Siirry sisältöön

Liminka

Wikipediasta
Liminka
Limingo

vaakuna

sijainti

Vuonna 1826 valmistunut Limingan kirkko
Vuonna 1826 valmistunut Limingan kirkko
Sijainti 64°48.5′N, 025°25′E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 425
Hallinnollinen keskus Limingan kirkonkylä
Perustettu 1477 (nykymalliseksi kunnaksi 1865)
Pinta-ala ilman merialueita 642,67 km²
156:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 651,70 km²
183:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 637,36 km²
– sisävesi 5,31 km²
– meri 9,03 km²
Väkiluku 10 166
94:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
– väestötiheys 15,95 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 29,5 %
– 15–64-v. 59,1 %
– yli 64-v. 11,4 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 98,9 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 9,4 %
70:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Rajala
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
19
5
4
4
2
1
www.liminka.fi

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 166 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 651,70 neliökilometriä, josta 5,31 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,95 asukasta/km².

Limingan asukasluku on kasvanut voimakkaasti ja sen asukkaat ovat keski-iältään Suomen nuorimpia.[7] Vuonna 2023 alle 15-vuotiaiden osuus kuntalaisista oli lähes 30 prosenttia.[8]

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanperinteen mukaan Liminka on saanut nimensälähde? Limmi-jättiläisestä, joka perusti kunnan.[9]

Vielä keskiajalla oli suurin osa kunnan länsiosista meren alla. Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan–Mustosenkankaan jätinkirkot, jotka ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.[10]

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen. Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata, mikä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken. Limingan kylä poltettiin muun muassa pitkänvihan aikana. Myös isonvihan aikana 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.[10]

Kartta Limingan kirkkopitäjästä erotetuista seurakunnista ja kunnista.

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, sillä se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla. Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Limingan kirkkopitäjästä eronneita pitäjiä ovat Kainuun alueen kattanut Oulujärven pitäjä (1559, uudelleen 1598) sekä Oulujokilaakson ja Oulunsalon kattanut Oulun pitäjä (1606), jonka perustaminen tuli otolliseksi Oulun kaupungin perustamisen myötä. Lisäksi 1600- ja 1700-luvuilla Limingan alaisiksi kappeliseurakunniksi perustetut Kempele, Lumijoki, Temmes ja Tyrnävä erotettiin omiksi kunnikseen ja seurakunnikseen 1800-luvun lopulla.[11]

Nykyisen Limingan asukasluku oli 2 760 vuonna 1860 ja vuonna 1900 jo 3 449. Limingan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592. Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1596 rakennettiin uusi kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui. 1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen pappissuku.[10]

Sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1918 Limingassa sijainnut venäläisten 50 miehen vahvuinen varuskunta luovutti aseensa ilman vastarintaa Limingan suojeluskunnalle.[12] Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.[13]

Limingan kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Sen tilalle rakennettiin Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.lähde?


Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manner-Suomen keskipiste sijaitsee Limingassa. Keskipiste löytyy, kun puolitetaan Nuorgamin (70°05’30’’) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31°35’11’’) pituuspiirit. Koordinaatit 64°47′40″N, 025°21′34″E sijoittuvat Limingan Värminkoskentien ja rautatien risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.[14]

Limingassa on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[15]

  • Ala-Temmes
  • Liminka (Limingankylä)
  • Rantakylä
  • Virkkula

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liminganlahden vanha lintutorni vuonna 2006

Limingan alue on luode–kaakko-suunnassa pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu Perämeren Lumijoenselkään liittyvän Liminganlahden pohjukasta noin 60 kilometriä sisämaahan. Temmeksen kohdalla kunta katkeaa lähes kahtia. Maasto on etenkin länsiosassa tasaista lakeutta. Kunnan kaakkoisosat ovat vaihtelevaa, soistunutta kangasmaata.[10] Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.lähde?

Peruskallio on Limingan tasangolla hyvin syvällä ja sen päällä on kunnan pohjoisosassa paksu savikerrostuma. Tämä Muhoksen muodostuma on Tupoksen kohdalla 900 metriä paksu. Etelässä kallioperä koostuu graniitista. Yleisin maalaji on savi, jota on ennen kaikkea rannikon läheisyydessä. Kunnan itäosassa vallitsevia ovat moreenimaat. Paikoin on myös harjumuodostumia ja turvetta.[10]

Tärkeimmät vesistöt ovat tasangolla luikertelevat vähävetiset Liminganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. Ne yhtyvät ennen Liminganlahtea, jossa ne muodostavat sokkeloisen suiston.[10] Liminganlahti kuuluu Natura 2000- ja Ramsar-kosteikkoalueisiin. Vuoteen 2014 mennessä siellä oli havaittu 289 eri lintulajia.[16] Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa. Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.lähde?

WWF:n vuonna 1988 perustama Liminganlahden luontokeskus[16] oli aiemmin Metsähallituksen ja Limingan yhteisomistuksessa. Syksyllä 2025 se siirtyi kokonaan kunnalle.[17]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Limingan kunnan logo

Limingan kunnanjohtaja on Pekka Rajala.[18]

Limingalla on yksi ystävyyskunta: Nõo Virossa.[19]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 liminkalaisia oli reilut 5000, vuonna 2016 yli 10 000.[20] Limingan vetovoimaan vaikuttaa nelikaistainen mottoritie. Esimerkiksi Tupoksen omakotialueelta pääsee Oulun keskustaan noin 15 minuutissa.[20]

Vuonna 2013 Suomen keski-iältään nuorimmat asukkaat olivat Tupoksessa, jossa keski-ikä oli 25 vuotta samaan aikaan kun koko maassa väestön keski-ikä oli 41 vuotta.[21] Vuonna 2015 asukkaista 40 prosenttia on alle 18-vuotiaita.[22] Tilastokeskuksen mukaan Liminka oli vuonna 2017 Suomen nuorin kunta, sen keski-ikä oli 31,6 vuotta. Suomalaisten keski-ikä oli tuolloin 42,7 vuotta ja koko maailman asukkaiden keski-ikä 30 vuotta.[23] Vuonna 2018 tehtyjen arvioiden mukaan Liminka olisi Suomen nuorin myös vuonna 2035. Liminkaan muuttaa paljon 25–44-vuotiaita ihmisiä, jotka käyvät töissä esimerkiksi Oulussa.[7]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Limingan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 068
1985
  
 4 418
1990
  
 4 822
1995
  
 5 516
2000
  
 5 735
2005
  
 7 484
2010
  
 9 037
2015
  
 9 937
2020
  
 10 209
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 lopussa Limingassa oli 10 256 asukasta, joista 8 330 asui taajamissa, 1 875 haja-asutusalueilla ja 51:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Limingan taajama-aste oli 81,6 %.[25] Limingan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[26]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2023)
1 Limingan kirkonkylä 5 364
2 Tupos 2 966

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Limingan viisi suurinta työnantajayritystä olivat Huumola Nature, Esperi Hoitokoti, Efficient Network Partner, Lumitrans ja H.A. Forest.[27]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ABC-liikennemyymälä Tupoksessa
Limingan vanha rautatieasema

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa, siellä risteävät valtatie 4 Jyväskylään ja valtatie 8 Vaasaan.[20] Limingan ja Oulun välinen moottoritie otettiin käyttöön vuonna 2003.[20] Aiemmin käytössä oli seututie 847. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen.[28]

Oulun seudun liikenteen (OSL) linjat 52, 53 ja 54 kulkevat Liminkaan tai sen kautta.[29]

Limingan kirkonkylä sekä Hirvinevan, Ketunmaan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa, mutta juna ei pysähdy siellä enää. Limingassa liikennöi Revon Turistiliikenne.lähde?

Vuonna 2023 Orpon hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että Limingan ja Oulun välinen osuus Pohjanmaan radasta levennettäisiin kaksiraiteiseksi heidän hallituskautensa aikana.[30] Hallituksen talousarvioesityksessä hanketta pidettiin kiireellisenä.[31] Ratasuunnitelma valmistui lausuntokierrokselle joulukuussa 2024. Lisäraiteen ohella toteutettaisiin kaksi rataoikaisua, jotka mahdollistaisivat Limingan ja Oulun välille 200 km/t nopeuden.[32]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingassa on kolme peruskoulua. Limingan kuntakeskuksessa niistä toimii kaksi, Liminganlahden yhtenäiskoulu kattaa luokat 1–9 ja ja Ojanperän koulu luokat 1–4 (kaksikielisessä opetuksessa luokat 1–6). Tupoksen taajaman Tupoksen koulussa on luokat 1–9.[33] Kirkonkylässä on myös Limingan lukio.[34] Vuonna 2018 kaksikielinen opetus suomeksi ja englanniksi alkoi Ojanperän koululla esiopetuksessa ja jatkui opetuksen aloittaneen vuosiluokan mukana koko alakoulun.[35] Samana vuonna kaksikielinen opetus alkoi myös[36] Liminganlahden yhtenäiskoulun yläluokilla.[37] Lukiossa kaksikielinen linja aloitti syksyllä 2021.[38]

Toisen asteen koulutusta tarjoaa Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö, joka järjestää turvallisuusalan opetusta.[39]

Limingan Kansanopisto on perustettu vuonna 1892.[40] Se tunnetaan paremmin nimellä Limingan taidekoulu. Siellä järjestetään koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille,[41] sarjakuvittajille ja teatterista kiinnostuneille.[42] Koulua on käynyt esimerkiksi Vilho Lampi (1916–1917).[41]

Lakeuden kansalaisopisto toimii Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävässä. Vapaata sivistyötä edustavaan toimintaan kuuluu muun muassa taiteen perusopetusta. Opisto järjestää myös konsertteja, näyttelyitä ja muita tapahtumia.[43] Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Siikalatvan ja Tyrnävän alueella.[44]

Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen nuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii Kylliälän koulu.[45]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alakestilän arboretum

Limingassa toimiva Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa-Liminka Ry on esittänyt Via Dolorosa -teemalla kärsimysnäytelmiä pääsiäisenä,[46] ensimmäisen kerran vuonna 2012.[47]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilho Lampi -museo
  • Vilho Lampi –museo, rakennettu vuonna 1868
  • muistokoti Aappola
  • Limingan kotiseutumuseo Limingan museoalueella

Tunnettuja liminkalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Viikateniiton MM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1993. Vain vuonna 2020 se jätettiin väliin koronan vuoksi.[52]
  • Vuonna 2019 kunta alkoi järjestää LimmiFestiä, joka keskittyy lastenkirjallisuuteen ja kuvittamiseen[9]
  • Liminganlahden lintukuvafestivaali järjestetään vuonna 2013 jo seitsemättä kertaa
  • Liminka on yksi 40 kunnasta, jotka tuottavat ohjelmaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimivalle Oululle vuonna 2026. Kunnat järjestävät yhteensä yli tuhat tapahtumaa.[53][54]
  • Ruutikankaan ampumaradalla järjestetään eri ampumalajien kilpailuja.[55]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapotut, ohrarieska ja imellyspuuro.[56]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Limingan kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Limingassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[57]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Limingan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[58]

Liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta ylläpitää kahta urheiluhallia, kahta jalkapallotekonurmea, yleisurheilukenttää ja kouluilla ja päiväkodeissa sijaitsevia liikuntasaleja. Ulkoilureittejä on esimerkiksi Rantakylässä.[59] Kunta ylläpitää muun muassa kuntosaleja,[60] frisbeegolfratoja, tenniskenttiä, avantouintipaikkaa, hiihtolatuja ja uimarantoja.[61]

Ruutikankaan ampumarataa alettiin rakentaa vuonna 2019. Suurin osa radasta on jo käytössä, mutta valmistuttuaan 93 hehtaarin laajuiseen rataan kuuluu yhteensä 35 rataa ja 300 ampumapaikkaa. Radasta on tulossa Euroopan suurin. Paikalla on järjestetty esimerkiksi kivääripractical-ammunnan MM-kilpailut vuonna 2024. Seuraavana vuonna vuorossa olivat siluetti- ja kasa-ammunnan EM-kilpailut. Vuonna 2027 paikalla järjestetään kaikkien ESC-lajien EM-kilpailut.[55]

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingassa toimivia urheiluseuroja vuonna 2025:[62]

  • Aikidoseura Hokutai (iaido)
  • Ankkurilahden Ratsastajat
  • Lakeuden Urheiluautoilijat
  • Lakeuden Paini ry
  • Limingan Kickboxing ry
  • Limingan Kiekko ry
  • Limingan Naisvoimistelijat ry (telinevoimistelu, tanssillinen jumppa, jumpat)
  • Limingan Niittomiehet ry (Hiihto, kiipeily, lentopallo, paini, salibandy, yleisurheilu)
  • Limingan Pallokarhut (jalkapallo)
  • Oulun Judokerhon Limingan jaosto
  • Tupoksen Tuisku (boreal hanmoodo, lentopallo, salibandy)
  • VIP Frisbeegolf

Lisäksi Tanssikoulu tanssintahti järjestää tanssikoulutusta ja Limingan 4H liikunnallisia kerhoja.

Kuvia Limingasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Liminka Oikeusministeriö. Viitattu 29.9.2025.
  7. ↑ a b Manninen, Janne-Pekka: Oulu ja lähialueet säilyvät nuorina – vuonna 2035 Limingan ikärakenne on yhä Suomen nuorin Kaleva. 20.2.2018. Viitattu 16.10.2025.
  8. ↑ Väestö 31.12. muuttujina Alue, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot PxWeb. Viitattu 5.12.2025.
  9. ↑ a b Kauppinen, Eeva: Limmi-jättiläinen kutsuu lapset kirjojen seuraan Kaleva. Viitattu 16.10.2025.
  10. ↑ a b c d e f Rikkinen, Kalevi ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  11. ↑ Kotiseutuni Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, s. 212–404, 435–442. Suomen maakuntajulkaisu oy, 1969.
  12. ↑ Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 66. WSOY, 1956.
  13. ↑ Limingan historia Limingan kaupunki. Arkistoitu 11.11.2013. Viitattu 11.11.2013.
  14. ↑ Tiede lehti 6/2009. s. 36. Ilmainen vinkki Liminkaan.
  15. ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 16. Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  16. ↑ a b Sankala, Kari: Liminganlahden luontokeskus täytti 30 vuotta Kaleva. Viitattu 16.10.2025.
  17. ↑ Rantalakeus: Liminka osti luontokeskuksen kokonaan itselleen Maaseudun Tulevaisuus. 18.6.2025. Viitattu 16.10.2025.
  18. ↑ Pekka Rajala liminka.fi. Viitattu 20.10.2025.
  19. ↑ Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 28.12.2006.
  20. ↑ a b c d Johtaako pelkkä moottoritie kunnan menestykseen? Yle Uutiset. 13.3.2017. Viitattu 16.10.2025.
  21. ↑ Eklund, Ville: Yllättävä tulos – täällä asuu Suomen nuorin väestö mtvuutiset.fi. 22.5.2015. Viitattu 16.10.2025.
  22. ↑ Ikärakenne 2015 – Liminka Kunnat.net. Viitattu 25.8.2016.
  23. ↑ Leinonen, Anna: Oulun seutu on maan nuorinta ja Kainuussa väestön keski-ikä kipuaa korkealle Kaleva. Viitattu 16.10.2025.
  24. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.1.2018.
  25. ↑ Taajama-aste alueittain, 2023 2024. Tilastokeskus. Viitattu 16.10.2025.
  26. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2023 2024. Tilastokeskus. Viitattu 16.10.2025.
  27. ↑ Liminka - Taloustiedot, yritykset ja työnantajat Finder. Viitattu 14.10.2025.
  28. ↑ Tiehallinnon kelikamera, Liminka (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Tulostettavat aikataulut Oulun seudun liikenne. Viitattu 3.3.2024.
  30. ↑ Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 valtioneuvosto.fi. 20.6.2023. Valtioneuvosto. Viitattu 16.10.2025.
  31. ↑ Liminka-Oulu-kaksoisraide joutuu vielä odottamaan valtion rahoitusta yle.fi. 12.9.2023. Yleisradio. Viitattu 16.10.2023.
  32. ↑ Tasoristeys 1/2025 resiinalehti.fi. 2025. Viitattu 16.10.2025.
  33. ↑ Perusopetus – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 16.10.2025.
  34. ↑ Limingan lukio – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 3.3.2025. Viitattu 16.10.2025.
  35. ↑ Alaranta-Saukko, Meri: Laajamittaista kaksikielistä opetusta on tarjolla lähinnä isoissa kaupungeissa Suomenmaa.fi. 9.8.2019. Viitattu 16.10.2025.
  36. ↑ Uutta asiantuntemusta ja rohkeutta kielten opetukseen | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 16.10.2025.
  37. ↑ Painotettu opetus – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 20.10.2025.
  38. ↑ Enkkulinja – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 17.1.2023. Viitattu 16.10.2025.
  39. ↑ Kempeleen-Limingan yksikkö OSAO. Viitattu 16.10.2025.
  40. ↑ 130-vuotisen historian kaikuja Limingan taidekoulu. Viitattu 16.10.2025.
  41. ↑ a b Limingan taidekoulun vaikutus on viljava Yle Uutiset. 25.9.2009. Viitattu 16.10.2025.
  42. ↑ Taideopintoja ihan jokaiselle Limingan taidekoulu. Viitattu 16.10.2025.
  43. ↑ Lakeuden kansalaisopisto – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 16.10.2025.
  44. ↑ Limingan seudun musiikkiopisto – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 28.1.2023. Viitattu 16.10.2025.
  45. ↑ Kylliälän koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. ↑ Liminkalaisten Oulun tuomiokirkkoon toteuttama kärsimysnäytelmä esitetään televisiossa pääsiäisenä peräti kolme kertaa Rantalakeus. Viitattu 20.10.2025.
  47. ↑ Limingan Via Dolorosa on seutukunnallinen ponnistus Kaleva. Viitattu 20.10.2025.
  48. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  49. ↑ Limingan keihäsmies Toni Keränen joutuu maanpakoon ennen Saksan kisoja Kaleva. Viitattu 20.10.2025.
  50. ↑ Ioni haluaa tehdä paluun Rantalakeus. Viitattu 18.4.2024.
  51. ↑ Ionisaatio (Youtube-Channel) YouTube. Viitattu 2.5.2024.
  52. ↑ Puolen aarin niittäminen vaatii kovaa kuntoa – Limingassa vietettiin viikateniiton mm-kisojen juhlavuotta Kaleva. Viitattu 16.10.2025.
  53. ↑ Yli tuhat tapahtumaa juhlistaa kulttuuripääkaupunkia Yle Uutiset. 15.1.2025. Viitattu 16.10.2025.
  54. ↑ Oulu2026-alueella koet kulttuurin juhlan kaikissa 40 kunnassa https://oulu2026.eu/. Viitattu 16.10.2025.
  55. ↑ a b Junno, Juho-Antti: Euroopan suurin ampumarata valmistuu Liminkaan – kivääripracticalin maailmanmestaruskisoissa 700 ampujaa metsastysjakalastus.fi. Viitattu 16.10.2025.
  56. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 170. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  57. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  58. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  59. ↑ Limingan liikuntapalvelut liminka.fi. Limingan kunta. Viitattu 16.10.2025.
  60. ↑ Sisäliikuntapaikat – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 8.2.2023. Viitattu 16.10.2025.
  61. ↑ Ulkoliikuntapaikat – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 26.1.2023. Viitattu 16.10.2025.
  62. ↑ Lajitarjonta Limingassa – Liminka www.liminka.fi. Arkistoitu 30.1.2023. Viitattu 16.10.2025.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ristitty. Limingan seurakuntalaisen kirja. [Helsinki]: Kirjapaja, Limingan seurakunta, 2005. ISBN 951-607-258-5
  • Seija Korte (toim.): Liminka 1477–1977. Liminka: Limingan kunta ja seurakunta, 1977. 417 s.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liminka
Kylät ja alueet
Vesistöt
Muuta Liminkaan liittyvää
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liminka&oldid=23711376”