Mallusjoki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1868 perustetun Mallusjoen kansakoulun toinen, 1902 rakennettu, rakennus. Mallusjoen peruskoulu ei ole enää toiminnassa, vaan sen ja Karkkulan peruskoulun toiminnot siirrettiin uuteen Järviseudun peruskouluun.

Mallusjoki on Orimattilan kylä. Se sijaitsee Etelä-Orimattilassa Mallusjärven ympärillä ja läheisyydessä. Kylästä on matkaa Mäntsälään 23 kilometriä, Helsinkiin 83 kilometriä ja Lahteen 35 kilometriä. Kylässä on yli 600 ympärivuotista asukasta.[1] Maarekisterin mukaan kylän läpimitta on 25 kilometriä.[2]

Mallusjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maukolanrannantie johtaa Mallusjärven rantaan.

Mallusjärven ranta on ollut aikaisemmin kylän keskeinen paikka, jossa kalastettiin, uitiin, pyykättiin ja seurusteltiin. Erityisesti kuhasaaliit olivat aikoinaan kuuluisia. 1950-luvulta alkaen rehevöityminen on kuitenkin vähentänyt järven käyttöä.[2] Nykyisin Mallusjärven alue muodostaa hyvän lintuhavaintokohteen. Lintuatlaksen mukaan Mallusjoen ruudussa pesii varmasti 82, mahdollisesti jopa 127 lajia.[3] Kevätmuuton aikana järven rannoilla nähdään monia muitakin lintuja.[4] Mallusjoella on lisäksi Natura 2000-luonnonsuojelukohde Mallusjoen vanha metsä.[5]

Mallusjärven seutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallusjärven rannalla toimii Mallusjoen lepokoti, joka aloitti toimintansa vuonna 1953. Sen taustalla on Suomen Kristillisen Työväen Liitto, nykyisin Lepokotia hoitaa säätiö. Lepokodissa asuu sekä vanhuksia että muita erityisryhmiä, jotka eivät tarvitse varsinaista laitoshoitoa, mutta eivät pärjää yksinkään.[6]

Perimätiedon mukaan Mallusjoki on Orimattilan vanhin kylä.[2] Ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1459. Kylän vanhat talot ja mäkitupalaisasutus ovat maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.[7] Kylä valittiin 1999 kolmanneksi Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.[8] Vähä-Mallusjoelle perustettiin Järvikylän koulu 1868 Orimattilan kunnan toisena kansakouluna vuotta Kuivannon Koskusten kansakoulun jälkeen. [9] Se toimi vuoteen 1902 saakka.

Kulttuuri ja sivistystoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallusjoen nurmipintainen urheilukenttä Selventiellä.

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallusjoelle avattiin Järvikunnan koulu korvaamaan Mallusjoen peruskoulun ja Karkkulan peruskoulut. Järvikunnan koulu avattiin tammikuussa 2016. 2018 syyslukukaudeksi sitä alettiin peruskorjata sen urakoineen rakennusliikkeen toimesta sisäilmaongelmien vuoksi. [10]

Mallusjoen nuorisoseura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallusjoella on toiminut nuorisoseura vuodesta 1902 ja torvisoittokunta jo ennen sitä. Nuorisoseura on järjestänyt etenkin tanhuryhmiä ja näytelmätoimintaa.[2] Mallusjoen nuorisoseuran talo on rakennettu 1916.

Nuorisoseurantalolla järjestetään vuosittain heinä-elokuun vaihteessa heinäkuun viimeisesta sunnuntaista alkaen Mallusjoen Takinkääntöviikko-niminen musiikkijuhla. Viikko päättyy torvisoittokunnan säestämiin tanssiaisiin. Takinkääntöviikkoja on järjestetty vuodesta 1992.[11] Takinkääntöviikon aloittaa yleensä Mallusjoen kesäasukas Kaj Chydenius.

Mallusjoen vanhalla koululla on vuodesta 2015 toiminut Lasi- ja keramiikkakeskus Kuu, joka järjestää alan kursseja, näyttelyitä ja tapahtumia. [12]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallusjoki sai kuuluisuutta kirjallisuuspiireissä Jermu Koskisen ja Tuomas Takalan novellista "Mallusjokelainen sielunmaisema", joka voitti Suomen huonon kirjallisuuden seuran palkinnon. Novelli julkaistiin Huonon kirjallisuuden seuran antilogiassa "Mallusjokelainen sielunmaisema ja muuta paskaa" (2000).[13]

Orimattilan evankelis-luterilainen seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan evankelis-luterilaisella seurakunnalla on Mallusjoella leirikoti. [14]

Leirikodin lähistöllä on riihen siirretyistä hirsistä rakennettu rippikoululaisia palveleva riihikirkko.

Tunnettuja mallusjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteät muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallusjoelta on löytynyt jäänteitä kivikautisista ja historiallisista asuinpaikoista.[7][16][17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mallusjoki Lahden Seutu
  2. a b c d Tiina Karjalainen: Mallusjoki - pitäjän vanhin kylä. Teoksessa Näveri ja muut (toim.) Kyliä ja kyläläisiä. Pitäjänsanomat, 1989. ISBN 952900768X.
  3. Ruutu 673:342, Orimattila Mallusjoki Suomen Lintuatlas
  4. Mallusjärvi Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys
  5. Orimattilan Natura 2000-kohteet Orimattilan kaupunki
  6. Yleistä Mallusjoen Lepokodista Mallusjoki-säätiö
  7. a b Mallusjoen kylän kulttuurimaisema Päijät-Häme
  8. Vuoden kylät Päijät-Häme
  9. Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, ensimmäinen osa Uudenmaan lääni, 160, toimittanut Lauri Hendell, toimitus professori J. E. Rosberg, professori Kustavi Grotenfelt, professori J. G. Granö ja filosofian maisteri Kaarlo Hildén, 1919, Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1919, Helsinki, Helsingin Uusi Kirjapaino
  10. https://yle.fi/uutiset/3-10367452
  11. Takinkääntö Kylän kotisivut
  12. Lasi- ja keramiikkakeskus Kuu ckuu.fi. Viitattu 6.5.2016.
  13. Järvinen, Risto K. (toim.): ”Mallusjokelainen sielunmaisema” ja muuta paskaa: Huonon kirjallisuuden seuran antilogia. Helsinki: Like, 2000. ISBN 951-578-718-1.
  14. http://www.orimattilanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/leirikoti
  15. http://www.geni.com/people/Benjamin-Busk/6000000022292207308
  16. Antti Lahelma: Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella. Lahden kaupunginmuseo, 2002. ISBN 9789518495430.
  17. NBA Nettisovellus
  18. Mallusjoki (Mallus) Eskola Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  19. Huhdanoja Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  20. Härmälä Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  21. Maukola Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  22. Mikkola Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  23. Mallusjoki Nenäkivi Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  24. Pappilanmäki Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  25. Punanen Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  26. Sammalistonlahti Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  27. Vehkakorpi Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto
  28. Vähä-Mallusjoki jatkoa Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]