Mäntsälä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mäntsälä
Mäntsälä.vaakuna.svg Mäntsälä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.mantsala.fi
Sijainti 60°38′10″N, 025°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu  
– kappeliseurakunta 1585
– seurakunta 1616
Kokonaispinta-ala 596,11 km²
193:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 580,86 km²
– sisävesi 15,25 km²
Väkiluku 20 806
54:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
väestötiheys 35,82 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 21,4 %
– 15–64-v. 62,6 %
– yli 64-v. 16,1 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 20,5 %
168:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Esko Kairesalo

Mäntsälä on kunta Uudellamaalla. Mäntsälässä asuu noin 21 000 henkilöä ja sen pinta-ala on noin 600 km². Väestötiheys on 35,8 asukasta/km². Asukkaista 97 prosenttia on suomenkielisiä.

Mäntsälä tunnetaan kartanoistaan ja Mäntsälän kapinasta. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä ”Kehä V”.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälä sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.[6] Mäntsälän naapurikunnat ovat Kärkölä pohjoisessa, Orimattila, Pukkila ja Askola idässä, Pornainen, Sipoo ja Järvenpää etelässä, Tuusula lounaassa sekä Hyvinkää ja Hausjärvi lännessä.[6] Mäntsälästä on 25 kilometriä Järvenpäähän, 28 kilometriä Hyvinkäälle, 34 kilometriä Orimattilaan, 38 kilometriä Porvooseen, 46 kilometriä Lahteen ja 60 kilometriä Helsinkiin.[7]

Mäntsälän pinta-ala on 596,11 km², josta 15,25 km² on sisävesiä.[1] Mäntsälän kylät ovat Hautjärvi, Herman Onkimaa, Hirvihaara, Kaukalampi, Levanto, Maitoinen, Mäntsälä, Nikinoja, Numminen, Ohkola, Olkinen, Saari, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Sääksjärvi.[8]

Kirkonkylän läpi virtaa Mäntsälänjoki. Se alkaa Hunttijärvestä. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen laskee Saarenjoki ja eteläpuolella se yhtyy Hirvihaaranjoen kanssa Mustijoeksi.[9] Mustijoen vesistön lisäksi Mäntsälä kuuluu Porvoonjoen ja Vantaanjoen vesistöjen alueisiin. Ne laskevat kaikki Suomenlahteen. Hunttijärven lisäksi Mäntsälässä on muun muassa Isojärvi, Keravanjärvi, Kilpijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän kirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866. Kuvassa etualalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihauta-alue.[11]

Keskiajalla Mäntsälä oli hämäläisten erämaata. Mustijoki ja Mäntsälänjoki muodostivat tärkeän kulkuväylän Hämeen ja Suomenlahden välillä ja ensimmäinen vakituinen asutus Mäntsälään saapuikin jokia pitkin, mahdollisesti keskiajalla. Mäntsälästä tehtiin Porvoon alainen kappeliseurakunta vuonna 1585. Tällöin Mäntsälään rakennettiin paikkakunnan ensimmäinen kirkko. Vuonna 1616 Mäntsälä itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Mäntsälän kaikki kirkot ovat sijainneet nykyisellä kirkonmäellä. Nykyinen kirkko on kolmas tai mahdollisesti neljäs.[12] Sen suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866.[11]

Mäntsälä oli kartanopitäjä, jossa maat kuuluivat kartanoille. Lähes joka kylässä oli kartano ja niillä oli suuri merkitys paikkakunnan historiassa. Moni kartanoista syntyi 1600-luvulla, jolloin maita annettiin aatelisille läänityksinä. Vuoden 1918 torpparilaki antoi torppareille ja mäkitupalaisille oikeuden lunastaa viljelemänsä maat. Sen myötä kartanoiden maaomistus hupeni, mutta niiden asema oli merkittävä vielä 1920-luvulla.[13]

Tarina kertoo, että keisari Aleksanteri I olisi ihastunut Mäntsälän kartanon tyttäreen Ulrika Möllersvärdiin Porvoon valtiopäivillä. Keisari myös vieraili Mäntsälän kartanossa ja pari vuotta myöhemmin neiti Möllersvärd kutsuttiin keisarilliseksi hovineidoksi. Tarinaa keisarin ja Möllersvärdin romanssista on käsitelty Mika Waltarin kirjassa Tanssi yli hautojen ja sen pohjalta tehdyssä elokuvassa.[13]

Mäntsälään perustettiin kansankirjasto 1840-luvulla. Kirkkoherra Abraham Ehnroos vaikutti kirjaston perustamiseen ja hänen testamenttinsa avulla Mäntsälään perustettiin ensimmäinen kansakoulu 1870-luvulla. Mäntsälään perustettiin oppikoulu vuonna 1945 ja lukio vuonna 1954.[12]

Mäntsälän kunnan asioita on hoidettu kolmessa eri rakennuksessa: kirkonmäellä sijaitsevassa pitäjäntuvassa, joka valmistui 1850-luvulla, Väinö Siikosen suunnittelemassa kunnantalossa, joka valmistui 1935 myös kirkonmäelle, ja nykyään Arto Sipisen suunnittelemassa kunnantalossa, joka valmistui vuonna 1992.[14]

Mäntsälän kapina alkoi mäntsäläläisen Ohkolan työväentalolta 27. helmikuuta 1932, kun Lapuan liikkeen kannattajia tuli estämään SDP:n kansanedustaja Mikko Erichin puheenpitämistä. Työväentaloa kerääntyi piirittämään 400 miestä, pääosin mäntsäläläisiä. Paikalla oli paljon poliiseja ja yhteenotto kärjistyi ammuskeluksi, jossa kukaan ei loukkaantunut. Piirittäjät kokoontuivat kirkonkylään Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo), jossa saivat tietää, että heidät oli määrätty vangittavaksi. He päättivät puolustautua ja ryhtyä kapinaan. Kapinalliset saivat henkiseksi johtohahmokseen Artturi Vuorimaan, Lapuan liikkeen jäsenen joka oli etsintäkuulutettu muilutuksesta ja piileskeli poliisia Mäntsälän Sääksjärvellä. Seuraavana päivänä, 28. helmikuuta, Vuorimaa laati kapinallisten julistuksen. Se oli osoitettu tasavallan presidentille ja siinä vaadittiin hallituksen eroamista ja marxilaisuuden kieltämistä. Paikalle alkoi saapua aseistautuneita miehiä ympäri maata, kapinalliset järjestäytyivät sotilaallisesti, ottivat kirkonkylän puhelinkeskuksen valvontaansa ja rajoittivat nimismiehen toimintaa. Enimmillään kapinallisia oli Mäntsälässä vähän yli 500, joiden lisäksi Lapuan liikkeen jäseniä kokoontui muuallakin. Liikkeen keskusjohto ilmoitti 29. helmikuuta Hämeenlinnasta, että se johtaa kapinaa. Samana päivänä tasavallan suojelulaki tuli voimaan ja maa siirtyi hälytystilaan. 2. maaliskuuta presidentti P. E. Svinhufvud piti radiossa puheen, jossa hän lupasi, että johtomiehiä lukuun ottamatta kapinallisia ei rangaista, jos he vain palaavat rauhallisesti koteihinsa. Puheen jälkeen kapina alkoi kuihtua. Presidentti otti 4. maaliskuuta vastaan lähetystön Mäntsälästä, mutta tässä vaiheessa yleinen mielipide ja suojeluskuntien johto oli jo kääntynyt kapinallisia vastaan. 6. maaliskuuta kapinan johtajat pidätettiin.[15]

Toisen maailmansodan jälkeen Mäntsälään muutti noin 2 000 evakkoa. Kartanoiden maat supistuivat huomattavasti, kun niitä lunastettiin siirtoväen asuttamiseksi. Siirtoväen tulon myötä paikkakunnalla alkoi voimakas uudisrakentaminen ja väkiluku lähti vahvaan kasvuun.[12]

Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992.[16] Alueen viereen valmistui Mäntsälän rautatieasema vuonna 2006, kun Lahden oikorata valmistui.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän vanha kunnantalo.

Ylin valta kunnan asioissa kuuluu kunnanvaltuustolle, jossa on 43 jäsentä. Valtuutetuista kaksitoista kuuluu keskustan, yksitoista kokoomuksen, kymmenen SDP:n, neljä MäPun, kaksi perussuomalaisten, kaksi vasemmistoliiton, yksi kristillisdemokraattien ja yksi vihreiden ryhmään. Valtuuston puheenjohtaja on Anna Helin (kok).[17] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä ja sen puheenjohtaja on Tapio Havula (kesk).[18] Mäntsälän kunnanjohtaja on Esko Kairesalo.[19]

Varan kunta eteläisessä Ruotsissa on Mäntsälän ystävyyskunta. Varalaisen kattotiili- ja pihakiviyhtiö Bendersin Suomen-konttori on Mäntsälässä. Lisäksi Mäntsälällä on ystävyyskuntasopimusta muistuttava yhteistyösopimus virolaisen Lahemaan kansallispuiston kanssa. Lahemaalla ja Mäntsälässä on kummassakin kartanomatkailua.[20]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rai-tori ja Keskuskatu.

Tokmannin pääkonttori, logistiikkakeskus ja varasto on Mäntsälässä.[21] Kunnassa on myös hakukoneyhtiö Yandexin datakeskus ja Rexamin juomatölkkitehdas.[22] 1 034:n yrityksen toimipaikka oli Mäntsälässä vuonna 2006. Näistä 289 oli rakennusalan yritystä, 191 tukku- ja vähittäiskaupan, 169 kiinteistöyritystä ja 105 teollisuusyritystä.[23]

Mäntsälässä on kaksi toria: Kauppatori, jossa järjestetään markkinat, ja Rai-tori, joka on yksityinen tori.[24]

Mäntsälän kunnallisvero on 20,5 prosenttia.[5] Mäntsälän kunta on yhtiöittänyt toimintojaan ja koonnut ne Mäntsälän Kuntayhtiöt -nimiseksi holdingyhtiöksi.[25][26] Yhtiön hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista kuusi on luottamusmiehiä. Kunta hyötyy ratkaisusta synergiaetujen kautta ja siten, että ratkaisu minimoi kunnan maksamat verot.[25]

Palvelut ja infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän kunnalla on yksi terveysasema.[27] Paikkakunnalla on apteekki ja Terveystalon sekä Mäntsälän Lääkäripalvelun yksityiset lääkäriasemat.[28][29] Kunnankirjastolla on yksi kirjasto ja kirjastoauto.[30][31] Kunta omistaa Mäntsälän vuokra-asunnot -yhtiön, joka rakennuttaa, omistaa ja isännöi asuinrakennuksensa. Yhtiöllä on noin 600 asuntoa.[32] Mäntsälässä on 22 leikkipuistoa ja -kenttää.[33]

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on Mäntsälässä paloasema, jonka lisäksi paikkakunnalla toimii neljä vapaaehtoista palokuntaa.[34][35] Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on Mäntsälässä poliisiasema.[36]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren kartano, jossa on Keudan ammattikoulutusta ja yliopistollista tuotantoeläinopetusta.

Mäntsälässä on kaksitoista alakoulua: Arolan koulu, Hepolan koulu, Hirvihaaran koulu, Hyökännummen koulu, Kirkonkylän koulu, Lukon koulu, Myllymäen koulu, Nummisten koulu, Ohkolan koulu, Saaren koulu, Sälinkään koulu ja Sääksjärven koulu. Yläkouluja kunnassa on kaksi: Ehnroosin koulu ja Riihenmäen koulu.[37]

Mäntsälän lukiossa on noin 250 opiskelijaa.[38]

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalla on Mäntsälässä kaksi toimipistettä, Lukkarinpolku 2 ja Saaren kartano.[39][40] Lukkarinpolku 2:ssa järjestetään ajoneuvoasentajan, automyyjän, kokin, lähihoitajan, sähköasentajan, talonrakentajan, varaosamyyjän ja varastonhoitajan ammattikoulutusta.[41] Saaren kartanossa taas järjestetään eläintenhoitajan, floristin, floristimestarin, maarakennuskoneenkuljettajan, maarakentajan, maaseutuyrittäjän, maatalouskoneasentajan, metsäkoneenkuljettajan, puutarhurin, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin, viheralan ja ympäristönhoitajan ammattikoulutusta.[42] Lisäksi Saaren kartanolla on Helsingin yliopiston tuotantoeläimille tarkoitettu tutkimus- ja opetussairaala.[43]

Energia-, vesi- ja jätehuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän kunnan täysin omistama Mäntsälän Kuntayhtiöt -osakeyhtiö omistaa Mäntsälän Sähkön ja Mäntsälän Veden.[26]

Mäntsälän Sähkö toimittaa muun muassa sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja laajakaistaliittymiä. Sen sähköverkko ulottuu Mäntsälän lisäksi yhdeksän muun kunnan alueelle.[44] Yhtiön kaukolämpöverkko kattaa kirkonkylän, Männikön ja Ruusutarhan alueet sekä Kapulin teollisuusalueen.[45] Yhtiö tuottaa kaukolämpönsä maakaasulla Kapulin ja Liedontien lämpökeskuksissa ja kesäisin myös Huvitien lämpökeskuksessa. Vuonna 2016 yhtiön kaukolämmöntuotannosta 62 prosenttia oli hukkalämpöä.[46] Yhtiö ostaa hukkalämmön Yandexin Mäntsälässä sijaitsevalta datakeskukselta.[47] Mäntsälän Sähkön asiakkaat voivat olla sähkön pientuottajia.[26]

Mäntsälän Vesi järjestää vesihuollon pääasiassa asemakaava-alueille ja niiden lähistölle. Yhtiöllä on Lukon, Ojalan ja Puntarmäen vedenkäsittelylaitokset. Kirkonkylään myös ostetaan vettä Hyvinkään vesilaitokselta. Hyökännummen ja Ohkolan vesi ostetaan Tuusulan seudun vesilaitokselta. Kirkonkylässä on jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään kirkonkylän ja Sälinkään sekä Pukkilan vesilaitoksen jätevedet. Hyökännummen ja Ohkolan jätevedet käsitellään Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Mäntsälän alueella toimii vesiosuuskuntia, jotka ostavat vetensä Mäntsälän Vedeltä ja toimittavat jätevetensä kirkonkylän puhdistamolle.[48]

Mäntsälä kuuluu yhdentoista muun kunnan kanssa jätelautakunta Kolmenkiertoon. Kunnat ovat Kiertokapulan osakkaita ja Kiertokapula vastaa Mäntsälän jätteenkuljetuksesta.[49] Mäntymäentiellä on kunnan keräyspiste ongelmajätteille sekä sähkö- ja elektroniikkaromulle.[50][51] Kunnalla on maan- ja lumenkaatopaikka, jonne otetaan vastaan myös puutarhajätettä.[52]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 4 kulkee Mäntsälän läpi moottoritienä. Kuvassa moottoritie, taustalla Mäntsälän rautatieasema.

Mäntsälän rautatieasema on Kerava–Lahti-oikoradan varrella. Asemalla pysähtyvät Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät junat. Helsingin ja Itä-Suomen väliset kaukojunat kulkevat Mäntsälän kautta pysähtymättä.

Kunnan halki kulkee valtatie 4, jonka eteläosa Helsingistä Heinolaan saakka on moottoritie. Rinnakkaistienä on käytössä entinen valtatie, joka kulkee suoraan Mäntsälän kirkonkylän kautta ja on nykyisin seututie 140. Juuri kirkonkylän eteläpuolella nämä leikkaavat kehämäisen, Porvoosta Hyvinkään ja Lohjan kautta Hankoon johtavan tien, jonka osuus Porvoosta Mäntsälään on kantatie 55, Mäntsälästä Hankoon valtatie 25.

Mäntsälän linja-autoasema on vilkkaimpia asemia Suomen maaseudulla. Moni mäntsäläläinen käy töissä muulla paikkakunnalla ja linja-autoliikenne on ollut Mäntsälälle pitkään merkittävässä asemassa. Nykyinen linja-autoasema valmistui vuonna 1962.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän väkiluku on 20 806.[2] Väestötiheys on 35,8 asukasta neliökilometriä kohden.

Kunnan asukkaista 97 prosenttia on suomenkielisiä ja yksi prosentti ruotsinkielisiä (2014).[4] Kunta on yksikielisesti suomenkielinen.[53] Asukkaista 21 prosenttia on alle 15-vuotiaita, 63 prosenttia 15–64-vuotiaita ja 16 prosenttia yli 64-vuotiaita (2014).[3] Mäntsäläläisistä 78,1 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon (2014).[54]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on vuoden 2015 tilanteen mukainen.[55]

Mäntsälän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 458
1985
  
12 496
1990
  
14 774
1995
  
15 651
2000
  
16 628
2005
  
18 226
2010
  
19 975

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alikartano on ollut museona. Museovirasto on määritellyt kartanon ja sen viljelymaiseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Lähes jokaisessa Mäntsälän kylässä on ollut kartano. Moni kartanoista on yhä yksityisenä maatilana. Hirvihaaran kartano on hotellina, Saaren kartano oppilaitoksena ja Sälinkään kartano ravintolana.[13] Alikartano on museona, mutta Museovirasto ilmoitti vuonna 2015 sulkevansa museon.[56] Muita museoita Mäntsälässä ovat Kirvun pitäjämuseo ja Sepänmäen käsityömuseo, joiden lisäksi Mäntsälän kirkossa on museohuone.[57][58]

Museovirasto on määritellyt Mäntsälästä kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Frugårdin kartano ja viljelymaisema, Mäntsälän kirkonmäki ja Saaren kartano.[59]

Mäntsälä mainitaan Kake Singersin kappaleessa ”Mäntsälä mielessäin” vuodelta 1979. Sen innoittajaksi on sanottu paikkakunnan 1970-luvun vilkkaasta liikenteestä johtuvia ruuhkia.[60]

Tunnettuja mäntsäläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkija ja tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld oli kotoisin Mäntsälästä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, lokakuu 2016 31.10.2016. Tilastokeskus. Viitattu 30.11.2016.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. a b Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  7. Suomen kartta Fonecta. Viitattu 3.11.2015.
  8. Häi juu – Kirja Mäntsälästäkö?, s. 9. Mäntsälä-seura, 1973.
  9. Mustijokilaakso Mustijoen Luontomatkailuyhdistys ry. Viitattu 31.10.2015.
  10. Mäntsälän järvet Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 31.10.2015.
  11. a b Kirkko 15.2.2013. Mäntsälän kunta. Viitattu 4.11.2015.
  12. a b c d Jokinen, Marjut & Mäkelä, Sirkku: Historia 30.9.2013. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
  13. a b c Kartanot 2.3.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
  14. Kunnantalo 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 4.11.2015.
  15. Seurojentalo 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 13.1.2016.
  16. Suuri tietosanakirja. Hakusana ”Mäntsälä”. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
  17. Kunnanvaltuusto 9.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
  18. Kunnanhallitus v. 2015–2016 10.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
  19. Kunnanjohto 30.1.2014. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
  20. Ystävyyskunnat 25.5.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
  21. Tokmannin logistiikkakeskuksen kiinteistö vaihtoi omistajaa 8.11.2014. Mäntsälän Uutiset. Viitattu 31.10.2015.
  22. Svahn, Nina: Tölkkitehdas ja datahalli – Mäntsälä vetää miljoonainvestointeja 7.1.2014. Yleisradio. Viitattu 26.10.2015.
  23. Yritykset maakunnittain, kunnittain ja toimialoittain, kirjaintaso (XLS) 2.11.2006. Tilastokeskus. Viitattu 31.10.2015.
  24. Torit 12.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
  25. a b Mölsä, Ari: Mäntsälä yhtiöittää toimintojaan veronkiertoyhtiöiden malliin 18.3.2013. Yleisradio. Viitattu 26.10.2015.
  26. a b c Mäntsälän Kuntayhtiöt -konsernin vuosikertomus 2014 (PDF) (Sivut 15, 30 ja 34) Mäntsälän Sähkö. Viitattu 15.1.2016.
  27. Terveyspalvelut 13.10.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
  28. Linkkejä muihin terveyspalveluihin 3.7.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 3.11.2015.
  29. Mäntsälän apteekin löydät helposti Mäntsälän apteekki. Viitattu 3.11.2015.
  30. Kirjasto- ja tietopalvelut 28.9.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
  31. Kirjastoauto Vega 7.1.2016. Mäntsälän kunta. Viitattu 13.1.2016.
  32. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän kunta. Viitattu 16.1.2016.
  33. Leikkipuistot 19.2.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 14.1.2016.
  34. Pelastuslaitoksen toimipisteiden osoitteet Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Viitattu 15.1.2016.
  35. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimivat sopimuspalokunnat (PDF) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Viitattu 15.1.2016.
  36. Itä-Uudenmaan poliisilaitos – Mäntsälän poliisiasema Suomen poliisi. Viitattu 15.1.2016.
  37. Koulut 21.5.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
  38. Koulun esittely Mäntsälän lukio. Viitattu 31.10.2015.
  39. Tietoa Keudasta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
  40. Yksiköt Keuda. Viitattu 31.10.2015.
  41. Lukkarinpolku 2 – Koulutustarjonta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
  42. Saaren kartano – Koulutustarjonta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
  43. Tuotantoeläinten oma osasto – Tuotantoeläinsairaala Mäntsälän Saarella Helsingin yliopisto. Viitattu 31.10.2015.
  44. Yritysesittely Mäntsälän Sähkö. Viitattu 14.1.2016.
  45. Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto! Mäntsälän Sähkö. Viitattu 15.1.2016.
  46. Miten kaukolämpö toimii? Mäntsälän Sähkö. Viitattu 15.1.2016.
  47. Ojajärvi, Sisko: Venäläisomisteinen Yandex raotti verhoa Mäntsälässä – katso video 12.8.2015. Lahti: Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 14.1.2016.
  48. Laitosesittely 8.4.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 14.1.2016.
  49. Jätehuolto 14.12.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 15.1.2016.
  50. Ongelmajätteiden keräys 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 15.1.2016.
  51. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 15.1.2016.
  52. Maan- ja lumenkaatopaikka 29.4.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 15.1.2016.
  53. Kielisuhdeluokitus / Kunnat 2014 (TXT) Tilastokeskus. Viitattu 31.10.2015.
  54. Kirkon tilastollinen vuosikirja 2014 (PDF) (Sivu 144) 2015. Helsinki: Kirkkohallitus. Viitattu 17.1.2016.
  55. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2014 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 25.10.2015.
  56. Museoviraston yt-neuvottelut päättyivät: 29 menettää työpaikkansa, toimintoja karsitaan ja museoiden aukioloaikoja supistetaan 4.12.2015. Museovirasto. Viitattu 17.1.2016.
  57. Museot 10.6.2014. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
  58. Museohuone Mäntsälän seurakunta. Viitattu 28.10.2015.
  59. Uusimaa – länsi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 4.11.2015.
  60. Himberg, Petra: 1970-luvulle tultaessa pikkukunnatkin politisoituivat – Mäntsälä mielessäin Yle Elävä arkisto. 8.9.2015 (päivitetty 16.9.2015). Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäntsälä.