Muilutus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Kyyditys” ohjaa tänne. Katso myös Hollikyyti ja Kyytilaitos Suomessa.

Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä. Nykysuomen sanakirjan mukaan sillä tarkoitetaan henkilön väkivaltaista kuljettamista toiselle paikkakunnalle tai valtakunnan rajan taakse. Sana yhdistetään Suomessa kommunisminvastaisen Lapuan liikkeeseen (1929–1932), joka käytti muilutuksia kommunisteja ja vasemmistoa vastaan suunnattuna painostus- ja pelottelukeinona kesällä 1930. Muilutuksiin liittyi usein kyyditys eli siepatun henkilön kuljettaminen ja jättäminen toiselle paikkakunnalle, tyypillisesti Suomen itärajalle tai sen taakse. Joskus muilutettavat pakotettiin vannomaan luopuvansa politiikasta tai olemaan palaamatta takaisin.

Nimensä muilutus sai kyydityksiin innokkaasti osallistuneen lapualaisen körttitalonpojan Jussi Muilun mukaan. Muilun serkukset Jussi ja Jaakko olivat aikansa ahkerimpia ja tunnetuimpia kyydittäjiä.[1]

Tahdonvastaisten rajalle kyyditysten idea oli peräisin Yhdysvalloista, jossa vastustajia oli jo pitkään viety osavaltion rajalle.[2]

Tunnetuimmat vuoden 1930 aikana muilutetut tai kyyditetyt henkilöt olivat STPV:n kansanedustajat Asser Salo, Eino Pekkala ja Jalmari Rötkö, eduskunnan sosiaalidemokraattinen varapuhemies Väinö Hakkila sekä lopulta entinen presidentti K. J. Ståhlberg.

Muilutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muilutukset ovat tunnetuimmat vaikuttamiskeinot, joita Lapuan liike käytti. Lapualaiset pitivät Kallion hallitusta saamattomana, ja Vihtori Kosola halusi muilutuksilla painostaa hallitusta eroamaan sekä saada uudeksi pääministeriksi kokoomuksen Pehr Evind Svinhufvudin.

Tunnetut kommunistit etsittiin, vietiin mustaan umpikoppiseen autoon, yleensä Fordiin, jota kutsuttiin ”lissuksi” tai ”muilutuspakuksi”, ja kyyditettiin. Matkalla muiluttajat monesti lauloivat isänmaallisia lauluja, kuten eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten kunniamarssia ”Vilppulan urhojen muistolle”, ja uhkailivat muilutettavaa. Monia tapauksia oli, joissa muilutettava vietiin ”ikitielle” eli itärajalle ja katsottiin, että muilutettava todella ylitti rajan. Yleensä muilutettava kyyditettiin toiseen maakuntaan. Vaikka muilutettavien laittomat rajanylitystapaukset kiristivät maiden välejä, liikkeen tarkoituksena ei ollut suunnata iskujaan Neuvostoliittoa vastaan.[1]

Muilutusten alkaminen ja tunnetuimmat muilutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen vuonna 1930 muilutettu oli Pohjan Voima -lehden toimittaja Ilmari Sormunen. Maalaisliittolaisen Maakansa-lehden pilapiirtäjä Oki Räisänen esitti tapauksen harmittomana.

Ensimmäinen tunnettu muilutus tapahtui vappuna 1930, jolloin joukko liminkalaisia isäntiä pakotti Lumijoella vappupuheeseen valmistautuneen Pohjan Voima -lehden toimittajan Ilmari Sormusen autoonsa ja kyyditsi hänet Ouluun.[3]

Kesäkuun puolivälissä 1930 alkoivat ympäri maata laajamittaiset kommunistien muilutukset. Porvarilliset puolueet pitivät muilutuksia pakollisena pahana, jota tuli vain sietää kommunistien kitkemiseksi.

Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen kansanedustajan Asser Salon kyyditys 4. kesäkuuta, ja vapusta syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.[1] Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26.[2] Kyydityksistä 76 tehtiin Vaasan läänin alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia ”talonpoikaishuumoriksi” tai ”talonpoikaiseksi leikinlaskuksi”, vaikka todellisuudessa muilutukset olivat, muutamia tapauksia lukuun ottamatta, täysin organisoitua toimintaa. Sen sijaan erityisesti Varsinais-Suomessa muilutukset olivat vakavia, ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa. Sisällissodan aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät, ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa kyydityksissä pahoinpideltiin muilutettavaa pahoin.

Muilutuksissa tapahtuneet pahoinpitelyt ja surmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muilutettavan kohtelu oli usein erittäin rajua. Lisäksi kieltolain (1919–1932) aikana käytetty pirtu monesti pahensi tilannetta. Muilutuksissa sai surmansa kaiken kaikkiaan kolme henkilöä. Forssalainen työmies Yrjö Holm teki vastarintaa aseen kanssa ja kunnallismies Onni Happonen Heinävedeltä ilman asetta, mutta molemmat ammuttiin. Surmansa sai 19. heinäkuuta myös suutari Erik Petter Mättö, mutta tapaus oli humalaisen Pentti Kosolan tekemä tappo. Vihtori Kosola ei ollut tietoinen poikansa suunnitelmista. Pentti Kosolan iskujoukon oli tarkoitus kyyditä Mättö rajan yli. Rajaa lähestyttäessä Mättö kuitenkin otti tupakkaa povitaskustaan tarjotakseen kyydittäjilleen, mutta Kosola luuli tämän vetävän asetta ja ampui tämän hätäisesti.

Kiivaimpana kyydityskesänä 1930 myös kommunistit syyllistyivät murhatekoihin, joista Lapuan liike sai selkänojaa oman väkivaltansa perustelemisessa. Kaksi viikkoa ennen Mätön kyyditystä tunnettu kommunisti ampui Vaasassa konstaapeli Arvo Sorvarin.[1] Syyskuussa 1930 puolestaan Sulo Lehtinen, kommunistien asiamieheksi ryhtynyt entinen jääkärialiupseeri, ampui Heinolassa häntä kuulusteluun noutaneen konstaapeli Iivar Kokkosen.lähde?

Aina ei muilutettu vain kommunisteja, vaan myös sosiaalidemokraatteja, joita ei kuitenkaan viety itärajalle. Muilutuksista tuli sittemmin eräänlainen joukkoilmiö. Kosolasta eli Lapuan liikkeen pääesikunnasta ei annettu kaikkia muilutuskäskyjä, mutta yleensä päämaja oli tietoinen muilutuksista tai siltä oli kysytty lupa niihin. Eri paikkakunnilla ja maakunnissa paikalliset Lapuan liikettä kannattaneet henkilöt saattoivat kyyditä kenet tahansa paikallisen kommunistin tai vasemmistolaiseksi mielletyn henkilön. Muilutus tehtiin siis Lapuan liikkeen nimissä. Rannikolla muilutettavia saatettiin viedä myös saariston yksittäisille saarille.[1]

Ståhlbergin kyyditys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. lokakuuta 1930 tehtiin vielä yksi kyyditys, mikä oli Lapuan liikkeen kannatukselle paha isku. Tuolloin aktivistien ja isänmaallisten piirien vanhastaan vihaama K. J. Ståhlberg kyyditettiin puolisoineen Joensuuhun. Kyyditys ei kuitenkaan ollut Lapuan liikkeen johdon toimeksi antama, eikä se ollut tietoinen suunnitelmasta. Kyyditysidean toteuttaja oli yleisesikunnan päällikön Kurt Martti Walleniuksen alainen, jääkärieverstiluutnantti Eero Kuussaari. Wallenius otti kuitenkin kaiken vastuun alaisensa teoista ja menetti virkansa. Wallenius joutui vankilaan, mutta hänet vapautettiin korkeimman oikeuden päätöksellä heinäkuussa 1931.[1]

Luettelo Lapuanliikeen kyydittämistä henkilöistä vuonna 1930[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyydityksen kohde[4] asema[4] Kyyditetty[4] Kyyditettiin[4] Päiväys[4]
Allan Kurvinen järjestömies (konttoristi) Helsingistä 23.kesäkuuta
Antti Ahtio Kunnallismies (puuuseppä) Mäntsälästä Suonenjoelle 27-28. kesäkuuta
Kalle Lehtinen Kunnallismies (kirvesmies) Mäntsälästä Neuvostoliittoon 27-28. kesäkuuta
Konstantin Talvio Kansanedustaja Mäntsälästä Suonenojalle 27-28. kesäkuuta
Kullervo Kannel punaorpokodin johtaja Mäntsälästä Neuvostoliittoon 27-28. kesäkuuta
Kalle Lähtinen järjestömies (vaihdemies) Mäntsälästä Kuortanneelle 27-28. kesäkuuta
Arvo Lehto kansanedustaja Keravalta Neuvostoliittoon (Lapuan kautta) 27-28. kesäkuuta
Väinö Ilmari Tynkkynen järjestömies (työmies) Helsingistä Itärajalle (Lapuan kautta) 30.kesäkuuta
Taito Emil Paajanen Tiedonantajan taloudenhoitaja Oulunkylästä Itärajalle (Lapuan kautta) 30.kesäkuuta
Uuno Miettinen nuorkommunisti (viilarioppilas) Helsingistä Neuvostoliittoon (Lapuan kautta) 1.heinäkuuta
E. Matssson Svenska Pressenin asiamies Estholmnenista Stor-Aisarniin 4.heinäkuuta
K.Paljakka Koiton piirimies Helsingistä 4.heinäkuuta
Jalmari Rötkö kansanedustaja Helsingistä Lapualle 5.heinäkuuta
Eino Pekkala kansanedustaja Helsingistä Lapualle 5.heinäkuuta
E.Rönkkö valokuvaaja Helsingistä 10.elokuuta.
David Hoffren jäjestömies (työmies) Reposaaresta Kauhajoelle 17. kesäkuuta
Kustaa Latvala jäjestömies (työmies) Reposaaresta Kauhajoelle 17. kesäkuuta
Aarne Holmsten jäjestömies (työmies) Reposaaresta Kauhajoelle 17. kesäkuuta
Yrjö Laine jäjestömies (työmies) Reposaaresta Kauhajoelle 17. kesäkuuta
Mauno Haapanen jäjestömies (työmies) Loimaalta Oripään kankaalle 17. kesäkuuta
Kalle Kulmala kansanedustaja Kuusjoelta Somerolle 19. kesäkuuta
Fredrik Neulanen SDP:n järjestömies (vahtimestari) Vampulasta Siivikkalaan 19.kesäkuuta
Juho Nurmi SDP:n kunnallismies (putkityömies) Loimaalta Oripään kankaalle 20-21. kesäkuuta
Yrjö Mäkelä jäjestömies (seppä) Loimaalta Neuvostoliittoon 20-21. kesäkuuta
Erkki Uusinniitty jäjestömies (pientiallisen poika) Ulvilasta Lapualle 23. kesäkuuta
Yrjö Salokangas kunnallismies (viilari) Oripäästä Maanisten kankaalle 26. kesäkuuta
K.Aalto järjestömies (puuseppä) Aurasta Forssaan 26-27. kesäkuuta
L. Ojanen järjestömies Aurasta Oripään kankaalle 26-27. kesäkuuta
Toivo Inkinen nuorkommunisti (työmies) Aurasta Oripään kankaalle 26-27. kesäkuuta
Johan Heinonen SDP:n kunnallismies (rakennusmestari) Aurasta Kouvolaan 26-27. kesäkuuta
Eero Nordlund järjestömies (suutari) Aurasta Oripään kankaalle 26-27. kesäkuuta
Martti Hevossaari järjestömies Aurasta Oripään kankaalle 26-27. kesäkuuta
Hannes Juvonen järjestömies (leipuri) Aurasta Oripään kankaalle 26-27. kesäkuuta
Väinö Forstén järjestömies (leipuri) Porista Pyhäsalmelle (Lapuan kautta) 27. kesäkuuta
Martti Sjöblom kunnallismies (sekätyömies) Porista Pielavedelle (Lapuan kautta) 27. kesäkuuta
Felix Lahtinen SDP:n kunnallismies (suutari) Parkanosta Jalasjärvelle 28. kesäkuuta
Laakso nuorkommunisti Loimaalta Itärajalle kesäkuun lopussa
Aarne Rantasalo järjestömies (lohkotilallisen poika) Loimaalta Oripään kankaalle 4. heinäkuuta
Viljami Salonen järjestömies (työmies) Salosta Karttulaan heinäkuun alussa
Ilmari Virtanen SDP:n kunnallismies (suutari) Kiskosta Tammelaan 11. elokuuta
Yrjö Viik kommunisti Laitilasta Ranualle 15. elokuuta
Lennart Tukianen järjestömies (kaupanhoitaja) Punkalaitumella 28-29. elokuuta
Iivari Heikkilä kunnallismies (räätäli) Punkalaitumella 31. elokuuta
Jalmari Tähti kunnallimies Maariasssa 9.syyskuuta
Kustaa Salminen kunnallismies (puuseppä) Turussa 9.syyskuuta
Kustaa Hellberg SDP:n kansanedustajaehdokas Suomusjärveltä Uudenmaan lääniin 10. syyskuuta
Antero Nurminen SDP:n kunnallismies (sekätyömies) Urjalasta Forssaan 22.kesäkuuta
Aatu Piilo järjestömies (työmies) Ruovedellä 25.kesäkuuta
Eerii Neva järjestömies (tilallinen) Ruovedellä 25.kesäkuuta
Ville Jäminki järjestömies (tilallinen) Ruovedellä 25.kesäkuuta
August Lehto järjestömies (konekauppias) Ruovedellä 25.kesäkuuta
Lauri Hyrskyluoto järjestömies (muurari) Lahdesta Neuvostoliittoon 28.kesäkuuta
Jalmari Nurmi kunnallismies (puuseppä) Hämeenlinnasta Neuvostoliittoon 28-29.kesäkuuta
Kalle Koivula kunnallismies (työmies) Forssasta Neuvostoliittoon 1.heinäkuuta
Väinö Hakkila Eduskunnan varapuhemies (pormestari) Teiskosta Kuortaneelle (Lapuan kautta) 18.heinäkuuta
Arvid Vuorinen järjestömies (metsätyömies) Jämsästä Keuruulle 28. heinäkuuta
Emil Lamminen kunnallismies (kirvesmies) Teiskosta Tampereelle (Jämsän kautta) 16.elokuuta
Oskari Viljanen SDP:n kunnallismies (tilallinen) Somerolta Maanisten kankaalle 18. elokuuta
Hilja Lahtinen SDP:n kunnallismies (mäkitupalainen) Padasjoelta Asikkalaan 9.syyskuuta
Oskari Viljanen SDP:n kunnallismies (tilallinen) Somerolta Mellilään 9.syyskuuta
Kalle Lindroos SDP:n kunnallismies (tilallinen) Somerolta Mellilään 9.syyskuuta
Olli Ruottinen SDP:n kunnallismies (tilallinen) Somerolta Mellilään 9.syyskuuta
J. Ylitalo järjestömies (maanviljelijä) Kymistä Neuvostoliittoon 28.kesäkuuta
Eino E. Aarinen järjestömies (maanviljelijä) Kymistä Neuvostoliittoon 28.kesäkuuta
Kaarlo A. Lehtovaara järjestömies (maanviljelijä) Kymistä Neuvostoliittoon 28.kesäkuuta
Matti Tapiopoika järjestömies (satamatyömies) Kotkasta Neuvostoliittoon 4. heinäkuuta
Erik Mättö suutari Heinjoelta Valkjärvelle 19.heinäkuuta (tapettiin)
Eevert Massinen kunnallismies (vahtimestari) Harlusta Neuvostoliittoon 28.heinäkuuta
Vilho Gröhn kommunisti työmies Harlusta Neuvostoliittoon 28.heinäkuuta
Tyyne Turpeinen Vilho Gröhnin tyttöystävä Harlusta Neuvostoliittoon 28.heinäkuuta
Juho Ahvonen kunnallismies (työmies) Viipurin maalaiskunnasta Säiniöön 24, elokuuta
Onni Pellinen kunnallismies (työmies) Heinolasta Hietasen asemalle 21.kesäkuuta
Väinö Ahonen kunnallismies (työmies) Heinolasta Jaalaan 21. kesäkuuta
Alfhild Salonen järjestömies (työmies) Heinolasta Itärajalle 27. kesäkuuta
Otto Toivonen SDP:n järjestömies Heinolan maalaiskunnassa 27. kesäkuuta
Onni Happonen SDP:n kunnallismies (urakoitsija) Heinävedeltä Pöytälahdelle (Liperin kautta) 3. heinäkuuta
Emil Luostarinen SDP:n kunnallismies (urakoitsija) Heinävedeltä Pöytälahdelle (Liperin kautta) 3. heinäkuuta
Johan Järvinen kunnallismies Hartolasta Savonlinnaan 14.heinäkuuta
Juho Brandt maalari Mikkelissä 19-20.heinäkuuta
Reino Muinonen sähkömies Mikkelissä 19-20.heinäkuuta
Juho E. Brandt maalari Mikkelissä 20.heinäkuuta
Onni Happonen SDP:n kunnallismies (urakoitsija) Heinävedeltä 1. syyskuuta (tapettiin)
Aukusti Turunen kansanedustaja Keiteleeltä Kokkolaan 13.kesäkuuta
Aarne Hiltunen järjestömies (työmies) Kuopiosta Neuvostoliittoon 16. kesäkuuta
Emmaneul Juuti järjestömies (työmies) Kuopiosta Neuvostoliittoon 16. kesäkuuta
William Tanner kansanedustaja Keiteleeltä Konnevedelle 17. kesäkuuta
Heikki Timonen kunnallismies (pienviljelijä) Sonkajärveltä Neuvostoliittoon 28. kesäkuuta
Hugo Pietikäinen kunnallismies Pielavedeltä Neuvostoliittoon 29. kesäkuuta
Kerttu Heinonen SDP.n kunnallishenkilö Juuasta Itärajalle 1 tai 2. heinäkuuta
Kalle Korhonen Savon Työn päätoimittaja Kuopion maalaiskunnasta Neuvostoliittoon 4. heinäkuuta
Ananias Happonen kunnallismies (kunnankirjuri) Tuusniemeltä 6-7. heinäkuuta
Otto Åkerman SDP:n kunnallismies (tilallinen) Hankasalmella 27. elokuuta
Aaro Hyttinen SDP:n kunnallismies Polvijärveltä Suovaaraan 7-8.syyskuuta
Mikko Järvinen Työn Äänen taloudenhoitaja Kauhajoelta Laihialle 23. toukokuuta
Mikko Järvinen Työn Äänen taloudenhoitaja Alavudelta Alajärvelle (Kuortaneen kautta) 1. kesäkuuta
Asser Salo kansanedustaja Vaasasta Viitasaarelle 4. kesäkuuta
Arvo Johansson vahtimestari Jalasjärveltä Virroille 4. kesäkuuta
Arvo Johansson vahtimestari Jalasjärveltä Kurikkaan 8. kesäkuuta
Eino Puronen SDP:n järjestömies Karstulasta Kyyjärvelle 15. kesäkuuta
Villehard Lehtola kunnallismies (asioitsija) Kurikasta Jurvaan 15. kesäkuuta
Eeli Kivelä vahtimestari Kurikassa 16.kesäkuuta
Juho Hovila liikeenharhoittaja Vimpelistä Alajärvelle kesäkuun puolivälissä
Juho Perälä kansanedustaja Teuvalta Neuvostoliittoon 17.kesäkuuta
Lauri Koskela järjestömies (työmies) Lapualta Alajärvelle viikkoa ennen juhannusta
Ansseli Sippola suutari Lapualta Alajärvelle viikkoa ennen juhannusta
Hugo Myllymäki myymälänhoitaja Kokkolasta Neuvostoliittoon 21.kesäkuuta
Juho Ketola talollisenpoika Vimpelissä 23. kesäkuuta
K.Kannainen järjestömies Ilmajoelta 25-26.kesäkuuta
August Siekkinen järjestömies Ilmajoelta Laihialle 25-26.kesäkuuta
Oskari Salinkangas järjestömies Jalasjärveltä Alajärvelle (Lapuan kautta) 25-26.kesäkuuta
Emil Nurmi työmies Teuvalta 27. kesäkuuta
Otto Aimo Holma vasemmistoradikaali opettaja Kauhajoelta Viitasaarelle (Lapuan kautta) 27. kesäkuuta
Taavetti Koivisto työmies Kauhajoelta Lapualle 27. kesäkuuta
Toivo Uitti pienviljelijä Jalasjärveltä Viitasaarelle 27. kesäkuuta
Epra Lehtinen järjestömies ( pienviljelijä) Laihialta Alajärvelle (Lapuan kautta) 27. kesäkuuta
Jaakko Muurimäki kunnallismies (pienviljelijä) Kurikasta Peräseinäjoelle 27. kesäkuuta
Olavi Pohjola maalari Kokkolasta Neuvostoliittoon 28. kesäkuuta
Iisakki Lähdesniemi kunnallismies (pienviljelijä) Kurikasta Lapualle 28-29. kesäkuuta
Taavetti Jauhainen työmies Ilmajoelta Lapualle 30.kesäkuuta
Bertel Mattsson vasemmistolainen opettaja Maalahdelta Merikarvialle 30. kesäkuuta
Juho Kuusisto työmies Ylistarosta Karttulaan (Lapuan kautta) kesäkuun lopulla
Jussi Hakala SDP:n järjestömies (räätäli) Alavudelta Alajärvelle 1. heinäkuuta
Eeli Valli järjestömies (talollinen) Isojoelta Karvialle 7. heinäkuuta
Edvard Dahl nuorkommunisti Vaasasta Lapualle 10. heinäkuuta
Einari Kuivanen järjestömies (työmies) Evijärvellä 17. heinäkuuta
Armas Valve autonkuljettaja Vaasasta Viitasaarelle 17. heinäkuuta
Albert Siimes SDP:n kunnallismies (maalari) Karstulasta Lapualle 19. heinäkuuta
Kalle Kokko järjestömies (pienviljelijä) Evijärvellä 26-27. heinäkuuta
Urho Forsbacka myymälänhoitaja Evijärvellä 26-27. heinäkuuta
Otto Aimo Holma vasemmistoradikaali opettaja Kauhajoella 29. heinäkuuta
Kalle Järvimäki talollinen (työmies) Kauhajoella Sydänmaalle 31. heinäkuu
Jalmari Välimäki järjestömies Kauhavalta Lapualle 7. elokuuta
Nestori Saarimäki kunnallismies Kauhavalta Neuvostoliittoon ( Lapuan kautta) 13.elokuuta
Iivari Luopajärvi kunnallismies (muurari) Ilmajoella 27-28.elokuuta
Juho Laine SDP:n kunnallismies Ilmajoella 15. elokuuta
Jussi Hakala SDP:n kunnallismies Alavudelta Lappakankaalle 29. elokuuta
Otto Aimo Holma vasemmistoradikaali opettaja Himangalta Kiuruvedelle 30. elokuuta
Ahti Kärkkäinen SDP:n kunnallismies Äänekoskelta Nurmekseen 2. syyskuuta
Arndt Pekurinen vasemmistopasifisti alokas Ilmajoelta Seinäjoelle 4. syyskuuta
Yrjö Nerg SDP:n kunnallismies Kaarlelasta Rautavaaralle 4. syyskuta
Ilmari Sormunen Pohjan Voiman toimittaja Limingasta Ouluun 1. toukokuuta
Väinö Aalto piirisihteeri Limingasta Kempeleen rajalle 9. kesäkuuta
William Tanner kansanedustaja Nivalasta Pihtiputaalle 12. kesäkuuta
Joosef Korhonen kunnallismies (autonkuljettaja) Kajaanin maalaiskunnasta Neuvostoliittoon 15. kesäkuuta
Isak Heikka SAJ:n puheenjohtaja Ylivieskasta Neuvostoliittoon 16.kesäkuuta
Emil Lahtinen järjestömies (puuseppä) Saloisista 16. kesäkuuta
Emil Siekkinen järjestömies (puuseppä) Saloisista 16. kesäkuuta
Tuomas Huttu järjestömies Säräisniemeltä Neuvostoliittoon 18. kesäkuuta
Matti Ronkainen kaupanhoitaja ( järjestömies) Puolangasta Neuvostoliittoon 18. kesäkuuta
Kalle Kyhälä kansanedustaja Sievistä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta
Eino Raatesalmi järjestömies (itsellisenpoika) Kuusamosta Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta
Kalle Meriläinen kansanedustaja Kajaanista Neuvostoliittoon 25. kesäkuuta
Oskari Kemppinen kunnallismies Suomussalmelta Neuvostoliittoon 25. kesäkuuta
Emil Tabell kansanedustaja Sievistä Neuvostoliittoon 26. kesäkuuta
Aleksanteri Hyvönen kauppias Rovaniemeltä Neuvostoliittoon 28-29. kesäkuuta
Adi Valve järjestömies Kajaanista Neuvostoliittoon 30. kesäkuuta
Aappo Kokko järjestömies Limingasta Neuvostoliittoon 2. heinäkuuta
Aappo Ollila järjestömies Limingasta Neuvostoliittoon 2. heinäkuuta
Antti Ranta järjestömies Limingasta Neuvostoliittoon 2. heinäkuuta
Jaakko Olkkonen nuorkommunisti (työmies) Oulaisista Neuvostoliittoon 8. heinäkuuta
Vihtori Vartiainen kunnallismies Kajaanista Neuvostoliittoon 5. elokuuta
Oskari Honkanen kunnallismies Kajaanista Neuvostoliittoon 5. elokuuta
Olli Tossavainen kunnallismies Kajaanista Neuvostoliittoon 5. elokuuta
Akseli Mod kunnallismies Kajaanista Neuvostoliittoon 5. elokuuta
Ida Knuuttinen kunnallishenkilö Kajaanista Neuvostoliittoon 5. elokuuta
A.K. Patosalmi Maalaisliiton kunnallismies Kempelessä 20. elokuuta
Juho Roth kunnallimies Oulaisista Haapavedelle 10-11.9. syyskuuta
Frans Jalonen työmies Oulaisista Haapavedelle 10-11.9. syyskuuta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Niinistö, Jussi: Lapuan Liike - Kuvahistoria kansannoususta 1929-1932
  2. a b Laine, Risto: Lapuanliike ja IKL 1929–1944 (137 kyyditystä kesäkuussa 1930) 28.11.2005. Helsinki: Vapaamielisten klubi. Viitattu 2.6.2008.
  3. Reijo Perälä: Lapuan liike ja sanan mahti, s. 92, 336. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi 1998.
  4. a b c d e Juha Siltala: ”Kyyditykset”, Lapuan liike ja Kyyditykset 1930, s. 671-691. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08715-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muilu, Jaakko: Muilujen kyydissä pahamaineisessa Muilunkylässä. Helsingin Sanomat, 14.8.2022, s. A 10-A 12.
  • Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa. Helsinki ; Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-294-4.