suomalaista saanut surmansa. Päivälehti, 20.05.1900, nro 117A, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Kulkulaitostoimikunnan kirje Postihallitukselle. Suomalainen Wirallinen Lehti, 28.06.1900, nro 148, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Voimistelujuhla. Päivälehti, 19.06.1900, nro 140A, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Suomen voimistelu- ja urheiluliitto. Päivälehti, 19.06.1900, nro 140A, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ K. M. A Julistuskirja wenäjänkielen käyttöönottamisesta asiain käsittelyssä..... Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.07.1900, nro 155, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Hänen Ylh. Kenraalikuvernöörin päätöksiä (Nya Pressen lakkautetaan). Suomalainen Wirallinen Lehti, 29.06.1900, nro 149, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
- ↑ Ohjattava ilmalaiva keksitty?. Päivälehti, 07.07.1900, nro 156, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
- ↑ Keisari Wilhelmin kostotuomio. Päivälehti, 03.08.1900, nro 179, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Umberton murha. Päivälehti, 03.08.1900, nro 179, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Olemme avanneet myymälämme. Finlayson ja kumpp. Työväen osuuskauppa (mainos). Tampereen Uutiset, 01.09.1900, nro 170, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Puuvillatehtaalaisten osuuskauppa. Kansan Lehti, 04.09.1900, nro 103, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Sähköraitiotiet. Päivälehti, 04.09.1900, nro 206, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 28.06.2014.
- ↑ Awoin kirje ystäwilleni. Uusi Suometar, 11.12.1900, nro 307, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.