Oskari Vilamo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oskari Rupert Vilamo (vuoteen 1906 Willman; 27. toukokuuta 1880 Mäntsälä29. syyskuuta 1952 Helsinki[1]) oli suomalainen Helsingissä toiminut rakennusurakoitsija.

Kyläseppä Abel Seth Willmanin ja Sifra Marjaana Juhontyttären[1] perheeseen syntynyt Vilamo opiskeli puusepänkoulussa Sortavalassa ja muutti sitten Helsinkiin jossa hän valmistui rakennusmestariksi Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1901. Vilamo työskenteli sitten noin kymmenen vuotta rakennuspiirtäjänä ja -laskijana muun muassa vuosina 1905–1911 professori Onni Tarjanteen toimistossa.

Hän oli sitten vastaavana rakennusmestarina useilla helsinkiläisillä työmailla ja toimi myös urakoitsijana ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin lähistöllä käynnistetyillä venäläisten linnoitustyömailla. Vilamo ryhtyi itsenäiseksi rakennusurakoitsijaksi vuonna 1919. Samana vuonna hänestä tuli vuonna 1910 perustetun Asfaltti-Osakeyhtiö Lemminkäisen johtokunnan puheenjohtaja. Hän hoiti tätä tehtävää kuolemaansa saakka ja 1950-luvun alussa Vilamo lapsineen omisti jo enemmistön yhtiön osakkeista. Lemminkäisen suuromistaja, vuorineuvos Heikki Oskari Pentti (1946–2008) oli Vilamon tyttärenpoika.

Vilamo urakoi pääasiassa Helsingissä toista sataa rakennusta. Tunnetuimpia niistä ovat Hämäläisosakunnan talo, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Lallukan taiteilijakoti, Pääpostitalo, Mehiläisen sairaala ja Lastenlinna. Myös Hämeenlinnassa sijaitseva Hotelli Aulanko oli Vilamon urakoima. Vilamo sai talousneuvoksen arvon 1938. Hän oli Suomen rakennusalan työnantajaliiton varapuheenjohtajana 1932–1934 ja puheenjohtajana 1934–1945.

Vilamo oli naimisissa vuodesta 1913 Siiri Mathilda Einiön (ent. Bäckström) kanssa.

  1. a b Kai Hoffman: Vilamo, Oskari (1880 - 1952) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]