Mäntsälän kartano
| Mäntsälän kartano | |
|---|---|
| Mäntsälä gård | |
| Sijainti | Nummi, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Perustettu | 1620 |
| Valmistumisvuosi | 1820-luku |
| Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
| Tyylisuunta | Uusklassismi |
| Runkorakenne | Puu |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Mäntsälän kartano on Nummella, Uudellamaalla sijaitseva vanha säteriratsutila ja entinen Uudenmaan Rakuunarykmentin Raaseporin komppanian ratsutila numero 39. Kartanon nykyinen päärakennus on peräisin 1820-luvulta, mutta itse kartano on muodostettu jo paljon aikaisemmin, vuonna 1620. Kartano sijaitsee Valkerpyy -järven pohjoisrannalla.[1][2]
Kartanon merkittäviin omistajasukuihin kuuluu muun muassa Ljustén ja Rennerfelt. Kartanon omisti vuosina 1919-1928 SOK, joka sijoitti kartanoon orvoiksi jääneitä henkilökunnan lapsia[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntsälän kartano on muodostettu vuonna 1620, kun kaksi Mäntsälän kylän rälssitilaa vuodelta 1573 yhdistettiin. Kartanon säterivapaus vuodelta 1620 peruutettiin vuonna 1683 jolloin Mäntsälän kartano muodostettiin säteriratsutilaksi.[1]
Vuonna 1846 kartanon maille perustettiin verkatehdas ja värjäämö, sekä myöhemmin myös tiilitehdas. Teollisuustoiminta on sittemmin lakannut. Vuoden 1930 alussa Uudenmaan maamieskoulu siirtyi Mäntsälän kartanolle Hyvinkäältä. Koulu toimi kartanolla neljä vuotta, jonka jälkeen se siirtyi Vihdin Olkkalan kartanolle. Mäntsälän kartanolla on ollut myös Härkäjoen Myllyniemessä raamisaha, höyläämö ja valssimylly. Vuonna 1919 SOK uusi myllyn ja rakensi sen yhteyteen voimalaitoksen. Myllyn, sahan ja voimalaitoksen toiminta päättyi 1950-luvulla.[1][2]
Päärakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntsälän kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on peräisin 1820-luvulta ja perimätiedon mukaan se on valmistunut Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Rakennus on läpikäynyt historian aikana useita muutoksia ja uudistuksia. Vuonna 1922 taloa palautettiin alkuperäiseen uusklassiseen tyyliin arkkitehti Aulangon piirustusten mukaan.[1]
Kartanossa on nelilapekatto ja pylväikön koristeltu kuisti, jonka päällä on parveke.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Dammert, Leo & Keinänen, Pekka: Nummen Maatilojen Historia, s. 191-192. Leo Dammert, 2021. ISBN 978-952-69589-0-3.
- ↑ a b Sukutilat Webissä sukutilat.sarka.fi. Viitattu 29.8.2021.