Mäntsälä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mäntsälä
Mäntsälä.vaakuna.svg Mäntsälä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.mantsala.fi
Sijainti 60°38′10″N, 025°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1585
Kokonaispinta-ala 596,11 km²
193:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 580,86 km²
– sisävesi 15,25 km²
Väkiluku 20 649
54:nneksi suurin 30.6.2015 [2]
väestötiheys 35,55 as./km² (30.6.2015)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 21,9 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 14,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,1 %
ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 20,5 %
157:nneksi suurin 2015 [4]
Kunnanjohtaja Esko Kairesalo

Mäntsälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Mäntsälässä asuu 20 649 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 596,11 km², josta 15,25 km² on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 35,5 asukasta/km². Kunta on yksikielinen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälä sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Kärkölä pohjoisessa, Orimattila, Pukkila ja Askola idässä, Pornainen, Sipoo ja Järvenpää etelässä, Tuusula lounaassa sekä Hyvinkää ja Hausjärvi lännessä.[5]

Mäntsälässä on 18 kylää: Arola, Hautjärvi, Herman Onkimaa, Hirvihaara, Kaukalampi, kirkonkylä, Levanto, Maitoinen, Nikinoja, Mattila, Numminen, Ohkola, Olkinen, Saari, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Sääksjärvi.

Mäntsälän kirkonkylä sijaitsee noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen valtatie 4:n ja valtatie 25:n sekä kantatie 55:n (Kehä V) risteyksessä. Kirkonkylän halki virtaa Mäntsälänjoki, joka kirkonkylän eteläpuolella yhtyy Hirvihaaranjoen kanssa Mustijoeksi. Mustijoki laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa.

Mäntsälässä on useita pieniä järviä: Huntti, Isojärvi, Joutsjärvi, Keravanjärvi, Kilpijärvi, Pitkäjärvi, Piva, Sahajärvi, Sulkavanjärvi, Suojärvi, Sääksjärvi, Vuotava ja Vähäjärvi.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälään valmistui syksyllä 2006 Kerava–Lahti-oikoradan rautatieasema, jossa pysähtyvät Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät junat. Helsingin ja Itä-Suomen väliset kaukojunat kulkevat Mäntsälän kautta pysähtymättä.

Kunnan halki kulkee valtatie 4, jonka eteläosa Helsingistä Lahden kautta Heinolaan saakka on moottoritie. Rinnakkaistienä on käytössä entinen valtatie, joka kulkee suoraan Mäntsälän kirkonkylän kautta ja on nykyisin seututie 140. Juuri kirkonkylän eteläpuolella nämä leikkaavat kehämäisen, Porvoosta Hyvinkään ja Lohjan kautta Hankoon johtavan tien, jonka osuus Porvoosta Mäntsälään on kantatie 55, Mäntsälästä Hankoon valtatie 25.

Nykyinen Mäntsälän linja-autoasema on valmistunut vuonna 1962. Linja-autojen kaukoliikenteessä noin 25 % Helsingin ja Lahden välisistä pikavuoroista pysähtyy Mäntsälässä. Osuus oli merkittävästi suurempi ennen Koiviston Auton vuoden 2008 reittiuudistusta.[6] Muutoksen jälkeen Mäntsälässä pysähtyy pääasiassa Savonlinjan pikavuoroja. Toisaalta Koiviston Auto lisäsi vakiovuoroja, jotka kulkevat Helsinki–Mäntsälä -osuuden moottoritietä ja liikennöivät Lahti–Mäntsälä -osuuden seututie 140:n reittiä Orimattilan Luhtikylän kautta. Vuodenvaihteessa 2009–2010 osa näistäkin vuoroista lakkautettiin. Uudistus karsi samalla lähes kaikki Mäntsälän suorat lentokenttävuorot. Tarjolla säilyi muutama yhteys, joihin sisältyy vaihto Keravan eteläisessä liittymässä. Lisäksi lentoasemalta Mäntsälään kulkee yöaikaan suora vuoro maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin.

Mäntsälän ja Helsingin sekä Mäntsälän ja Lahden välillä liikennöi pikavuoroja päivittäin enää vajaat kymmenen kappaletta suuntaa kohden. Vakiovuoroja kulkee Mäntsälän ja Helsingin välillä noin 40 kappaletta suuntaa kohden maanantaista perjantaihin. Lauantaisin ja sunnuntaisin vuoroja on noin kymmenen. Suurin osa Mäntsälän ja Helsingin välisistä vakiovuoroista ajetaan Järvenpään ja Tuusulan Hyrylän kautta. Suoria vakiovuoroja kulkee Mäntsälästä lisäksi Hyvinkäälle, Riihimäelle, Porvooseen, Orimattilaan, Pukkilaan, Sipooseen, Hausjärven Oittiin ja Kärkölän Järvelään. Pikavuoroilla pääsee Mäntsälästä ilman autonvaihtoa myös Jyväskylään, Pieksämäelle, Savon maakuntakeskuksiin ja Joensuuhun sekä yhdellä vuorolla Oulusta.

Mäntsälässä oli 2006–2008 kokeiluvaiheessa oleva palveluliikenne Kimpsu, jonka kyytiin pääsi linja-autoasemalta, rautatieasemalta, terveyskeskuksesta sekä pysäkeiltä. Vuonna 2011 35 valtuutettua allekirjoittivat valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin liityntäliikenteen aloittaminen uudestaan.

Mäntsälään on suunnitteilla yleisilmailukenttä, mutta kunta on vetäytymässä hankkeesta. Yleisilmailukentän ei katsota tuovan myönteisiä vaikutuksia, joiden perusteella kunta lähtisi mukaan hankkeeseen. Hanke tuo sen sijaan mukanaan ainakin meluhaittoja ja sitoo maankäyttöä. Valtuusto on antanut luvan tutkia mahdollisuudet saada Mäntsälään Helsinki-Vantaan kakkoskenttä tai rahtikenttä, mutta nyt ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena on Malmin korvaava kenttä.[7]

Mäntsälän kirkonkylästä on Helsinkiin 59 km, Lahteen 44 km, Porvooseen 39 km, Hyvinkäälle 26 km, Järvenpäähän 22 km ja Pornaisiin 22 km.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän kirkko, etualalla sankarihaudat.
Mäntsälän kirkonmäki. Taustalla on Mäntsälän kirkko ja Kirvun pitäjänmuseo

Mäntsälän perustamisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1585, jolloin pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko. Nykyinen kirkko on pitäjän kolmas tai neljäs, varmuutta ei ole. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1866, mutta sen piti valmistua jo aiemmin. Krimin sota vaikutti myös Mäntsälään: kirkonrakennusvarat menivät sotatoimiin. Kaikki kirkot ovat sijainneet lähes täsmälleen samalla paikalla Kirkonmäellä.

Kirkkoherra Abraham Ehnroosin ansiosta Mäntsälään perustettiin kansankirjasto vuonna 1840 ja Ehnroosin testamentin turvin Mäntsälän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1870. Oppikoulu perustettiin vasta 1945 ja lukio 1954, siihen saakka käytiin Porvoossa, Järvenpäässä ja Helsingissä.

Mäntsälän pitäjäntupa rakennettiin Kirkonmäelle vuonna 1854, ja rakennus on edelleen olemassa. Pitäjäntupa oli Mäntsälän ensimmäinen kunnantalo. Tupa on toiminut myös ruumiiden leikkaushuoneena, Säästöpankkina, koulun keittolana ja opetustilana sekä asuntolana. Nykyään se on vuokrattu Mäntsälä Seuralle ja siihen voi tutustua tilauksesta. Mäntsälä Seura kunnosti rakennuksen ulkoapäin talkootyönä vuonna 2009.

Toinen kunnantalo valmistui niin ikään Kirkonmäelle vuonna 1935. Rakennus toimi tehtävässään nykyisen kunnantalon valmistumiseen (1992) saakka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kansalaisopisto.

Mäntsälässä on yhteensä 15 kartanoa, joista neljä on avoinna yleisölle, loput ovat yksityiskoteja. Kansanperinteessä on spekuloitu, että keisari, suuriruhtinas Aleksanteri I:llä ja kirkonkylässä sijaitsevan Mäntsälän kartanon tyttärellä Ulrika Möllersvärdillä olisi ollut romanttinen suhde Porvoon valtiopäivien aikaan vuonna 1809. Kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla aatelisten läänityksinä. Perinteisesti maat ovat kuuluneet kartanoille. Torppia oli Mäntsälässä runsaasti, ja vuoden 1918 torpparilaki mahdollisti torppareiden lunastaa maat itselleen. Kartanot olivat silti vielä 1920-luvulla merkittävä maanomistaja pitäjässä.

Mäntsälä tunnetaan erityisesti Mäntsälän kapinasta. Helmikuussa 1932 noin 400 Lapuan liikkeen suojeluskuntalaista keskeytti SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla ammuskelemalla. Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui Lapuan liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia joka puolelta maata. Tilanne kiristyi, armeijan yksiköitä valmisteltiin tilanteen mahdollisen eskaloitumisen varalta. Maan silloinen hallitus määräsi Lapuan liikkeen johdon pidätetyksi ja presidentti Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin Lapuan liikkeen johto antautui, ja itse Lapuan liike lakkautettiin myöhemmin kevättalvella.

Toinen maailmansota toi Mäntsälään noin 2 000 siirtokarjalaista. Heitä saapui pääosin Kirvusta ja Koivistosta. Kartanoilta lohkottiin jälleen maita siirtolaisten asuttamiseksi, jolloin kartanoiden maa-alat vähenivät merkittävästi. Vuonna 1985 Mäntsälän kirkon viereen perustettiin Kirvun pitäjämuseo.

Mäntsälän keskustaa; Keskustie ja vasemmalla tori.

Kake Singersin hitti ”Mäntsälä mielessäin” vuodelta 1979 on tiettävästi saanut alkunsa valtavista liikenneruuhkista.lähde? Tuolloin nelostie kulki suoraan Mäntsälän kirkonkylän läpi ja aiheutti ruuhkaa liikenteelle pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Myöhemmin ohitustie ja nykyisin moottoritie ovat siirtäneet liikenneruuhkat Lahden ja Heinolan välille.

Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992, nykyisin aluetta laajennetaan ja aivan alueen viereen valmistui rautateiden henkilöasema vuonna 2006. Kunnasta kulkee ruuhka-aikana tunneittain paikallisjunia Helsinkiin ja matka kestää 38 minuuttia.

Kesällä 2003 Mäntsälän keskusta-aluetta kehitettiin ja remontoitiin. Vanha keskustie muutettiin hidaskaduksi ja jalankulkijoiden tarpeet otettiin paremmin huomioon.

Mäntsälän väkiluvun kehitys 1898–2005.
Mäntsälän keskustan siluetti

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän väkiluku on pysynyt melko tasaisena vuosikymmenien ajan, mutta moottoritien valmistuminen Järvenpäähän saakka 1970-luvun puolivälissä ja moottoritien jatko Lahteen vuonna 1999 ovat tuoneet kuntaan uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta. 2000-luvun puolivälissä kunnan väkiluvun kasvussa keskeinen tekijä oli Lahden oikorata. Monet muuttivat Mäntsälään pääsyynään kuntaan vuoden 2006 syyskuussa avattu rautatieseisake, jolta oli luvassa nopea työmatkayhteys Helsinkiin.

  • 1749: 1 492 (vahvistamaton)
  • 1898: 7 972 (vahvistamaton)
  • 1920: 7 666
  • 1930: 7 844
  • 1940: 7 739
  • 1950: 11 072
  • 1960: 10 932
  • 1970: 10 166
  • 1980: 11 267
  • 1990: 14 793
  • 2000: 16 628
  • 2005: 18 226
  • 2007: 18 980
  • 2010: 19 980
  • 2011: 20 131

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Mäntsälän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 458
1985
  
12 496
1990
  
14 774
1995
  
15 651
2000
  
16 628
2005
  
18 226
2010
  
19 975
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän vanha kunnantalo

Mäntsälän kunnanjohtajana toimii Esko Kairesalo. Kunnanhallituksen (9 jäsentä) puheenjohtajana toimii Tapio Havula (KESK). Kunnanvaltuuston (43 jäsentä) puheenjohtajana toimii Anna Helin (KOK).

Mäntsälän kunnanvaltuustossa vaalikaudelle 2013 - 2016 ovat edustettuina seuraavat puolueet: Keskusta 12, Kokoomus 11, SDP 10, Perussuomalaiset 6 , Vasemmistoliitto 2, Vihreä Liitto 1 ja Kristillisdemokraatit 1

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälässä on useita kartanoita, joista tunnetuin Alikartano eli Frugård sijaitsee Nummisten kylässä 10 km Mäntsälän keskustasta ja se oli Nordenskiöld-suvun omistuksessa vuodesta 1709 vuoteen 1912. Vuonna 1983 siitä tuli Museoviraston alainen museo.[9]

Mäntsälän kunnalla on yksi ystävyyskunta, Varan kunta Länsi-Ruotsissa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntaan rakenteilla olevan Yandex-yhtiön jättimäisen datakeskuksen hukkalämmöllä tullaan lämmittämään paikallisia omakotitaloja.[10]

Tunnettuja mäntsäläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.6.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.7.2015.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  5. Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  6. Etelä-Suomen Sanomat: Koiviston auto suoristaa pikavuororeittejään www.ess.fi. 28.5.2008. Lahti. Viitattu 7.6.2009.
  7. Mäntsälä vetäytymässä lentokenttähankkeesta www.mvu.fi. 28.1.2010. Viitattu 1.2.2010.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. [1]
  10. http://www.talouselama.fi/uutiset/onko+datakeskuksista+muutakin+hyotya+suomelle+kuin+tyopaikat++hukkalammolla+omakotitalot+lampimiksi/a2290942

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäntsälä.